Itse asiassa on aivan turhaa miettiä mikä on pään sisällä tai sen ulkopuolella.
Mitä tulee erilaisiin kokemuksiin kuten vaikkapa tavalliseen päivään työpaikalla, ninjarobottien hyökkäyksiin ja abduktiokokemuksiin, loppujen lopuksi ainoa mittari sille kuinka todellisia ne kokemukset ovat on se, kuinka väkeviä, pitkäkestoisia ja tuhoutumattomia vaikutuksia niillä on sen jälkeen koko elämäämme.
Esimerkiksi jos Jeesus laskeutuu valoahohtavana eteeni ja koskettaa minua, ja paranen vakavasta sairaudesta, olisin aika hölmö jos väittäisin että se oli pelkkää illuusiota. Siitä todisteena olisi terve keho loppuelämän. Samoin olisin hölmö jos ajattelisin että pomolta saamani palkkapussi on todennäköisesti pelkkä hallusinaatio.
Kenties ei ole todellisia ja epätodellisia asioita erillään toisistaan. On vain eri tavoin olevaisia asioita, joiden muoto ja kantomatka vaihtelevat.
Hallusinaatioiksi kutsutaan asioita, jotka pysyvät vakaassa muodossaan vain pienen hetken, eivät jää vaikuttamaan sen jälkeen ja jonka yleensä vain yksi henkilö havaitsee.
Todellisuudeksi tavallisesti ajatellaat asiat, jotka pysyvät pitkään vakaassa muodossa ja jonka monet voivat havaita.
Eri tavoin olevaiset asiat eivät välttämättä matkustele kovin paljon toistensa luo. Isojalka ei ilmesty työpaikalleni tänään. Unet jäävät sänkyyni kun aamulla herään. Miksi niitä pitäisikään survoa yhdeksi isoksi paakuksi, jota sitten kutsuisimme "todellisuudeksi". On vain hauskaa, että on niin paljon erilaisia tapoja kokea, eri taajuuksia ja näkökulmia jne.
Siksi elämä on niin jännää. :-)
Mitä tulee erilaisiin kokemuksiin kuten vaikkapa tavalliseen päivään työpaikalla, ninjarobottien hyökkäyksiin ja abduktiokokemuksiin, loppujen lopuksi ainoa mittari sille kuinka todellisia ne kokemukset ovat on se, kuinka väkeviä, pitkäkestoisia ja tuhoutumattomia vaikutuksia niillä on sen jälkeen koko elämäämme.
Esimerkiksi jos Jeesus laskeutuu valoahohtavana eteeni ja koskettaa minua, ja paranen vakavasta sairaudesta, olisin aika hölmö jos väittäisin että se oli pelkkää illuusiota. Siitä todisteena olisi terve keho loppuelämän. Samoin olisin hölmö jos ajattelisin että pomolta saamani palkkapussi on todennäköisesti pelkkä hallusinaatio.
Kenties ei ole todellisia ja epätodellisia asioita erillään toisistaan. On vain eri tavoin olevaisia asioita, joiden muoto ja kantomatka vaihtelevat.
Hallusinaatioiksi kutsutaan asioita, jotka pysyvät vakaassa muodossaan vain pienen hetken, eivät jää vaikuttamaan sen jälkeen ja jonka yleensä vain yksi henkilö havaitsee.
Todellisuudeksi tavallisesti ajatellaat asiat, jotka pysyvät pitkään vakaassa muodossa ja jonka monet voivat havaita.
Eri tavoin olevaiset asiat eivät välttämättä matkustele kovin paljon toistensa luo. Isojalka ei ilmesty työpaikalleni tänään. Unet jäävät sänkyyni kun aamulla herään. Miksi niitä pitäisikään survoa yhdeksi isoksi paakuksi, jota sitten kutsuisimme "todellisuudeksi". On vain hauskaa, että on niin paljon erilaisia tapoja kokea, eri taajuuksia ja näkökulmia jne.
Siksi elämä on niin jännää. :-)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hei apinat! Eikö aiheenvalinta ollut tarpeeksi provosoiva, kun ei ole tullut laimeintakaan kommentin tynkää? Miksei joskus voisi kirjoitella ihan vaan ilman mitään todistuspaineita ja väittelyitä?
Ensi kerralla kirjoitan nojatuolimaagikkojen runkkukerhoista, saatananpalvonnasta ja pilkkaan Wiccoja ja New Age hörhöjä, kysyn kuinka tehdään Ouija-laita, paljastan tarkoin varjellut faktat Matti Vanhasen LSD-kokeiluista ja väitän osaavani levitoida skepsiksen laboratorio-olosuhteissa. ;-D
Vai innostiko kevätsää kaikki internet-maagikot ulos kirmailemaan nurmikolle ja harrastamaan tantraseksiä yleisten puistojen pusikoissa Kabbalat kainalossa?
Älkää nyt viitsikö, oikea maagikko ei aurinkoa näe! Hän istuu kammiossaan ja riutuu. Masennus on merkki edistymisestä hengen tiellä.
Rev
Eräänä aamuna herätessään levollisesta unestaan nojatuolimaagikkojen runkkukerho huomasi siivet selkäänsä saaneen ja pyllyynsä pitkän pyrstön. Hermes sisällään hermeneuttinen horminautti nyt tanssii nopean iloisen tanssin ja aiheenvalinnan myötä vaihtoi aineenvaihduntaa pökäleitä nakkelevaksi apinaksi kuuseen kavuten punaistä käpyä imemään, ihan vain piruuttaan wiccaneitoja, nyykkärihörhöjä, noitakokelaita, samaanitautisia, valaistumishimoisia, psykonautteja, guruvampyyrejä ynnä muita maagikoita pilkatakseen kunnepa taas katajaan kapsahti ja kammiomasiksissaan riutuili ja räytyili.
Vittu kun kevät vituttaa eikä kukaan tarjoo ees salmiakkia.
No ois ehkä jotain duunia tarjolla Työn tekijöille, muinaisten herättelyä, maailmanpelastamista ym. pientä sensemmoista, tai miten sen nyt ottaa.
Esikoisoikeudella ainakin ensialkuun magiapalstan Wanhoille Parroille, Warsin Warrestaan Tutiseville. Kuis pannaan, Intian näkyleipä Saagmiä Paneerauksen ja veljeni leijonamieli, Räävitön Olverinsa Revittelijä?
T. [email protected]
Mikäs keväässä rassaa? Minut kevät tekee iloiseksi.
Minulla on ollut tapana pitää mukanani salmiakkirasiaa, josta tarjota ihmisille. Nyt kun muistutit, ostanpa uuden rasian tyhjentyneen tilalle. Onhan kevät.
Rev
"Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän."
Ilot vaativat veronsa, surunsa.
Surut vaativat veronsa, ilonsa.
Kevät syksynsä, talvi kesänsä.
Hupsuja sanoja, magiapalstaa.
Viisaita sanoja, palsta jotain muuta:
"Mitä tahansa sanotaan jonkin olevan, se ei ole sitä, vaan aina jotain muuta."
- Alfred Korzybski
Kun luetaan rivejä ja sanoja, kuinka kuultaisiin rivien välit, kuinka sanojen lomassa kuuluttaisiin? Ei ole ajattelemattomuutta, eikä pelkkää ajattelua. Ajat tiivistyvät, hetket tihenevät, vuodenajat virtsana virtaavat, vihannoivat lakastuvat, vihaavat ja rakastavat, tätä julmaa maailmaa, tätä ihanaa maailmaa.
Mitä noidat pelkäävät, mitä kaipaavat? Eivät salmiakkia, eivät imartelua. Jotain muuta?
Mitä ihmiset?
>> "Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän" >>
Hehe. Tämä pelasti jo muutenkin hyvän aamun.
>> Hupsuja sanoja, magiapalstaa. >>
Nojuu. Sitähän tämä. Hupsuttelua. Joskus jotain tajutaankin, muttei osata oikein selittää. Avaimet käteen on osata ottaa elämä ja magiapalsta riittävän kevyesti.
"Meitä odotellaan mullan alla, mutta eipä mennä ihan vielä."
