Avaan silmäni
hiljaiseen hämärään.
Kello raksuttaa verkkaan..
ihan vielä en jaksa..
vielä käännän kylkeä.
Vedät minut kainaloosi,
käperryn siihen tyytyväisenä.
Torkahdan.
Herään uudelleen
olet avannut jo tv:n
katsotaan yhdessä ostos tv:tä.
Aivot turtuu..
Kello raksuttaa.
Ikkunanverhon raosta tirkistää
uskalias päivänsäde.
Ei yllä pitkälle
meidän
paksuun
pehmeään
hämärään.
Hiljalleen sekunnit kuluvat,
minuutit matelevat,
tunnit täyttyvät,
aika on silti pysähtynyt
meidän makuuhuoneessamme.
Laiskoja hyväilyjä,
unisia hymyjä,
nukkumatin terveisiä vielä silmänurkassa.
Tuhiset taas vieressäni.
Kai vaivun uneen minäkin.
Pieni ja huomaamaton on
unen ja todellisuuden raja
en tiedä mihin sinä loput
ja mistä minä alan
olemme samaa lihasta,
Nihkeinä.
Lämpiminä.
Unisina.
Saman peiton alla
loputtoman tuntuisessa
pitkän
pehmeän
hämärässä
sunnuntai-iltapäivässä..
hiljaiseen hämärään.
Kello raksuttaa verkkaan..
ihan vielä en jaksa..
vielä käännän kylkeä.
Vedät minut kainaloosi,
käperryn siihen tyytyväisenä.
Torkahdan.
Herään uudelleen
olet avannut jo tv:n
katsotaan yhdessä ostos tv:tä.
Aivot turtuu..
Kello raksuttaa.
Ikkunanverhon raosta tirkistää
uskalias päivänsäde.
Ei yllä pitkälle
meidän
paksuun
pehmeään
hämärään.
Hiljalleen sekunnit kuluvat,
minuutit matelevat,
tunnit täyttyvät,
aika on silti pysähtynyt
meidän makuuhuoneessamme.
Laiskoja hyväilyjä,
unisia hymyjä,
nukkumatin terveisiä vielä silmänurkassa.
Tuhiset taas vieressäni.
Kai vaivun uneen minäkin.
Pieni ja huomaamaton on
unen ja todellisuuden raja
en tiedä mihin sinä loput
ja mistä minä alan
olemme samaa lihasta,
Nihkeinä.
Lämpiminä.
Unisina.
Saman peiton alla
loputtoman tuntuisessa
pitkän
pehmeän
hämärässä
sunnuntai-iltapäivässä..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.