Kaiut II

Kaihoisa sävel
itkevässä sumussa.
Varjona viivähdit
kosketit koskettamatta.

Uuvutan itseäni,
mietin ja valvon.

Toivoa annoit minut herättämällä,
kutsumalla tanssiin
haaveeni salaisimmat,
tyhjiön minusta poistit.

Mitä tein, sitä kadun.

Päästin kaiken hiekan lailla
valumaan sormieni lävitse pois.

Tänään
kaipuuni laulaa kallioilla,
kaiku suruna vuorilla viipyy.
10406
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Tosi kaunis oli runosi
pidin kovasti siitä
ÄÄnestän sitä ihan eduskuntaan
kansalle keroottavaksi

Hyvää jatkoa toivoo EC

Äänestä
  • * hymy *

    Vai oikein eduskuntaan, tuskimpa ottaisivat
    kuuloon Rellun runoa, lie suuremmat asiat siellä
    pyöriteltävänä.

    Mutta kiitän, ja oikein hyvää aamua ja uutta
    viikkoa sinulle,
    Rellu.

    Äänestä

Todellakin, se kaikki on tässä lyhyemmässä versiossa
sanottuna ja kivan helppolukuisesti, paitsi tuo "pois"
sana vähän hämää, on mielestäni turha?
"
Päästin kaiken hiekan lailla
valumaan sormieni lävitse."

vai? :)

Äänestä
  • Juuh, kiteytettynä samat asiat kuin ekassa
    versiossa oli.

    Saatat olla hyvinkin oikeassa, että pois-sana on
    turha, mutta siinäpä tuo köllöttää - mihinkäs
    sitä ennee siitä saapi :)

    Niih, joskus asiat vaan valuu pois, kun tulee
    tehtyä virheitä elämässä tahtomatta/ymmärtämättä,
    mutta niinhän sitä sanotaan että toivoa on niin
    kauan kuin on elämääkin, siihen pitää luottaa.

    Kiitos sinulle, ja silimät auki jo :)

    Äänestä

Tästä minä pidin....paljon
"kaiku suruna vuorilla viipyy"
Hienoa!

Äänestä
  • Kiitosta, juu - itse asiassa melko hyvin sanottu
    jopa omasta mielestänkikin tuo, johon viittasit.

    Alappas jo sumpille ja sauhulle siittä, kello on
    jo puol kuus.

    * kiittää *

    Äänestä

Ihanaa kun toit molemmat versiot tästä!

Niin monesti olen jäänyt harmittelemaan jotain sanottuani ja halunnut päästä käsiksi muuttamaan sitä,lyhentämään, sanomaan toisin... muttamutta - pelännyt myöskin sen "aitouden" kärsivän modernismin alttarilla...

Nämä Sinun olivat molemmat hyviä ja koskettavia - mutta haluan kuitenkin ajatella niitä eri runoina, en saman runon variaatioina - jos sopii =)

Äänestä
  • noh en tiijä, mutta siinähän nuo nyt molemmat o.

    Kyllä sitä monasti tulee veivattua, että tuonkin
    asian olisi voinut toisin sanoa, että miksen
    aiemmin sitä hokannu.

    Äly hienosti sanottu " modernismin alttarilla "
    minen olis osannut tuollaista edes keksiä !

    Kyllähän ne tietty silti ovatkin eri runoja,
    soppii toki :)

    Lämmin kiitos ja uutta päivää ja viikkoa, olkoon
    se sinulle tapahtumarikas.

    Äänestä

Kaikukoon

K I I T O S

sinulle

S Y D Ä M E L L I N E N

Mistä ihmeestä näitä pulppuakin
yhä lisää..hmmm..sulla on monta
HELMee ..ja lisää vaan ilmestyy
WAU ..

Luoja punoo HELMInauhaa
sinun sydämesi ja kynäsi
kautta

Kiittäen , halaten : M

Äänestä
  • taitaa olla puhdasta kultaa, niin kauniisti sinä
    osaat * puhua *

    Omani sitä vastoin tekee pian volttia tuosta
    sinun ylistyspuheestasi.

    En minä osaa sanoa, mistä onkaloista niitä
    pulppuuaa, mutta jonkinlainen patouma kai
    jossakin on, koska viime päivinä on syntynyt
    varmaan pari-kolmekymmentä runoa, joita olen
    tässä rustannut ja vekslannut joka suuntaan saa-
    dakseni mieleiseni lopputulokset.

    Siis

    " Luoja punoo HELMInauhaa
    sinun sydämesi ja kynäsi
    kautta "

    Kyllä niitä helmiä tuntuu löytyvän sinunkin sy-
    mesi ja sulkasi kautta.
    Ihan oikeesti, nuo nytkin ääneen lausutut sana-
    si liikautti oikein sisälläni jotain.

    Eilinen päiväni ei ollut elämäni parhaimpia, kuin
    ei ne muutenkaan ole sitä viime päivinä olleet.
    Tällaisina aikoina sulkani on musteessa koko ajan
    eikä malttaisi pysähtyä ollenkaan.

    Uusinta rutzistus, ihanaa päivää sinulle toivon
    ja kiitän mitä lämpimimmin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rellutar kirjoitti:

Kaihoisa sävel
itkevässä sumussa.
Varjona viivähdit
kosketit koskettamatta.

Uuvutan itseäni,
mietin ja valvon.

Toivoa annoit minut herättämällä,
kutsumalla tanssiin
haaveeni salaisimmat,
tyhjiön minusta poistit.

Mitä tein, sitä kadun.

Päästin kaiken hiekan lailla
valumaan sormieni lävitse pois.

Tänään
kaipuuni laulaa kallioilla,
kaiku suruna vuorilla viipyy.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu