Kangastus1

ÄndiLol kirjoitti:

Lokkeja Variksia Veneitä Kattoja Värejä Haaleaa Jäistä Pinkkiä Kultaista Vaaleaa lennä varis tänne, lennä pieni elokuva ja iso oikea elämä pieni elokuva imee silmää iso oikea elämä vetää hiuksia Grace on jumalatar pelkästään ulkonäkönsä ja äänensä perusteella ”panisin” olen rehellinen kerrankin ja kirjoitan sen yököttävään marjapuuroseinään mutta yhtä kaunis on pisaran läiskähdys rikkumattomaan tyyneen tai sakea vihreys kuin Vartiotornin kannesta mutta pelottava turkoosi helium on kuningas minä vihaan kitaroita mutta rakastan niistä lähteviä ääniä minä rakastan kukanlehtiä sormissasi minä rakastan sinua kuka oletkin valvon, valvon, valvon eikä se ole ihanaa autonvalot alhaalta heijastuvat ikkunaan välkähtävät ja kun minä kirjoitan tämän marjapuuroseinään se on täyttä paskaa mutta joskus sanat ovat kuin pilviä suloisia pieniä ernuja rehellisiä kovia varmoja tietoisia sellaisia pitää olla että maailma ei kuole mutta niistä yksikään ei kykene sulattamaan sitä työväenluokkaista katkeruutta joka lähiökerrostalojen ikkunoista leijuu seuraaville polville ja taas seuraaville ”Raha” sinä sanot Kristiina Halkolaksi muuttuneena oletko itse piru? Minä en tiedä vielä muutama tunti sitten ajattelin, että raha auttaisi tai ainakin jos sen polttaisi mutta entä rakkaus, mitä se on? Vastaus on helppo: se on liha ja väsynyt aamuinen kiima hetkeä ennen kello seitsemän nukahtamista, mutta johtaako se lopulta muuhun kuin huonoon unirytmiin kun sitä valvoo ja kaipaa ja kaipaa ja valvoo täytyy uskaltaa en minä tiedä olla rehellinen mitä se on? nousen tästä tuolista nyt selkään särkee tämä jatkuva koneella istuminen ulkona muuttuu valkoiseksi voisi melkein luulla, että lumet ovat sulaneet ja sitten tulee joku, jolla on otsaa sanoa että tämä ei ole mitään Mitä se tietää mistään mitään ainakaan sillä hetkellä? En minä tiedä On niin surullinen olo En minä itke Tänään meinasin itkeä En enää sitä epätoivoista lapsen itkua en, vaan toisistaan eriytyneitä suuria hitaita kyyneleitä niin hiljalleen, että sen unohtaa välillä ja nyt minä nousen vähäksi aikaa Parvekkeen pöydällä lokin papanat ovat kovettuneet pieniksi kiviksi Jäät ovat verevöityneet Aurinko on mennyt pilven taakse piiloon Onneksi en ole yhtään kännissä ollutkaan koko yönä tai juonut edes mitään Alkoholi on näkemisen kannalta paskaa Uskallan sanoa sen suoraan ja jatkoksi vielä totean, että niin kaikki muutkin huumeet Ei sitä kännissä tajua tai jos siitä on kolme päivää Nyt sen tajuaa, kun siitä alkaa olla puoli vuotta Yhtäkkiä elämäni ollessa täysin pielessä ja tietäessäni valvomisen olevan järjetöntä olen vahva ja onnellinen jopa siinä määrin, että siihen ei voisi lopettaa runoa, kuka nyt sellaista kirjoittaisi? En minä tiedä Sanonpahan vain, että en sano, ajattelen tajunnanvirta voi sitä surullisen viatonta tietämätöntä joka sen lausuu minä vihaan sitä sanaa Ei tajunta mihinkään virtaa Joki virtaa Se sama joki, josta aloin kirjoittaa 1997 ja yhtäkkiä en tiedä olenko ÄNDI vai sittenkin joku muu? mutta en minä ole kolmekymmenlukulainen vasemmistorunoilija joka pelkäisi, että aamulla fasisti tulee ja purkaa seinän voi miten nopeasti aurinko nousee se on jo ihan