kirjanpitolaki/yhtiöjärjestys

on se mitä noudatetaan. Teidän kannattaisikin nyt seuraavassa yhtiökokouksessa päättää yhtiöjärjestyksen muutoksesta tilinpäätöksen osalta. Olisi enemmän aikaa tehdä ja asiat menisi varmemmin oikein->osakkaiden etu. Nykeinen systeminne on jo aika vanhahtava ja kun kerta kpl sanoo, koska tilinpäätös pitää viimeistään jättää niin miksette muuttaisi yhtiöjärjestystä vastaamaan nykylainsäädäntöä?!

yhtiöjärjestys kirjoitti:

on se mitä noudatetaan. Teidän kannattaisikin nyt seuraavassa yhtiökokouksessa päättää yhtiöjärjestyksen muutoksesta tilinpäätöksen osalta. Olisi enemmän aikaa tehdä ja asiat menisi varmemmin oikein->osakkaiden etu. Nykeinen systeminne on jo aika vanhahtava ja kun kerta kpl sanoo, koska tilinpäätös pitää viimeistään jättää niin miksette muuttaisi yhtiöjärjestystä vastaamaan nykylainsäädäntöä?!

Lue lisää

...kevään yhtiökokouksissa että miksei yhtiökokousta ole pidetty maaliskuun loppuun mennessä ja miksi tilintarkastajat eivät ole saaneet materiaalia 15. helmikuuta mennessä? Ei voi muuta sanoa kun voi voi. Ammattitilintarkastajat ei asiaan yleensä edes puutu.

Melkein 99% Suomen taloyhtiöistä on saanut samanlaisen yhtiöjärjestyksen ja on sula mahdottomuus isännöitsijäntoimiston saada sadan yhtiön tilinpäätökset valmiiksi parin kuukauden aikana.

Jos määräys häiritsee niin poistakaa se yhtiöjärjestyksestä ja noudattakaa KPL:a.

on vakiokysymyksiä... kirjoitti:

...kevään yhtiökokouksissa että miksei yhtiökokousta ole pidetty maaliskuun loppuun mennessä ja miksi tilintarkastajat eivät ole saaneet materiaalia 15. helmikuuta mennessä? Ei voi muuta sanoa kun voi voi. Ammattitilintarkastajat ei asiaan yleensä edes puutu.

Melkein 99% Suomen taloyhtiöistä on saanut samanlaisen yhtiöjärjestyksen ja on sula mahdottomuus isännöitsijäntoimiston saada sadan yhtiön tilinpäätökset valmiiksi parin kuukauden aikana.

Jos määräys häiritsee niin poistakaa se yhtiöjärjestyksestä ja noudattakaa KPL:a.

Lue lisää

Yhtiöjärjestys on jo uusittavana, ei vaan ehdi vielä valmiiksi tähän hätään.
Okei, uskon, että näin voidaan tehdä, olin tosiaan vain huolestunut, että voidaanko asiaan puuttua tilintarkastuksessa.
Olen vähän sätky vielä kokemattomana hallituksen jäsenenä.
Parempi siis kysyä. Ei pahalla. Kiitos

Tilikauttakin ollaan vaihtamassa. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen on suht hidas prosessi.
Larsssonin kysymykseen: kyseessä on 13 osakkaan taloyhtiö. Talossa oli aikaisemmin henkilö, joka hoiti (oli hoitanut noin 25 vuotta) myös isännöitsijän hommat. Tilinpäätöksen hoiti
eläkeläismummo ja tilintarkastuksen "isännöitsijä-hallituksen pj:n" henkilökohtainen ystävä.
Oli pakko ottaa´ulkopuolinen ammatti-ihminen panemaan kirjanpito ja muutkin asiat kuntoon, kun talossa oli lisäksi jätetty tekemättä kaikki remontit. Nyt alkaa olla pikkuhiljaa hommat hanskassa.
Joka taloyhtiöön ei satu asukkaiksi ihmisiä, jotka hallitsevat sekä kirjanpidon että tekniset asiat yms. nykymääräysten mukaisesti.
Minä ainakin haluan, että asiat hoidetaan jämptisti eikä vähän sinne päin, vaikka yhtiövastike olisikin vähän isompi.

Mutta alkuperäiseen kysymykseen on siis tullut vastukset, kiitos niistä.

Tilikausi joka poikkeaa normaalista, eli kalenterivuodesta on hyvä.
Mielestäni huhtikuun alussa alkava ei välttämättä ole paras ratkaisu, silloin luultavasti tilinpäätös valmistuu touko-kesäkuussa ja yhtiökokous osuisi loma-aikaan.
Elokuun lopussa loppuva tilikausi tarkoittaa, että varsinainen yhtiökokous pidetään marras- joulukuussa ja tilipäätös tehdään syksyllä, kaikki lomakauden ulkopuolella.

Loppukesän etu on myös tuo seuranta jonka mainitsit, siinä pystyy hyödyntämään mahdollinen kertynyt säästö ja kesän aikana teettämään ylläpitokorjauksia taloudellisen tilanteen mukaan.

kysyn... kirjoitti:

Tilikauttakin ollaan vaihtamassa. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen on suht hidas prosessi.
Larsssonin kysymykseen: kyseessä on 13 osakkaan taloyhtiö. Talossa oli aikaisemmin henkilö, joka hoiti (oli hoitanut noin 25 vuotta) myös isännöitsijän hommat. Tilinpäätöksen hoiti
eläkeläismummo ja tilintarkastuksen "isännöitsijä-hallituksen pj:n" henkilökohtainen ystävä.
Oli pakko ottaa´ulkopuolinen ammatti-ihminen panemaan kirjanpito ja muutkin asiat kuntoon, kun talossa oli lisäksi jätetty tekemättä kaikki remontit. Nyt alkaa olla pikkuhiljaa hommat hanskassa.
Joka taloyhtiöön ei satu asukkaiksi ihmisiä, jotka hallitsevat sekä kirjanpidon että tekniset asiat yms. nykymääräysten mukaisesti.
Minä ainakin haluan, että asiat hoidetaan jämptisti eikä vähän sinne päin, vaikka yhtiövastike olisikin vähän isompi.

Mutta alkuperäiseen kysymykseen on siis tullut vastukset, kiitos niistä.

Lue lisää

Pienessä yhtiössä "talkootyö" näkyy tuloksessa, mutta se ei ole ainoa ratkaisu. Jos sen talkootyön vielä suorittaa sinnepäin eikä just jämptisti siitä ei ole kuin ongelmia myöhemmin.
Ulkopuolinen isännöitsijä, katsoo yhtiön tilannetta eri silmin ja jos hän uskaltaa tuoda julki omia mielipiteitään, tai hänen annetaan tehdä se, moni asia ei tule yllätyksenä.
Ammattilainen myös tuntee alan lainsäädännön ja tuo omaa kokemustaan useasta yhtiöstä mukanaan.

Pitkässä juoksussa matala yhtiövastike ja väärässä paikassa säästäminen voi tulla yllättävänkin kalliiksi.

Mikäli maaliskuun loppuun mennessä pidetään yhtiökokous jossa ei esitetä tilinpäätöstä ja tasetta se ei voi olla varsinainen yhtiökokous.

Lakipykälä menee näin:

"29 §
Varsinainen yhtiökokous
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus.

Kokouksessa on päätettävä:

1) tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

2) toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta;

3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle;

4) talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä, jos tämä kuuluu yhtiökokoukselle; sekä

5) muista asioista, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat varsinaiselle yhtiökokoukselle."

Ainoastaan kokous joka täyttää em vaatimukset voi olla varsinainen yhtiökokous.

Etenkin vanhojen talojen yhtiöjärjestyksissä on monia kohtia jotka eivät vastaa nykylainsäädäntöä ja näin ollen pykälillä ei ole lainvoimaa, useiten varmasti ulkomaalaispykälä.

jarkko kirjoitti:

Mikäli maaliskuun loppuun mennessä pidetään yhtiökokous jossa ei esitetä tilinpäätöstä ja tasetta se ei voi olla varsinainen yhtiökokous.

Lakipykälä menee näin:

"29 §
Varsinainen yhtiökokous
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus.

Kokouksessa on päätettävä:

1) tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

2) toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta;

3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle;

4) talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä, jos tämä kuuluu yhtiökokoukselle; sekä

5) muista asioista, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat varsinaiselle yhtiökokoukselle."

Ainoastaan kokous joka täyttää em vaatimukset voi olla varsinainen yhtiökokous.

Etenkin vanhojen talojen yhtiöjärjestyksissä on monia kohtia jotka eivät vastaa nykylainsäädäntöä ja näin ollen pykälillä ei ole lainvoimaa, useiten varmasti ulkomaalaispykälä.

Lue lisää

Tuo tilikausi on tässä se kiinnostava asia. Yleensähän se on kalenterivuosi, jolloin laki antaa mahdollisuuden pitää yhtiökokouksen kesäkuun loppuun mennessä. Hallitus voi periaatteessa joutua vastuuseen, ellei kokousta ole kutsuttu koolle YJ:n mukaan, mutta selvä korvausvelvollisuus muodostuu vasta kun tuo kuuden kuukauden määräaika ylitetään kahdella kuukaudella.

Käytäntö onnistunee, kun kyseessä on nimenomaan jatkokokous.

asukasliitto kirjoitti:

Tuo tilikausi on tässä se kiinnostava asia. Yleensähän se on kalenterivuosi, jolloin laki antaa mahdollisuuden pitää yhtiökokouksen kesäkuun loppuun mennessä. Hallitus voi periaatteessa joutua vastuuseen, ellei kokousta ole kutsuttu koolle YJ:n mukaan, mutta selvä korvausvelvollisuus muodostuu vasta kun tuo kuuden kuukauden määräaika ylitetään kahdella kuukaudella.

Käytäntö onnistunee, kun kyseessä on nimenomaan jatkokokous.

Lue lisää

...vahinko on jos yhtiökokous viivästyy? Kenelle siitä tulee vahinkoa, siis ihan rahallista vahinkoa?

