uusisimmassa kuluttaja-lehdessä on on pesukoneiden testi/vertailu.
Ykkönen ja kakkonen olivat Mielen kaksi mallia ,olivat tietysti paljon kalliimpiakin kuin muut koneet, mutta yllätys yllätys: testin huonoin oli Lg pesukone, kone jota kodinkonekauppiaat kehuvat kovasti ja aktiivisesti markkinoivat.
Lg ei siis olekaan niin hyvä mitä luvataan, eikö se suoravetotekniikka takakaan hyvää pesutulosta?
Testistä puuttui Cylinda, se olisi ollut kyllä kärkisijoilla myöskin, Upolta oli Italian malli joka ei saanut kovin hyviä arvosanoja.
Tälläisissä testeissä ei koneen kestävyyttä tiedä, jos testattaisiin rakenteiden kestävyys, niin luulen ,että Cylinda ja Miele olisivat ykkösiä.
Ykkönen ja kakkonen olivat Mielen kaksi mallia ,olivat tietysti paljon kalliimpiakin kuin muut koneet, mutta yllätys yllätys: testin huonoin oli Lg pesukone, kone jota kodinkonekauppiaat kehuvat kovasti ja aktiivisesti markkinoivat.
Lg ei siis olekaan niin hyvä mitä luvataan, eikö se suoravetotekniikka takakaan hyvää pesutulosta?
Testistä puuttui Cylinda, se olisi ollut kyllä kärkisijoilla myöskin, Upolta oli Italian malli joka ei saanut kovin hyviä arvosanoja.
Tälläisissä testeissä ei koneen kestävyyttä tiedä, jos testattaisiin rakenteiden kestävyys, niin luulen ,että Cylinda ja Miele olisivat ykkösiä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Upo aina Italiasta ei Suomessa mitään pesukoneita tehdä enään.Sieltä secylindakin tulee.
Äläpä höpötä kuule paskaa täällä. Upoista en tiiä, mutta ainaki nuo kalliimmat cylindat tehdään ruotsissa, joten jos sulla ei oo varmaa tietoa niin pysy poissa täältä
Cylindat tulee Ruotsista, päältätäytettävät Fagorin tehtaalta Espanjasta tai joltain tehtaalta Ranskasta. Upon Quattro-sarja on ainakin jokseenkin sama kuin sivustatäytettävä Cylinda.
uusi Cylinda C1304 on kuin varjo vanhasta koneesta, uutta voisi sanoa "rimpulaksi", ei pysy paikoillaan ja jalan kumit kehnot ja irtoaa. Eikä siinä vielä kaikki, pesuaika tolkuttoman pitkä vanhaan verraten ja silti löytyy pesuainejäämiä pyykistä!!!!!!
Kumpaa koneesi edustaa?
Älä kutsu konetta sivustatäytettäväksi. Täällä nimittäin eräs "asiantuntija" oikaisee sen kohta "edestätäytettäväksi".
vähempää kiinnostaa, jos joku haluaa nipottaa. Eiköhän tuo ole ihan ymmärrettävissä, mitä sillä tarkoitetaan...
Lopettakaa se sivustatäytettävästä koneesta puhuminen. Ei sellaista ole koskaan edes valmistettu. Olisi varmaan melko vaikeaa käyttääkin jos luukku olisi sivussa. Se on EDESTÄ TÄYTETTÄVÄ.
tulihan se sieltä... onko mielikuvituksessa vikaa vai onko tuo asia TODELLA noin keskeinen????
Jos katsot päältätäytettävää pesukonetta miltä sivulta tahansa, on se päältätäytettävä.
Jos katsot edestätäytettävää päältä päin, on se joltakin sivulta täytettävä. Ei edestä.
No tietenkin paras ilmaisu täytettävyydelle on se "edestätäytettävä". Mutta kannattaako siitä joka raossa noin paljon riemastua ?
"Testistä puuttui Cylinda, se olisi ollut kyllä kärkisijoilla myöskin"
Ei olisi muuten ollut. Esimerkiksi Cylindan astianpesukone oli taannoin jossain testissä, ja pesutulos oli monta luokkaa huonompi mitä sen olisi pitänyt olla. Onkin Cylindan kannalta hyvä asia, että kyseisiä laitteita ei oteta vertailuihin mukaan.
Markkinakikkana Cylinda käyttää paksuja saranoita. Keskittyisivät mielummin tekemään hyvän pesukoneen. Siis sellaisen pesukoneen, joka toimii tehtävässään hyvin, eikä olisi pelkkä näyttelykapistus.
lehden ruotsalaisvertailussa Cylinda kuitenkin voitti testin, joten älä yleistä astianpesukoneen pesutulosta vaatteisiin. Niissä on aika suuri ero jos et oo sattunut huomaamaan!
