Eli, koron koroissa ongelmia.. =)
siis Kaavahan menee kirjan mukaan Kn = Kq^n ja osaan laskea esmes laskun jossa tietty rahamäärä kasvaa niin ja niin monessa vuodessa jos korkokanta on x%, siinä tapauksessa että korko lisätään pääomaan vuosittain.. MUTTA, jos se lisätäänkin puolivuosittain tai kuukausittain.. ? Tämän älynlahjat ei enää riitä =D
Samalla voisi joku kertoa matikan ylppäreissä vastaamisesta.. Eli miten se meni.. konseptin ensimmäinen sivu kokonaan tyhjäksi? vain yksi lasku siihen..? vai miten?
siis Kaavahan menee kirjan mukaan Kn = Kq^n ja osaan laskea esmes laskun jossa tietty rahamäärä kasvaa niin ja niin monessa vuodessa jos korkokanta on x%, siinä tapauksessa että korko lisätään pääomaan vuosittain.. MUTTA, jos se lisätäänkin puolivuosittain tai kuukausittain.. ? Tämän älynlahjat ei enää riitä =D
Samalla voisi joku kertoa matikan ylppäreissä vastaamisesta.. Eli miten se meni.. konseptin ensimmäinen sivu kokonaan tyhjäksi? vain yksi lasku siihen..? vai miten?
Vastaukset 5
Vanhimmat
elikkä suoraan maolista:
Kn = Kq^n
Kn = kasvanut pääoma
K = pääoma
q = korkotekijä = 1 + p/100
p = korkoprosentti korkokaudelta
n = korkokausien lukumäärä
Jos vuodessa on m korkokautta,
niin kaavoissa p = (vuotuinen korkoprosentti)/m
eli missään ei sanota että se pätee vain vuositasolla. eli voidaan sopia vaikka vuodessa on 12 korkokautta ja vuotuinen korkopronsentti x% -> p = x/12. tosin jos on ilmoitettu että x% onkin korkoprosentti korkokaudelle -> p = x
jos halutaan laskea korkon korko 2 vuodelle missä korko lisätään puolivuisittain ja vuotuinen korko = x%
-> p = x/2. kahden vuoden korkokaudet = n = 2 * 2 = 4
K4 = K(1+((x/2)/100))^4
tai sitten halutaan laskea koron korko 2 vuodelle missä korko lisätään joka kuukausi ja korkokauden korkoprosentti on x%
-> p = x. kahden vuoden korkokaudet = n = 2 * 12 = 24
K24 = K(1+(x/100))^24
(tuo yllä oleva on sama kuin että 'laske koron korko 24 vuodelle missä korko lisätään joka vuosi ja vuotuinen korkoprosentti = korkokauden korkoprosentti = x%, jolloin n = 24 vuoden korkokaudet = 1 * 24 = 24)
tai sitte voit käyttää rekursioyhtälöitä ja saada siitä paljon paremman kaavan. Jos ei kuulosta tutulta nii älä edes harkitse ;)
Kuulemma tosta saa paremmat pisteet ku suoraa maolista kattomalla..
eikö se ole suoraan:
Kn 1 = Kn * q
missä:
K0 = pääoma
q = korkotekijä = 1 p/100
n = korkokausien lukumäärä
en tiedä saako tuosta parempaa rekursioyhtälötä
tosin tuosta on aika vaikea laskea mikä on koron korko vaikka 1000 korkokauden jälkeen.
siinä voi joka a) laskea ne 1000 välivaihetta paperille ja saada vastaus b) näpyttää laskemeen sen ja painaa 1000 entteriä c) laskea rekursioyhtälö laskimen omalla ratkaisemisella.
tosin on vaikea saada laskimella mitään hienoa paperille ja 1000 samantapainen lause paperilla ei välttämättä tuo lisäpisteitä.
tosin jos eka keksii tuon rekursioyhtälön ja sitten johtaa siitä saman lauseen kun taulukossa on niin siitä voi saada paremmin pisteitä (eli ratkaisee rekursio
yhtälöstä Kn, siten että Kn 1 poistuu siitä), mutta siinä on myös helpompi mennä metsään..
eli kerrotaan mistä kyseinen lause on tullut sinne taulukkokirjaan..
se vielä unohtu sanoa että se rekursioyhtälö vielä todistetaan induktiolla(muulla tavoin jos on mahdollista) että yhtälö on tosi kaikilla n >= 0
Kokeessa pitäisi olla vastauspapereina yksi kokonainen konsepti ja useita puoliarkkeja (konseptin puolikas, eli yksi kaksipuolinen paperi). Kokonaiselle konseptille voi kirjoittaa vain ensimmäisen tehtävän vastauksen, joka aloitetaan konseptin ensimmäiseltä sivulta. Jos ei vastaa ensimmäiseen tehtävään, kokonainen konsepti jää tyhjäksi. Muut tehtävät vastataan omille puoliarkeilleen, joihin siis tulee vain yksi tehtävä arkkia kohti. Jos tehtävän ratkaisusta tulee yli yhden arkin pituinen, kirjoitetaan ensimmäisen arkin loppuun teksti "Jatkuu seuraavalla paperilla/arkilla" ja toisen arkin alkuun "Jatkuu edelliseltä paperilta/arkilta". Sillä, käyttääkö sanaa "paperi" vai "arkki", ei pitäisi olla väliä, kunhan ei käytä sanaa "konsepti". Sana "konsepti" kirjoitetaan vain suttupapereihin, mikä tarkoittaa, että kyseistä paperia ei oteta mukaan arvosteluun. Lopulta puoliarkit kootaan numerojärjestyksessä kokonaisen konseptin sisään (tosin en usko tällä olevan erityisemmin merkitystä, koska opettajathan kuitenkin tarkistavat tehtävät alustavasti ja järjestelevät paperit lopulta).