haalean keltainen nyt ja korkealla iso tanakka poika äsken se oli niin mehevä kuin reisi ja kyllä minä sinut tahtoisin tänne tahtoisin tarrata huultesi magneettiin ja selkääsi määrätietoisesti mutta en minä ole sellainen mies, joka alkaisi asiasta enempiä jauhaa On tärkeämpää Pelottavat askeleet käytävässä Pelottavat ajatukset päässä Pelottavat tunteet ne mitä ei muista mutta ehkä koki kun oli vauva tai näki En minä tiedä Olen hypnoosissa ja niin olet muuten sinäkin Aamu TV ei ala vielä tänään on lauantai Kohta alkavat piirretyt! Vimmaisesti ne tulevat! ja tämä on maailmankaikkeuden viimeinen kerta jo tuhannes tai kymmenestuhannes tässä elämässä! Mikä sinä olit edellisessä elämässä Minä olin kurki Koin arvonnousun tai sitten en Olin nimittäin nostokurki kohosin jäykkänä seipäänä maailman kattoon sinne mistä alkaa musta pimeä todellisuus, joka on, [voin kertoa] muuten nytkin, beibe Oooh Uuuh Aaah Minä rakastan sinua kuka sitten oletkin Haluan antaa kevyen suudelman poskelle En ole koskaan edes haistanut sinua oikeasti On jo niin kirkasta Turvallinen ihmiskunta alkaa herätä Kerrostalot venyttelevät ja haukottelevat, vielä niitä vähän ramaisee Minä olen ihan iloinen nyt Elämä voittaa Seinä vaan loppuu Se on seitsemän metriä korkea ja sen [se on muuri] harjalla hyppii kenguruita yksi kössi minun narikkalappuni vuonna yhdeksänkymmentä jotain Elämä on ihanaa silloin kun kaikki osaavat laulaa Morrison varmaan nauraisi pilkallisesti tai itkisi tyhmyyttäni Se oli älykäs jätkä Sen IQ oli 147 just Mensan rajalla Ei semmoisia voi tajuta synkkiä neroja tai sitten se oli helvetinmoinen humoristi Oli se viisas, myönnän, mutta en silti suostuisi nuolemaan sen kenkiä Tietyistä asioista minulle on ihan turha tulla änkyttämään Kaakosta nousee uusi hyökyaalto ja taas uusi ja sitten taas uusi Voi poron kikkeli en taida vastata missään määrin kenenkään vaatimuksia Sitä paitsi saan ihan yhtä kovat kiksit hyväilemällä Lapin kultaa päältä päin kuin huuhtomalla sillä kurkun Onko tämä minun pelastus? Sinä joka tunnet minut, kerro ÄNDI kysyy varovasti kuiskaa sun korvaan kuin kuusijalkaisia sinne puhaltaisi Ajattele, jos olisi semmoinen maailma missä voisi synnyttää lapsen joka ilta ja saattaa sen alkuun eikä pelkoa ylikansoituksesta ja kaikki rakastaisi Nyt sinä katsot niin ilkeän itsevarmasti kuin joku täti että poika panee omiaan Niitäpä juuri ihan mielellään tosin riippuen vähän mikä rooli heillä tässä teatterissa on ÄNDI naurahtaa Hän on palannut! Minä poistun nyt ikkunaan Seitsemän jälkeen aamulla kaikki pelottavimmat henget ovat kadonneet ja soutupaatit nukkuvat vastarannalla laiskasti Elämällä pitää olla joku tarkoitus Minusta tuntuu, että yksi vaihe on nyt tässä Ok? Mutta pienet jälkijuhlat pitää järjestää Niissä ei puhuta sitten mitään eurooppalaisesta kulttuurista Minä en tunne kreikkalaisia jumalia tai mitä niitä Homeroksia onkaan Yhden Blomeruksen kerran tapasin kaverin kaveri Nyt lentää ilmaan sadoittain sinisiä perhosia perhosia perhosia Myrsky on niiden kaunis johtaja Mitä sinä kuvittelet pitäväsi kädessä laulaessasi mikrofoniin? Aurinko on tänään musta piste Miksei tuleva päivä haise?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä