Talitiainen lensi aamulla pihakoivuun. Lauloi: TI-TYY-TI-TYY-TI-TYY-TIT....
Hmm...
Onkohan muistini huonontunut, kun muistelen sen laulaneen lapsuudessani TI-TI-TYY... TI-TI-TYY... TI-TI-TYY... ???
Näin kaupungin maisemissa. Miten Sinä kevään ääniä kuulet?
Kerrohan!
Hmm...
Onkohan muistini huonontunut, kun muistelen sen laulaneen lapsuudessani TI-TI-TYY... TI-TI-TYY... TI-TI-TYY... ???
Näin kaupungin maisemissa. Miten Sinä kevään ääniä kuulet?
Kerrohan!
Vastaukset 8
Vanhimmat
...että ennen ne lauloivat titi tyy titi tyy, voi olla että sillä linnulla oli puhevika tai ei muistanut sanoja oikein.
Minä kuuntelin aamulla kun jotain rapinaa kuului ensin en millään älynnyt mikä himskatin rapina se on, kun sitten menin ulos katsomaan, niin siellähän tuo harakka mokoma ränniä kaiveli niin että roskat vain lenteli.
"Kyvään ääniä" levyllä tai hyvän orkesterin soittamana kuulostaa oikein mukavalta. Nyt kaupungilla tepsutellessani ystäväni naakat pitivät sellaista konserttia, että ei siinä muilla ollut asiaa. Yksinäinen varis ja pulu katon rästään alla yritti vähän sekahan.... Jonkun verran kun kävelis niin pääsis meren rannoille ja sitten olis monenlaista kujerrusta. Parasta olisi metsässä hyvänä aamuna kuulla kun metsot on soitimella....
talitinttien laulamista tänä keväänä. Niitä näkyy kyllä käyvän pihapiirissäkin linnuille laittamaani ruokaa syömässä.
Lapsena ollessani heräsin kesäaamuisin pääskysten lauluun ja niillä oli useitakin pesiä räystään alla. Kun ne lauloivat laulunsa kokonaan, se oli pitkä ja siinä oli useita kierteitä.
Ihmettelin jo 80-luvun puolivälin tienoilla täkäläisten pääskysten erilaista murretta. Niiden laulu oli lyhempi ja kierre oli epäselvempi.
Pääskysten pesiä oli paikassa, jonka alta kulki paljon kuorma-autoja ja ilma oli pölyistä ja muutenkin saasteista.
Tässä suuren tehtaan lähistöllä työskennellessäni ja pääskysiä kuunnellessani tunsin kaipausta kotiseutuuni ja ihmettelen, miksi omakotitaloni räystään alukset eivät kelpaa täkäläisille pääskysille, saati että itsekään kelpaisin täkäläisille ihmisille.
mielenkiintoista! Tänään talitiainen lauloi "kovennetulla" TIT-TYT-TIT-TYT-TIT-TYT-TIT... Ja jatkaa samaa säveltä loputtomiin. Vastaus kuuluu naapurikoivusta vienosti "TITY-TIT-TITY-TIT".... :) Vieläköhän TI-TI-TYY-kin korviini ennättää?
Pääskysistä muistui mieleeni myös lapsuus. Maalla ulkorakennuksen räystäskouruun pääskyset pesivät silloin. Enää en ole niitä nähnyt.
Kivitasku teki pesänsä pihakiven koloon. Nyt sekin on kadonnut.
Kottaraisetkin ovat kadonneet. Hmm... onkohan pöntöissäni vikaa?
Katselin jokin aika sitten TV:stä Ilkka Koiviston luontohaastattelua. Hän neuvoi pesemään linnun pöntöt keväällä kuumalla vedellä. Sanoi, että käsineet kädessä tuo kevättyö pitäisi tehdä, koska kiusallista ihmiselle - kuin myös linnuille - ovat lintukirput ( vai olivatkohan ne täitä? ). Asia oli minulle uusi.
Miten Sinä huollat linnun pönttöjä? Kerrohan!
kevät on jo kovaa vauhtia tulossa, tännääkin oli seinustalla niin lämmintä et sai myssyn ottaa pois päästä.
sie frederiikka oot kevvään ensi kukkanen krokus, joka on auennut kevvään myötä,mukavaa ko oot taas konneen äärellä.
minulla on vanhoja linnun pönttöjä jotka jalmari on tehny joskus 40-50vuotta sitten, ne on niin korkeella, ettei sinne pääse ottamaan niitä alas ees korkeillakkaan tikkailla.puut on ollu pienii ja kasvaneet vuosikymmenien aikana.
hyvin ne on ehjät viel ja sinne tekkee linnut pesiään joka vuosi. mie oon tehnny parit pöntöt, mutta ne ei oo joka vuos käytös niinko nämä vanhat.niitä vaa ei pysty millää puhistammaa.
ei sinun pöntöis tarvii vikkaa olla, jos linnut ei ain tuu sammaa pönttöön, kuten ei minunkaa tekemiin,luulisin.
linnut on vissii tottuneet niihin,oon miettiny mitenkähän vanhaks pääskyset ja kottaraiset ellää.
montakohan vuotta sama aina käyttää pönttöä,sitte se pesä jääp vissii perinnöks jälkipolville.
tääl oli yks päivä niin kova sirkutus, ettei pystyny erottammaa mitä lintuja oli. se on niin kovvaa ääntä et sisälle asti kuulu.olivatkohan sillo muuttohommissa pesään.
kevät on niin ihanaa aikaa, mie oon kevään ihminen, sillo tuntuu et kaik on mallillaa. tekis mieli alkaa pihaa siivoomaan, mutta lumet sullaa niin hitaasti. harava on jo oven pielessä valmiina. kukkien taimet alullaa ja perunat itämässä.
mie oon ollut uuven ystäväni amerikan meerin kanssa kaupungilla. on käyty ostoksilla,syömässä,karaokessa ja ensi viikonloppuna männää teatteriin. hää on kova nauramaan ja meillä on ollutkin hurjan hauskaa.
alan männä jo yö puulle , tuntuu niin väsyttävän, kun on tullu oltuu niin paljo lietsussa. hei
on tässäkin linturakas ihminen!