Eipä ole yhtään yllättävää, että ruotsalainen kodinkone pärjää ruotsalaisessa vertailussa. Luotettavampi testitulos saadaan tietenkin puolueettomalta ulkomaalaiselta mittausryhmältä.
On aivan sama mitä pestään. Pesutulos on aina jotain hyvän ja huonon väliltä - toisinaan sieltä ääripäistä.
Työtehoseuran pesutornitestissä Miele voittaja ja Cylinda kakkonen, mutta Miele oli tuplahintainen Cylindaan verrattuna. Joten kyllä se Cylinda pärjää muuallakin kuin Ruotsin testeissä.
sitä paskapuhetta. Kuluttajalehti on nimenomaan riippumaton tai ainakin kaikkein riippumattomin mitä maailmassa voi olla, koska se on ns. virallinen taho, niin Suomessa kuin Ruotsissa... eipä nuo suomalaislaitteet taho noissa Suomen kuluttajalehden vertailuissa pärjätä.
Kuluttajalehti on naurettava. Testeillä ja vertailuilla ei ole minkäänlaista tieteellisteknisiä perusteita. Lehden jutuista on helppo päätellä, että "testejä" on tekemässä joukko pitkästyneitä työttömiä yksinhuoltajia. Varsinkin matkapuhelinvertailut ovat huippuhuvittavia.
Tekniikan maailma on virallinen totuus.
Niinpä niin. Sanonpa tuosta virallisesta totuudesta sen, että valmistaja voi aika itse päättää minkä koneen antaa testiin eli tietysti sinne annetaan parasta mitä tarjota! Valmistajat kyllä hyvin tietää mitä koneita testeihin annetaan, laitteita testataan myös muissa maissa, tehdään omia vertailuita kilpailijoiden malleihin jne.
Kuluttajalehden tekemään testiin ei laitteita kysellä valmistajilta vaan ne vaan testataan. Olisi joskus kiva lukea testejä kestävyydestä käytettävyyden sijaan.
Ja on kyllä hiukan vaikeaselkoinen.
Ensin myöntävät, että tavallisen pyykin kaikki koneet pesevät puhtaaksi - ja sitten kuitenkin painottavat pesutulosta niin, että se käytännössä ratkaisee testin tuloksen? Miksi, jos kaikki kuitenkin pääosin pesevät pyykin puhtaaksi - siis joitain erikoisen likaisia pyykkejä lukuunottamatta?
Onhan se pyykin peseminen eli puhtaan jäljen tekeminen pyykinpesukoneen päätehtävä, mutta jos se kuitenkin hoituu... ja vaikeimpiin likoihin ainakin meidän taloudessa käytetään tahranpoistoainetta.
Toki, jos talouteen kuuluu henkilö, joka on töissä esimerkiksi autonkorjaamossa, niin erikoislikaistenkin pyykkien pesukykykyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Muutenkin testi oli aika heppoinen - lukijalle ei näytetty esimerkkejä pesutuloksesta eikä hirveästi perusteltu arvioita pesutuloksissa, ne vain todettiin.
yritin laskea excelin avulla taulukossa saaduista tuloksista pesukoneiden saamia pisteitä osapisteiden avulla - tuli yli 0,5 pisteen ero alkuperäiseen verrattuna!
Tätä selittää se, että ilmoittavat toisaalla lehdessä (s.45 keskustelua), että ilmoittavat "selkeyden vuoksi" osa-alueiden pisteet vain puolen pisteen tarkkuudella. Ei herätä luottamusta, että testin kokonaispisteitä on mahdotonta laskea lehdessä annettujen tietojen perusteella osa-alueiden pisteistä. Testin pitäisi olla toistettavissa ja lukijan tarkastettavissa.
Ei tällaisella testillä ole juuri muuta kuin suuntaa-antava merkitys. Jos sitäkään.
Ei pelkkä pesutulos testiä ratkaissut suuntaan eikä toiseen. Pesutulos jakaantui kolmen tekijän summaksi. Pesutulos muodostui pesukyvystä (65%), huuhtelutuloksesta (20%) sekä pesuohjelmien kestosta (15%). Testipesujen tulokset vaihtelivat välillä hyvä - välttävä eli kaikki pesukoneet eivät saaneet hyvää arvosanaa pesukyvystä.
Lehdessä samalla sivulla (s.45) kerrotaan aivan selvästi, että "laskentaohjelman tuottamat tarkat arvosanat muutetaan joko lähimpään kokonaisarvosanaan tai sen puolikkaaseen" sekä "kokonaisarvosana ilmoitetaan yhden desimaalin tarkkuudella" eli kyseessä on normaali pyöristämissääntö. Kokonaisarvosana siis ei muodostu pyöristettyjen lukujen keskiarvona vaan testin tarkkojen lukujen keskiarvona.
