Kaipauksen tuuli
"Veisit minut pois, pois mukanasi, kauas kainalossasi.
Etten tuntisi tätä kaipausta ja tuskaa.
Viet sydämeni aina uudestaan ja uudestaan.
Olen kuin lähtevät laivat satamassa,
palaan sinuun kerta toisensa jälkeen.
Mereni on rauhaton, valkoisia vaahtopäitä täynnä
kun sinua ajattelen.
Olet ajatuksissani päivin ja öin,
rauhaa ei sieluni saa kai milloinkaan.
Jos antaisin periksi, se tarkoittaisi vain yhtä asiaa: luopuisin sinusta ja siihen en ole valmis,
en vielä, en ehkä koskaan.
Jos niin käy ettemme tällä elämän matkalla toisiamme saa niin ehkä kohtaamme taivaan sinessä
sateenkaaren takana jossa voimme olla ikuisesti yhdessä, ehkä siellä on vasta meidän aikamme.”
Lämmöllä Sinun Omasi
"Veisit minut pois, pois mukanasi, kauas kainalossasi.
Etten tuntisi tätä kaipausta ja tuskaa.
Viet sydämeni aina uudestaan ja uudestaan.
Olen kuin lähtevät laivat satamassa,
palaan sinuun kerta toisensa jälkeen.
Mereni on rauhaton, valkoisia vaahtopäitä täynnä
kun sinua ajattelen.
Olet ajatuksissani päivin ja öin,
rauhaa ei sieluni saa kai milloinkaan.
Jos antaisin periksi, se tarkoittaisi vain yhtä asiaa: luopuisin sinusta ja siihen en ole valmis,
en vielä, en ehkä koskaan.
Jos niin käy ettemme tällä elämän matkalla toisiamme saa niin ehkä kohtaamme taivaan sinessä
sateenkaaren takana jossa voimme olla ikuisesti yhdessä, ehkä siellä on vasta meidän aikamme.”
Lämmöllä Sinun Omasi
Vastaukset 14
Vanhimmat
..Samoin niin kuin kirjoitit ja todella kosketti,
että tulin :´(. Vaikka olen miespuolinen, mutta
tunneperäinen ainakin noista sanoista.
Voi kun tapahtuisi tässä elämässä!!!!
...Samoin mitä kirjoitit. Tulin :´ (. Se oli tunneperäinen. Vaikka olen miespuolinen niin ei
tarkoita sitä että olisin säälittävä.
Voi kun se tapahtuisi tässä elämässä!
SuruRukan runo kuvailee erinomaisesti niitä tunteita, joita tänäaamuna läpikävin kun heräilin jälleen kerran 2.15, josta on näköjään tullut mulle tapa.
Ajattelin kuinka ihanaa olisi vetää eräs kainalooni ja silittää hiuksia...jne....mutta toiveita, toiveita, joten runosi on todella hyvä ja osuva ja osanottava, meitä raukkoja on näköjään muitakin....
Eihän se tee meistä raukkoja jos tuntee syvästi asioita, päinvastoin, silloin tietää elävänsä vahvasti ja täysin kiinni elämänsyrjässä, vaikkakin aika ajoin sattuu niin pirusti. :)
Toiveista voi joskus tulla totta, usko siihen, niin minäkin.
Minä haluan kieriskellä itsesäälissä ja haaveilla ja olla parka ja raukka ja tunteellinen, haaveilla olemattomista, saavuttamattomista asioista....eikä tämä toive toteudu siis tuo ensimmäinen kommenttini vaikka kuinka toivoisin....siksi raukka...tuodna..spahkkar..ravki..
Tuohan on pelkkää sontaa. Mitä elämää tämä on? Naputella nettiin, tuijottaa tyhjää ruutua, kenties vähän hehkuttaa puhelimessa, kaikki vaan turhaan. Annan neuvon, todella hyvän ja kokeilemani neuvon: Pankaa kone kiinni ja lähtekää ulos, maailmaan. Jutelkaa siellä maailmalla samoja asioita, joita koneelle juttelette, niin ehkä se onni - ja kainalokin - löytyy. Herätkää jo!!!!
Älä tee oletuksia asioista. Et tunne minua, et taustojani, et tekstini alkuperää, mutta sanon sinulle että se on oikeasta elämästä, ei täältä netistä...tuo ihminen on olemassa minulle, ollut jo monta vuotta ja tuolta ulkoa hänet olen löytänyt en täältä.
Sontaa on tuo mitä itse kirjoitit, missä on oma elämäsi, missä kainalosi johon käpertyä...jos sellainen on, ole onnellinen siitä, mutta älä panettele sanoillasi...tuo mihin syyllistyit on tietämättömyyttä tänne kirjoittavista ihmisistä.
Jokainen saa elämälleen tehdä mitä haluaa. Haaveillen tai eläen...Todennäköisesti elämän laadun määrää ne tekijät mitkä on saanut! Kenenkään tarvi herätä mihinkään, koskaan. Jos ei halua.. Minä haaveilen, niin määrätty on!
Ihana runo samoja ajatuksia minullakin ollut nyt puoli vuotta tapasin erään.. ja kaipaus jäi päälle,no ehkä me vielä tapaamme.......
Olet niin tunteellinen rr
..se menee ohi. Tsemppiä!
Surukukka on kauniisti pukenut sanoiksi ne ajatukset mitä me molemmat olemme toisiamme kohtaan tunteneet.
"Jos niin käy ettemme tällä elämän matkalla toisiamme saa.."
ei..ei..ei......niin ei saa käydä....
RÖYYHHHH ja PRRRUUUUU PIERU
Kaunis runosi sykäytti.. niin tuttuja tunteita.
Toivottavasti kaipauksesi kohde tulee vielä luoksesi, minun kaipaukseni kohde kuuluu toiselle.. Sydämellä on syynsä, joita järki ei tajua..
Kaunista kevättä sinulle :)