Moi, oletteko käyttäneet liikuntasaumoja kun laatoitte 33*33 laatalla isompia aloja (esim. 100 neliötä, erkkereitä ja väliseiniä on) ?
Liikuntasaumat laatoituksessa
Jupe
109090
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siitä onko alla olevassa lattiassa liikuntasauma.Jos betonissa ei ole liikuntasaumaa, turha sitä on tehdä laatoitukseenkaan.Monasti ulko-ovien kohdassa betoni ei uletu kynnykselle asti, jolloin tulee lattialaattaa kahden eri materiaalin päälle.Siihen liikuntasauma AINA.Jos oviaukkolinjoissa on selviä merkkejä betonin kutisumishalkeamista esim oviaukon suuntainen, voidaan iikuntasaumaa käyttää myös siinä.
Niin omituiselta kuin se kuulostaakin, voi vielä 20 vuotta rakentamisen jälkeen, laatoitus kuprahtaa ylös betonialusta. (nähty on) Liikuntasaumoja ei, eikä seinien vieruksia ollut saumattu elastisella massalla! Pukkilan ohje on max. 25 m2. Varmasti perustuu kokemukseen! Rakennusalalla neuvontaa riittää... lait, asetukset, määräykset, ohjeet, normit... hyvä rakentamistapa...
Vielä riittää onneksi kaikenmaailman keksijää ja kokeilijaa, ok... mutta aina pitäisi tutkia aikaisemmat tekeleet, ettei tule keksineeksi vain lisää "ruutia".
Jos on 100 neliötä yhtenäistä betonilaattaa, niin minä en ainakaan keksi että miten tietää liikuntasauman paikan, ellei sellaisia saumoja ole laatassakaan?!?!
Huoneiden oviaukot on luontevia paikkoja liikuntasaumoille ja ne olisikin hyvä tehdä myös lattian valuun, eli ohut piirto valuun, niin laatta murtuu siitä kohtaa suoraan, mikäli on murtuakseen, eikä satunnaisesti mistä sattuu.
Moi,
tarkoitin liikuntasaumoja 33*33 laattojen saumoissa, itse betonilaatta on yhtenäinen.
Tästä hommasta tuntuu olevan monta mielipidettä, yksi tuttu kaveri joka laatoittelee sanoi ettei ole koskaan tehnyt liikuntasaumoja lattialaatoille.
talomme joku mestari laattoittaja muka tehnyt!
näin omin silmin saunoessani kun 10v vanha betoni "kutistui /poksahti "laatta irti ,,, pesutilan saunan yhtenäinen pituus laattaa
noin 5m joten siinä olis pitänyt jo tehdä liikuntasauma !!!
vieressä on WC jossa näyttää tapahtuvan sama ilmiö
joten pidä huoli betonin kutistumisesta ajan myötä /tee liikuntasaumat kuntoon ???
Ilman muuta liikuntasauma max noin 35m2 välein ja varsinkin viimevuosina olen käyttänyt saunan ja pesuhuoneen (lämpötilaero) välissä koska yleensä survottu khh tiloihin ja laattapintaa alkaa olla suht paljon! Näimpä joku aika sitte kun 2000m2 lattia 30*30 laattaa korkkasi puolen metrin korkeuteen 500neliön alueelta (oli siinä naurussa piteleminen)!
Vanha ketju mutta aihe ei vanhene koskaan:
- Edelleen samaa mietin kun pitäisi alkaa laatoittamaan ja pisin yhtenäinen alue on n. 7m pitkä, 1,5m leveä käytävä johon 30x60-laattaa eikä kyllä hotsittaisi laittaa siihen mitään saumoja. Halkeama betonissa on jo (elli parikin ko. alueella) mutta menee kyllä sen verran vinoon laattoihin nähden ettei sen mukaan voi laattoihin laittaa samaan kohtaan.
On myös keittiön alue joka pinta-alalta suurempi, about 17m2, hieman suorakaiteen mallinen.
Jos alla oleva betonivalu on yhtenäinen niin ei saumaa tule. Ei se laatoitus edes pysyisi kiinni jos se "eläisi" eritavalla kun alla oleva betoni.
Hallitsematon halkeama betonissa voi olla haitta. Mikäli halkeamassa tapahtuu liikettä niin voi laatatkin irrota tai haljeta siltä kohtaa.
Betonin kutistuma on lopuillaan vasta noin 1,5 vuoden kuluttua valusta. Kun betoni kutistuu ja laattojen väleissä on kovat saumat, niin aivan varmasti suuremmat kentät irtoavat. Suurilla laatoilla laatoitettu pinta voi siten nousta hyvinkin runsaan vuoden kuluttua laatoituksesta. Kolmen, korkeintaan neljän metrin välein elstiset saumat, jotka sallivat sen kutistumisen, kunhan on käytetty joustavaa laastia laattojen alla. Ne elastiset saumat voi sitten myöhemmin kaapia auki ja saumata laastilla, jos sellaisenaan vielä silmää häiritsevät.
Tässpä tuli vielä hyvät perustelut ja toiminta-ohjeet jo kymmenen vuotta vanhaan juttuun.
Ensimmäise kerran tutustuin lattian laatoituksen korjauksiin noin -60 luvulla. Meijerin lattia oli tehty kuusikulmalaatoista puskusaumauksella. Aluksi yritettiin suunnittelijan ohjeilla piikata nätisti viottuneet laaatat pois ja ja ne laataat jotka joudutiin poistamaan lattiasta uusien läpivientien takia.
Eipä sellaista konstia keksitty, millä laatta olisi noussut pois paikaltaan lohkaisematta "naapurinsa" reunaa.
Ylättävä juttu on myös tuo betonin hiipuma ja ontelolattojen painumien. Eräässä kohteessa (terveyskeskus) keittiötilan lattian kallistusten huomatiin olevan väärin vuositarkastuksessa, vaikka työvaiheen aikana ne olivat taatusti oikein.