Olen 15v. ja olen ajatellut jo kauan,että jos lähtisin kielimatkalle tai vaihto-oppilaaksi...Kiinnostusta löytyisi, mutta minua mietityttää erityisesti seuraava: en ole koskaan ollut ulkomailla,olisiko tämä liian iso pala haukattavaksi,jos eka ulkomaanreissu olisi pitempikestoinen? Toisaalta olisi mukavaa vaihtelua saada lisää kokemusta... Kertokaa ihmeessä omista kokemuksistanne kielimatkalla tai vaihto-oppilaana..Olisi kiva kuulla kokemuksia ja neuvoja, miten tulisi toimia, jos lähtisin vaihto-oppilaaksi tai kielimatkalle..=)
vaihto-oppilaaksi tai kielimatkalle?
kiinnostunut_
62332
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse olin ollut tasan yhden kerran ulkomailla ennen vaihto-oppilasvuotta, eli noin kahden viikon matkalla etelässä. Silti pärjäsin ihan hyvin vaihtarina, vaikka en tosiaankaan ollut aikaisemmin pitemmällä reissulla ulkomailla.
Kannattaa miettiä, kumpi sopii paremmin: parin viikon kielimatka (josta ei välttämättä saa niin paljon irti kuin vaihtovuodesta) tai sitten noin 10-11kk vaihtarivuosi. Tuo vajaa vuosi kuulostaa etukäteen pitkältä ajalta, muttei todellakaan ole sitä. Aika menee todella nopeasti, varsinkin, kun on sopeutunut maahan.
Mieti myös hintaa. Parin viikon kielimatkaan menee helposti 1500-2000 euroa, vaihtovuosi maksaa noin 5000-6000 euroa maasta riippuen. Mielestäni jo rahallisesti ajateltuna vaihtarivuosi on mielekkäämpi. Ei kielimatkoissa ole tosiaankaan mitään vikaa, joillekin ne sopivat paremmin.
Siis näin alkuun: Tavallisella ulkomaanmatkalla perheen kanssa ei ole MITÄÄN tekemistä vaihto vuoden kanssa... Se on vähän kuin vertaisi perunaa ja omenaa... Molemmat ovat ravintoa. Mutta kielimatkalle meneminen ei oikeastaan vaadi itsenäisyyttä tai kypsyyttä samalla tavalla kuin vaihto vuosi ollenkaan koska siellä ollaan vain esim. kaksi kuukautta. vaihdossa elät n.10 kk uuden perheen kanssa tavanomaista arkea.. jos vaihtoon aiot kannatta aisiasta kertoa vanhemmille sillä vaihto vuosi ei ole ihan kuitenkaan niin edullinen ja vanhempasi eivät välttämättä hypi riemusta jos ilmoitat heidän pikku vaavinsa vaan lähtevän vekeen vuodeksi... Kannattaa tsekkailla järjestöjen sivuja esim. www.ef.fi www.afs.fi tai www.yfy.fi :)
Jos et kerta ikinä ole ollut ulkomailla kielimatka saattaisi olla parempi vaihtoehto. Saisit vähän tuntumaa millaista on oikeasti ulkomailla. Kavereiden matkamuistoista ei paljon irti saa.
Kannattaa aloittaa kielimatalla valitset mieleisesi maan ja jos mahdollisuus mene isäntäperheeseen, näin saat jotain kokemusta paikallisesta elämästä. (tietty kannattaa aina muistaa, että kielimatkan isäntäperhe on todella kaukana vaihto-oppilaan perheestä) Ja mikä plussaa kielimatkalle pääsevät kaikki halukkaat, vaihto-oppilaille yleensä järjestetään "soveltuvuuskoe" eli lähtösi ei ole varmaa vaikka vanhemmat antaisivatkin luvan. Kielitaitoakaan ei katsota niin tarkasti, kun taas vaihto-oppilaalta vaaditaan tietyn tason kielitaito.
Itse olin kolme viikkoa pari kesää takaperin Maltalla ja kokemus oli positiivinen. Eihän sielä nyt kieltä oppinut, mutta kyllä minä käytin sitä ja paljon. Sain ainakin itseluottamusta ja varman tiedon, että pärjään ulkomailla. (Suosittelen se on helppo ja hauska tapa selvittää onko todellakin ulkomaille lähtijäksi)
Kyllä tukisin vaihto-oppilasvuotta ihan jo hinnankin vuoksi. Parista viikosta pari tonnia on ihan tajuton kasa valuuttaa.
Toisekseen vaihto-oppilaaksi pääsevät periaatteessa kyllä kaikki. Täytyy olla painava syy, jos ei pääse – kuten esimerkiksi mielenterveyshäiriöitä ja/tai syömishäiriötä, toki asennekin vaikuttaa (vaihto-oppilasvuosihan eroaa kielimatkasta hurjasti siinäkin, että vaihtarit käyvät myös koulua ja opiskelevat – kielimatkalaiset, no, eivät suoraan sanottuna loppujen lopuksi opiskele oikeastaan lainkaan vaan viettävät keskenään hauskaa yms.).
Kielitaidon kanssa vaihtarijärjestöillä on eroavaisuuksia. Osa vaatii sitä, osa ei. Kieltä mennään sinne oppimaan – siksi vaihtariksi on helpompi lähteä jopa kielitaidottomana ja monet lähtevätkin, koska paikan päällä sen kielen oppii, kielimatkalta todennäköisesti ei jää kielen kannalta käteen juuri mitään.
Kielimatkat ovat loppujen lopuksi vähemmän itsenäisiä ja mielestäni ne (tai perhelomat) eivät mittaa todellisesti sitä, onko henkilöstä vaihtariksi tai ulkomaan asukiksi vai ei. Kielimatkalaisilla on erilainen verkosto, turvallisuustakuu ja säännöt. Vaihtarit ovat enemmän omillaan, vaikka toki järjestö on takana.
Vaihtarivuosi itsenäistää, opettaa kieltä ja kasvattaa henkisesti kestämään erilaisia tilanteita ja sopeutumaan. Kielimatkan kohdalla pyöritään kavereiden kanssa ja vietetään hauskaa. Vaihtarivuoden kohdalla on todennäköisempää joutua kestämään myös vaikeuksia ja huonoja hetkiä kuin kielimatkalla. Kielimatka on helppo vaihtoehto, lähinnä pikkulomailuvisiitti ja pintaraapaisu, josta ei paikallisesta kulttuurista, tavoista ja ihmisistä todennäköisesti jää juuri mitään käteen.
Vaihtarivuosi taas on siis kannattava, mutta myös rankka kokemus, varsinkin henkisesti, eikä se varmasti sovi kaikille – mutta jos tuntuu, että se voisi olla oma juttu, suosittelen valitsemaan mieluummin vaihdon kuin kielimatkan. Lomailemaan pääsee muutenkin – vaihtariksi ei ole niin montaa mahdollisuutta.
yhdyn edelliseen ja sitä paitsi hinnassakin suurta eroa jos/kun lähtee kielimatkallle se maksaa toimistosta riippuen melkein 1/3 vaihtooppilas vuodesta.. siinä miettimistä..
Itse olin tänä kesänä kielikurssilla sts:n kautta. Ja sain itsevarmuutta puhumiseen, mutta en hirveästi oppinut 3 viikossa. Minulla on ollut aina haavena mennä vaihto-oppilaaksi, mutta päädyinkin kielikurssille. Kielikurssilla ei tarvitse niin paljoa osata englantia kuin vaihto-oppilaana. Minulla oli ollut englanti 6 todistuksessa että ihan hyvin pärjäsin, että sulla ei olisi kielitaidon suhteen murehtimista. Nytten kesällä lähden ulkomaalle leirille, joka on huomattavasti halvempi ja jonka pystyn maksamaan itse, kun aina ei kehtaa pyytää rahaa vanhemmilta. Että voithan mennä eka jollekkin kielikurssille ja sen jälkeen vaihtariksi jos siltä tuntuu. =)