Minäkin olen Korzybskin kannattaja. Minusta hänen ajatuksensa olisi syytä tulla laajempaankin tietoisuuteen. Tämä olevaisuuksien mopo nimittäin karkailee koko ajan käsistä. Tälläkin hetkellä tuhannet "hyvät" ja "pahat" tappelevat tuolla jossakin keskenään siitä miten asioiden tulisi "olla", vaikka ne jo "ovat mitä ovat".
>> Mitä noidat pelkäävät, mitä kaipaavat? Eivät salmiakkia, eivät imartelua. Jotain muuta? >>
Pyhää yhteyttä. Se on minun kantani. Mitä on pyhä ja minkälaista yhteyttä? Sitä en osaa sanoa. Ei sitä voi selittää sittenkään vaikka sen on itse kokenut.
Pieni tiedemies tuli korvastani ja sanoi, että ihminen on laumaeläin, joka kaipaa yhteyttä eli jengiä mihin kuulua. Mutta kukistan tämän pikku tiedemiehen viittaamalla Gurdjieffin teoriaan kolmikerroksisesta ihmisestä:
1. kerros: Mato
2. kerros: Lammas
3. kerros: Ihminen
Voidaan leikkimielellä ajatella, että ihmisen evoluutio menisi tuolla tavoin, madosta lampaan kautta ihmiseen, ja että meissä olisi vielä jäljellä kaikkien aikaisempien vaiheiden ominaisuudet. Mato on fyysinen keho ja sen tarpeet. Lammas tarvitsee yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ihminen on kaikki tästä ylevämpi, joka myös usein riitelee alempien kerrosten tarpeiden kanssa.
Tullaksemme jumaliksi, on ensin tultava eläimiksi.
>>>Nojuu. Sitähän tämä. Hupsuttelua. Joskus jotain tajutaankin, muttei osata oikein selittää. Avaimet käteen on osata ottaa elämä ja magiapalsta riittävän kevyesti.>>>
Niin kevyesti että kuitenkin. Että voidaan ottaa sopivan eli riittävän vakavasti. Mutta julkisella itsepaljastelulla on sopivaisuusrajansa, muille puheille on aikansa ja paikkansa jossain muualla, jos puhua halutaan. Noituus alkaa siitä, aina alusta, kun nuotiopiirissä tuleen (tai tuoppiin) tuijotellen niitä näitä turistaan, tarinoita kerrotaan ja lahjoja kierrätetään.
>>>Tämä olevaisuuksien mopo nimittäin karkailee koko ajan käsistä. Tälläkin hetkellä tuhannet "hyvät" ja "pahat" tappelevat tuolla jossakin keskenään siitä miten asioiden tulisi "olla", vaikka ne jo "ovat mitä ovat".
apinoille, niin ehkä meni pikkasen pieleen... hei... Apinat ei nääs osaa lukee, hei...
Mene korkeasaareen ja kerro niille apinoille suoraan mitä sulla on asiaa...
Olen jutellut apinoiden kanssa lukuisissa eläintarhoissa.
Nenäapina on suosikkini.
Elämä on niin JÄNNÄÄÄÄÄÄÄÄ!
JEEEEEEEEEE!!!!!
Tässä on sellainen tyyppi, joka kai lukee viesteistä vain otsikon ja kommentoi sitä. Kelpaa minulle! Kiinnitän paljon huomiota viestieni otsikoihin. Hyvä otsikko on metafyysinen, holistinen, provosoiva, harmiton, puujalkainen, sympaattisen kömpelö ja älykäs.
Olisikin jännää, jos joskus olisi niin jännää, että tulisi pissat housuun. Tai kakat.
Eipä ole ihan niin jännää ollut koskaan.
Ehkä jonakin päivänä.
"Ei tästä pissat housuun tule, mutta tälleen tässä on eletty..."
Rev
on se kaunein kukka
Älä ota niin vakavasti
&;)
>> Älä ota niin vakavasti >>
Myöhäistä. Tulin juuri teho-osastolta puhjenneen otsasuonen takia. Nyt on pää kokonaan siteissä ja kirjoitan sokkona. Onneksi osaan kymmensormijärjestelmän.
R