Aiempaan näkemykseen siitä, että "vanha hallitus" saa istua turhan pitkään voi todeta että hallituksen toimikausi on yhtiökokouksesta yhtiökokoukseen eikä sillä ole tekemistä tilikauden kanssa, jokainen hallitus saa yleensä istua sen vuoden. Vaikka alkuvuodelle ei ole budjettia hyväksytty ei se estä hallitusta toimimasta.

asukasliitto kirjoitti:

Tuo tilikausi on tässä se kiinnostava asia. Yleensähän se on kalenterivuosi, jolloin laki antaa mahdollisuuden pitää yhtiökokouksen kesäkuun loppuun mennessä. Hallitus voi periaatteessa joutua vastuuseen, ellei kokousta ole kutsuttu koolle YJ:n mukaan, mutta selvä korvausvelvollisuus muodostuu vasta kun tuo kuuden kuukauden määräaika ylitetään kahdella kuukaudella.

Käytäntö onnistunee, kun kyseessä on nimenomaan jatkokokous.

Lue lisää

Jotta vahingonkorvauslain mukainen vahinkorvausvelvollisuus syntyisi, pitää teon olla tahallinen/tuottamuksellinen sekä siitä pitää olla selvää vahinkoa joka voidaan ns. mitata rahassa.

asukasliitto kirjoitti:

Tuo tilikausi on tässä se kiinnostava asia. Yleensähän se on kalenterivuosi, jolloin laki antaa mahdollisuuden pitää yhtiökokouksen kesäkuun loppuun mennessä. Hallitus voi periaatteessa joutua vastuuseen, ellei kokousta ole kutsuttu koolle YJ:n mukaan, mutta selvä korvausvelvollisuus muodostuu vasta kun tuo kuuden kuukauden määräaika ylitetään kahdella kuukaudella.

Käytäntö onnistunee, kun kyseessä on nimenomaan jatkokokous.

Lue lisää

Kokouksen pitäminenb ainoastaan kokouksen takia on tyhmää, oli sitten kyseessä mikä vaan. Ihmisillä on muutakin elämää kun kokouksissa istuminen ja jos pakollinen kokous jaetaan kahteen joku mättää.

Alkuperäisestä aiheesta jo melkoisesti sivussa, mutta: Meillä alunperin lähdettiin muuttamaan yhtiöjärjestystä, koska taloyhtiö muutti myymälätilan asuinhuoneistoksi ja myi sen pois, samoin myimme tuottamattoman entisen varastotilan, lisärahoituksen saamiseksi putkiremonttia varten. Nämä jo vaativat yhtiöjärjestyksen muutoksen.
Samalla lähdettiin muuttamaan yli 50 vuotta vanhaa, aikansa elänyttä tekstiä muutenkin nykyaikaan sopivaksi.
Ilman ammatti-isännöitsijää emme olisi selvinneet tästäkään revohkasta millään. Hän on jo hintansa tienannut moneen kertaan.
Talossa ei ole ainoatakaan osakasta minun lisäkseni, joka käyttäisi edes tietokonetta!

...jälkiä ammattilaiset saa parsia kun talkootyö isännöinnissä loppuu ja tullaan kolkuttamaan isännöitsijäntoimiston ovea. Jos joku ylipäänsä ottaa pienen yhtiön vastaan niin iso työ on edessä kun laitat yhtiön asiat kuntoon jopa kymmenien vuosien taakse.

Ei riitä että on hankkinut sen kirjanpito-ohjelman jollei tiedä tuon taivaallista asunto-osakeyhtiöistä, se ei todellakaan ole sama asia kun osakeyhtiö. Vaikka tekisit vain kirjanpidon pitää isännöinnistäkin jotain tietää, muutan et sitä tilinpäätöstä saa kasaan siten kun se pitäisi tehdä. Jälkilaskelmat, liitetiedot ja jopa tilikaava on ulkopuoliselle hankalia asioita. Pahinta on jos virheitään ei itse huomaa eikä edes tilintarkastajat siihen puutu.

Suurimmat mokat tapahtuu usein lainojen käsittelyssä. Jos budjetti on laatittu väärin tai liian tiukaksi "lainataan" vuosittain pääomapuolelta rahaa hoitopuolelle mikä ei tietenkään ole hyväksyttävää. Huoneistokohtaisten lainaosuuksien kanssa tulee ongelmia kun joku myy huoneiston pois, vuosia sitten poismaksettu velkaosuus saattaakin kummitella issarissa. Siinähän sitten selvittelet vanhoista tiliotteista onko se raha tullut vai ei, yleensä se lainaosuuskin on aikanaan väärin laskettu.

Tällaisella isännöitsijällä on monta nimeä:Passeli-isännöitsijä, harakiri-isännöitsijä.
Ohjelma on kyllä hyvä apu, mutta ei osaa asetuksia ja lainsäädäntöä.
Ihan pienissä yhtiöissähän voidaan tehdä päätös että yhteiset maksut jaetaan tasan ja muuten kaikki hoitavat itse asuntoonsa kohdistuvat menot. Tämä on pienessä yhtiössä kaikista helpointa ja halvinta, eikä tarvitse edes sitä Passelia.