Ja väitteesi "tuli yli 0,5 pisteen ero alkuperäiseen verrattuna!" on aika mahdoton ja sille ei ole näyttöä. Voihan niitä lukuja pyöritellä Excelissä mielin määrin, mutta pitäisi tietää osatestien tarkat tulokset, jotta tuohon voisi ottaa kantaa.
Varmasti toimitus sinulle ne tarkat luvutkin toimittaisi niin voit niitä sitten tarkistella. Uskon, että kukaan ei sitä lukujen sekamelskaa haluaisi lehdestä lukea. Onhan artikkelin tulos nyt helposti luettavissa sekä vertailtavissa. Ja tuskinpa se kuluttajalehti haluaisi tietoja vääristelläkään, mitä se siitä hyötyisi.
Sivulla 45 olevassa kerrotaan myös, että "arvostelu muunnetaan lehdessä julkaistavaan muotoon pyöristämällä ohjelman tuottamat tarkat arvosanat JOKO LÄHIMPÄÄN KOKONAISARVOSANAAN TAI SEN PUOLIKKAASEEN". Lue siteeraamasi jutut kokonaisuudessaan eikä osittain - tuollaista siteeraamista kutsutaan tarkoituksenmukaikseksi.
Juuri tuon pyöristämistavan takia puolen pisteen ero alkuperäiseen ei ole mitenkään mahdoton. Lisäksi tiedoksi: käytin excel-taulukkoa rakentaessani lehden itsensä ilmoittamia painotusprosentteja! Jos tulokset olisi esitetty kymmenyksen tarkkuudella, niin tuollaista virhettä tuskin olisikaan päässyt tapahtumaan ja taulukko oli tuskin sen sekavampi, jos pisteiden kohdalla lukisi esimerkiksi 1,8 tai 2,2 (jotka lehden käyttämässä järjestelmässä pyöristyvät samaan kakkoseen - tuolllaisista ne virheet muodostuvat).
Kyllä lehden testi pitäisi olla lukijan tarkastettavissa lehdessä painetun tekstin perusteella - se on luotettavuuden ensimmäinen edellytys. Itse en ainakaan ole niin sinisilmäinen, että menisin mitä tahansa uskomaan. Sitä kutsutaan mediakriittisyydeksi, jos sana on tuttu.
Ei sitä tietenkään uskoisi, että Kuluttajan tapainen lehti vääristelisi tietoja, mutta pitäisi ne sitten kyllä raportoidakin niin, että lukija pystyy tarkastamaan tulokset.
No niin, korjataanpas taasen, ettei puurot ja vellit mene sekaisin. Olen lukenut kyllä koko lehden sekä ko. artikkelin, ja minusta siinä ei ole mitään epäselvää. Myös kuluttajalehti on hyvin perustellut (s.45), miten tulokset on saatu sekä miten numeerisia arvoja on käsitelty. Ymmärsitkö sinä?
Jokainenhan niitä excel-taulukkoja voi tehdä ja syöttää sinne mitä lukuja tahansa. Mutta se on totuus, että lehden saamia arvoja et pysty tarkistamaan muuten kuin pyytämällä toimituksesta tarkat arvot ja sitten niitä laskemalla. Lehdessä mainitut luvut ovat jo pyöristettyjä lukuja tarkoista arvoista. Ja jos lasket näitä pyöristettyjä arvoja esim. lehdessä mainutuin painotuksin, tulos on varmasti aivan erilainen. Eihän sitä kaupassakaan pyöristetä jokaista ostosta erikseen vaan laskun loppusumma.
Ja kyllä minulle mediakriittisyys on tuttu sana. Onhan tämäkin keskustelupalsta osa mediaa, ja minusta on tärkeää, että täälläkin puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä.
Olet siis lukenut sivulla 45 olevan tekstin. Ja ymmärtänytkin sen osittain. Mutta olennaisen olet jättänyt huomioimatta - juuri se on ongelma, että lukija EI VOI laskea arvosanoja uudelleen lehden antamista pisteistä lähtien!
Luin kyllä sivulla 45 olevan tekstin ja ymmärsinkin sen, mutta en voi hyväksyä lehden käyttämää tapaa. Se tekee lukijalle mahdottomaksi tarkastaa testien tuloksia, mitä sinä et tunnu pitävän tärkeänä (vaikka olet huomannut saman). Tämän asian tärkeänä pitäminen on tietysti minun mielipiteeni, ei sen enempää.
Ja kumpikohan tässä haluaa sekoittaa asioita luottamalla suoraan siihen mitä painetussa paperissa lukee??
