ajan henki

Elämme nyt vuoden 2007 kevättä. Varsinaisella luvullahan ei ole mitään merkitystä, mutta intialaisen näkijän ja valoihmisen Dervapala Ramapithranin kertomukset 1800-luvun lopulta todistavat, että tänä vuonna tapahtuu maailmantaloudessa sellainen romahdus, mikä pakottaa kaikki maailman hallitukset saman neuvottelupöydän ääreen ja etsimään vastauksia uudesta henkisestä järjestyksestä maapallollamme. D. Ramapithranhan kirjoitti 1898, että seuraavalla vuosisadalla käydään kaksi sotaa maailmanlaajuisesti (I ja II maailmannsota), ja näiden sotien jälkeenkään ei maailmassa ole pysyvää rauhaa, kunnes toisen maailmanlaajuisen sodan jälkeen 62 vuoden jälkeen tulee romahdus, mikä pakottaa maalliset hallitsijat turvautumaan "valaistuneiden" apuun, jotta maailma saadaan pelastumaan ja ihmiset sen mukana. D. Ramapithran sanoi, että vallassa olevat politiikot eivät olisi missään tapauksessa halunneet apua "valaistuneilta", mutta "valaistuneiden" näytöt tulevat saamaan ankarimmankin vastustajan pyytämällä pyytämään heiltä apua. Kun vihdoin on saatu maailman energiatasapainot kohdalleen, pystytään jakamaan maapallon tuotanto tasaisemmin väestön kesken, jolloin tietysti rikollisuus ja muut negatiiviset ilmiöt vähenevät ja jäljelle jääneet epätoivotut käyttäytymisilmiöt johtuvat ainoastaan ihmismielen sairauksista, ei rahan- tai vallanhimosta. Tietysti rikkaat joutuvat luopumaan megaluokan omaisuuksistaan, mutta samalla he menettävät kultaiset kahleensa ja vapautuvat ja elävät vähemmälläkin onnellisempina, puhumattakaan siitä, miten kaikkein köyhimpien asema parantuu. Tutustukaa teokseen: Dervapala Ramapithran,
Hole New World and Holy New World. Englannista ja U.S.A:sta löytyy uusintapainoksia. Ensimmäinen painos ilmestyi Kalkutassa vuonna 1898.
Kukaan ei ole koskaan pystynyt näyttämään epätodeksi hänen skenaarioitaan tulevasta maailmasta ja kenties siksi hänestä on lähes kategorisesti vaiettu. Ei ole tarttumapintaa, virhettä, mihin epäileväisesti suhtautuva voisi tarttua. Uudesta kiinnostuksesta Ramapithrania kohtaan kuitenkin todistaa se, että useissa U.S.A:n yliopistoissa, missä käsitellään futurologiaa, on Ramapithranin teos tullut kurssivaatimuksiin.