Vuonna 1993 kun ihastuin tontillani iltapalalla ja yökkönä käyvään lehtopöllöön, tein sille omin käsin ja kirjasta katsomani ohjeen mukaisen pöntön. Toivoin voivani pitää pöllön tontillani tietäjän virassa. Minulla nimittäin oli näyttöäkin sen pätevyydestä siinä hommassa.
Pöllö hävisi syksyllä ja kaihomielin kuuntelin iltamyöhällä, korva pimeään kuusikkoon päin, josko kuulisin jotain. Ja kuulinkin, mutta liekö huhuilija ollut joku muu pöllö kun se ei ole näyttäytynyt.
Rakentamassani pöntössä näin kesällä oravan. Kun jatkoin matkaani metsään, se uteliaana hyppi puiden oksilla seuraillen minua.
Tänä keväänä olen nähnyt tonttiani reunustavissa tienvarsipuissa neljän vikkelän oravan leikkivän keskenään.
Olen muuten rakennellut puun, jonka oksalla istuu pöllöpoikue ja pikkupöllöjä on vähän joka huoneessa. Yksi iso pöllö istuu makuuhuoneeni hyllykön päällä.
Kysymyksen, miten huollan lintupönttöäni, sivuutan häveten.
alkaa olla vähän siellä sun täällä. Tälläkin palstalla on alkanut käydä semmoinen vipinä ja kuhina, että vähän väliä pitää minunkin tänne kurkistaa. Onhan meillä nyt se "skantaalikin"... :))
Lumet sulavat ja minäkin jo haravaa ja luutaa autotallista etsiskelen. Maallekin tekee mieleni kohta lähteä Mirrin kanssa kevättä vastaanottamaan. Syksyllä jäi lehtien haravointi vähiin ja nyt sitäkin puuhaa on varmasti yllin kyllin.
Kovin olin ilahtunut linnunpönttöjutuistasi. Vanhoja ovat minunkin linnunpönttöni ja korkealla puussa. Varmasti vanhimmat 50-vuotiaita. Kottaraisia en ole niissä enää nähnyt. Yhdessä asuu orava ja parissa muussakin on elämää: varpusiksi asukkaita luulen. Viherpeippo asustaa uusimmassa pöntössä.
Huonosti on minunkin linnunpönttöjeni puhdistus hoidettu. Viime vuonna veljeni meni puhdistamaan yhtä pönttöä toukokuun alussa. Ja voi!!!! Pöntössä oli juuri kuoriutuneet poikaset. Pelättiin, että emo hylkää poikueen, muttei onneksi niin käynyt. Pesä saatiin nostetuksi pönttöön kokonaisena poikueineen kaikkineen. Tästä viisastuneena en nyt ihan kepeästi uskalla pönttöihin koskeakaan. Jonkinlainen tuntuma vaan on, että nyt olisi jo korkea aika pöntöt puhdistaa tai sitten unohtaa koko homma.
Kertoilehan, mitä kukkia kasvatat? Minulla on pelargonioita ollut talvehtimassa maalla. Kuukausi sitten olivat vielä elossa. Saa nähdä, miten niiden kanssa käy, kun en ole voinut niitä jatkuvasti hyysätä.
Mukava, kun tutustuit Amerikan Meeriin. Hymyssä suin olen lukenut touhuistanne... :)
Muistathan lepäillä aina, kun väsyttää. Ottaa päivänokosiakin ahkeraan. Voimat palaavat pikku hiljaa - ei pakottamalla.
Minäkin alan nyt kömpiä Mirrini viereen nukkumaan. Ai niin, olin unohtaa. Mitenkäs ne Toivon syntymäpäivät menivät? Eikös ne olleet ihan juuri?
Iloisia ja aurinkoisia päiviä Sinulle, Lyyli! Kirjoittelehan kuulumisiasi taas, kun ennätät. *Hei!*
oli mielenkiintoista lukea elävää kerrontaasi! Se on muuten ollut yksi mielilinnuistani aina. Viime kesänä näin Korkeasaaressa tunturipöllöemon hautomassa munia aivan aidan vieressä. Kyllä oli hellyttävä näky!
Sen pöllöpuusi kyllä haluaisin nähdä!!! Kerrassaan upea varmaan.
Muuten, tänään huomasin, ettei fasaaneja ole näkynyt koko keväänä. Aikaisemmin ne ovat olleet suorastaan riesana. Olikohan talvi niille liian ankara?
Kevään merkkejä näkyy myös pihapiirissä. Tällä viikolla on alkanut pyykkinaruille ilmaantua kaupungissakin lakanoita hulmuamaan.
Kirjoittelehan! Sinulla on sana hallussasi: ajatuksiasi on ilo lukea... *Hei!*