Kyllä nyt on tainnut mennä puurot ja vellit pahemman kerran sekaisin.
Sanoin sinulle jo aiemmin, että pyydä ihmeessä toimitukselta tarkat luvut niin voit niitä sitten tarkistella, onko oikein laskettu. Eiköhän se keskiarvojen yms.laskeminen ole yleensä testin helpoin osuus ja tietokoneohjelmat sen varmasti tekevät luetettavan nopeasti.
Sinä pidät ongelmana sitä, että et voi laskea arvosanoja lehden antamista pisteistä, kysynkin, kuinka monta testiä sinulle on tullut vastaan, jossa pystyt pelkän artikkelin perusteella laskemaan tarkkoja arvosanoja??
Ja vastaus siihen, että kumpikohan haluaa sekoittaa asioita, on kyllä sinä hyvä TT-Citikka. En ole kertaakaan kommentoinut, onko testi hyvä tai huono, enkä myöskään ole väittänyt, uskonko painettuun sanaa vai en!!
Miksi minun pitäisi pyytää ne toimituksesta, kun toimitus voisi ne yhtä hyvin painaa sellaisessa muodossa lehteen, että tarkastus olisi heti mahdollista?? Esimerkiksi 3,5 sijasta vaikka 3,3/3,7 - joka on jo ihan merkittävä ero. Kyllä useimmissa lehdissä annetaan tiedot tarkemmin.
No, mitä kukakin käsittää sekoittamiseksi. Sen saa jokainen arvioida itse, eipä tässä ole varmaankaan kovin järkevää siitä asiasta ruveta väittelemään. Minun kanssani saa olla vapaasti eri mieltä ja minä saan olla eri mieltä muiden kanssa - sitä se kriittisyys tarkoittaa ja kriittisyys kuuluu taas demokratiaan.
Tiesitkö muuten, että asia voi tulla ilmi, vaikkei sitä suoraan kirjoittaisikaan?
Korjataan vielä, ettei synny väärinkäsityksiä. Kuluttajalehti on ilmoittanut kokonaisarvosanan yhden desimaalin tarkkuudella esim. 3,8 ja kyllä tämä on se taso, millä muissakin lehdissä on julkaistu tuloksia. Vai oletko törmännyt testeihin, jossa tulokset mainitaan sadasosina, esim 2,72??
sivu 45 huolellisesti - kuluttaja-lehti ei julkaise osatestien pistemääriä noin tarkasti (joka toki riittäisi minullekkin) vaan pyöristää ne lähimpään puolikkaaseen tai kokonaiseen arvosanaan - kokonaisarvosana tulee toki yhden kymmenyksen tarkkuudella, joka on aivan riittävän tarkka.
Ihan sama hankkiiko Varan tehtaalla tehdyn edestätäytettävän Cylindan tai Upon. Koneet ovat täysin identtisiä. Tehdas on valmistanut kyseisiä koneita jo 20 vuotta ja onneksi tekevät edelleen. Eri asia on sitten hankkia Italiassa tehtyä Upoa esim MAXI mallin koneet. Kolme vuotta ja kaatopaikalle...
totta itsellä on ruotsissa valmistettu upo-siniviiri(etuluukulla) ihan sma kone kuin cylinda ja on toiminut moittetta jo useamman vuoden, pesutulos loistava, on lisähuuhtelut ikuisesti kestävä pex-putki ym ym..
nykyisin siviirin nimi on Upo-guatro, mutta ei sitä paljon näe kaupoissa, eräs kodinkonemyyjä kertoi, että sen saa tilausksesta ja sanoi, että hän on myynyt niitä Helsingin kaupungin päiväkoteihin muum muassa, koska kone on paljon kestävämpi ja vankkarakenteisempi, kuin ne Italian koneet.
eipä Lg menestynyt testissä ja kestävyydeltään Lg:ltä ei voi paljon odottaa, kone on niin kevytrakenteiene ja lähtee helposti kävelemään linkouksessa.
hmiset haluavat ostaa kertakäyttkoneita, kun ruotsin tehtailta saisi pesukoneen joka kestää.
olisin halunnut lukea kuka on koneeseensa tyytyväinen,merkki plus muita koneittenne hyvistä ja hunoista ominaisuuksista.En kuka on lukenut tai ymmärtänyt mitäkin lehden arvostelu tekstistä,,,,siis kirjoitelkaa jotakin hyödyllistä tietoa. koneen hankintaa aikova.
Nyt se sitten tuli julki, mitä moni on jo epäillytkin, nimittäin LG:n kodinkoneet ja niiden laatu. Tai oikeastaan mikä laatu?? Kyllä noi myyntimiehet saa kuluttajaparan kaikkea uskomaan ja ostamaan LG:tä, taitaa siis provikat puhua.