Tuossahan se tulikin, eli paljonko teillä isät yleensä viettävät päivisin/iltaisin aikaa vauvanne kanssa? Tuntuuko, että isä jakaa riittävästi vauvanhoitoa vai toisinpäin?
G: Paljonko teillä
isä hoitaa vauvaa?
171109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Meillä isukki hoitelee vauvaa enemmän kuin mielellään, aina töistä tullessaan siihen saakka kun vauva menee nukkumaan käyttää aikansa lapsen kanssa olemiseen, vaihtaa vaippaa, syöttää ja leikkii vauvan kanssa. Pääsääntöisesti ollaan kyllä koko perhe yhdessä niin arki-illat kuin viikonloputkin. Eräskin viikonloppu sain vähän kitkerää palautetta kun aloin syöttämään vauvalle sosetta, että "mitäs sä oikein meinaat, eikö ole mun vuoro syöttää nyt viikonloppuna kun sä saat etuoikeuden hoitaa sitä täällä jo kaiket viikot"... Tarkennuksena että meillä on siis pian puolivuotias vaavero, eli kuitenkin aika tuore tapaus joten toivottavasti isukin into säilyy. Kovasti on keskustelua hoitovapaasta käyty kun molemmat haluis jäädä lasta hoitamaan.
Kun luki ylemmän jutun ni ei voi kun ihailla, hoksas et miten vähästä se meillä on..
Isi hoitaa kaks kertaa viikossa 1h kun äippä jumpassa..sekin olisi hyvä niin että kun hän tulee töistä sais hetken levähtää ja käytännössä sitä et rytmitän vauvan päivää aina niin et nukkus sen ajan.. joskus aika paha mieli asiasta on, mutta kai täytyy olla tyytyväinen et pääsee sinne jumppaan kuitenki:)
meillä vauva reilu 3kk, hoidan muuten kaiken, kuten asia onkin minulle ilmaistu, että "minähän siitä palkan saan"
mutta mulla onkin maailman ihanin muksu, kyllä sitä kelpaa hoidellakin, toivon et isikin joku päivä hoksaa mistä jää paitsi..itse se tässä menettää, en minä:) Haleja kaikille äideille.
No, onhan se useissa tutkimuksissa - ja käytännössä - todettu, että varsinainen hoivaaminen jää jo viettien mukaisesti naisille, ja miesten osalle jää toiminnallinen tekeminen lasten kanssa.
Meillä mies kyllä hoitaa vauvaa (9,5 kk), mutta melkeinpä olen todennut helpommaksi tehdä tutut rutiinit itse ennemmin kuin käyn niitä hänelle delegoimaan. Ja mies selvästikin sälyttää hoitotoimenpiteet "luonnollisesti" minulle. Toisaalta ymmärtäähän sen, kun hän tekee todella paljon töitä niin kotona ei kakkavaipan vaihto ole ehkä se intresseistä suurin. Mutta hän puolestaan viettää paljon aikaa vauvan kanssa viihdyttäen häntä ja tehden erilaisia temppuja sun muuta toiminnallista hänen kanssaan. Tuosta olen todella kiitollinen, sillä itse en taas jaksa tai keksi kaikkea sellaista, mitä hän näyttää tekevän suorastaan intoa puhkuen.
Jaksuja kaikille!
Mulla on kyllä ollut ilo ja onni todeta, että isä hoitaa poikaa ihan tasaveroisesti, alusta saakka, perhehuoneesta on ollut näin. Töistä tulee ennen 5 ja jakaa vastuun mun kans. Toki mulla on ehkä hitusen enempi vastuu koska tiedän päivän kulun unineen ja syömisineen.
Käyn pari kertaa viikossa harrastamassa säännöllisesti ja muuten jos jotain menoja tulee ni ei mitään ongelmaa. Tai no ongelma on siinä et jos oon yli 2 h erossa pojasta niin kaamee ikävä mulla ;)
On hoitanut alusta asti paljon,ja lähdin itse töihin(pakosta) kun poika oli 5,5kk vanha.Teen töitä 3pv/vko ja isä on hoitanut nämä päivät poikaa.
Meillä samoin kuin ekalla vastaajalla, eli isä osallistuu hoitoon tasavertaisesti. Jos menen itse käymään jossakin, ei ole mitään murhetta, vaan voin 100 prosenttisesti luottaa, että kaikki hoituu. Isä olisi halunnut perheenlisäystä jo kauan ennen minua, joten hän on pienokaisesta todella innoissaan.
silloin kun isä on kotona, eli n. viitenä päivänä viikossa, niin tekee aamupesut, pukee, sitten jompi kumpi antaa aamupuurot ja maidot. päivät leikkii ja vaihtaa melk. joka kerta vaipat. salilla käyn n.5 x viikossa ja silloin hoitaa myös. illalla antaa ruuan ja vaihtaa yöasun sekä laittaa nukkumaan.. siinä sivussa pesee pyykit ja tekee tuoan meille, kun olen niin huono kokki.yleensä se on isä joka myös vie roskat. minä yleensä vain imuroin, jos sitäkään =)aika kulta kimpale... niin ja jos yöllä sattuu heräämään itkemään, niin isi käy tutin viemässä, et äiti saa nukkua. tyttö on nyt 5 kk. ja sovittiin sillon kun olin raskaana, et synnytyksen jälkeen on isän vuoro huolehtia se 9kk kun minä olin ensin kantanut sen ajan =)
meillä iskä ei oikeastaan tee mitään.eilen illallakin kun olin ite väsyny ni kysyin antaisiko hän iltamaidon ja veisi nukkumaan,vastaus:eks sää vois!!!eli ei juurikaan osallistu hoitoon,leikkii kyllä pojan kanssa silloin kun ite jaksaa.mut pojan toiveiden mukaan hän ei elä!meillä jätkä nyt 6kk.kertaakaan mies ei ole herännyt yösyötölle.välillä kun pyydän apua niin saan kuulla aina saman vastauksen,se kuuluu sun hommiis.ei vaan mies ymmärrä et teen hommia 24/7.missäs ne mun "vapaapäivät" on?
Paljon hoitaa...käy töissä mutta kun on kotona niin ottaa kyllä päävastuun. ei voi valittaa..
Joo, valitettavan vähän!!!! Mun pitää pyytää, jos haluan, että se katsoo poikaa, jos vaikka käyn vessassa. Ja aina se kysyy, ett mitä sä sit teet? Ihan niinkuin mun yksin pitäis koko ajan sitä vaan hoitaa!!! Ikää pojalla on ja 1v 1kk. Pyydän kyllä, eilenkään ei ollut pojan kanssa kuin ehkä minuutin :( Harrastuksia riittää ja sitä rataa. Kaupassa saan käydä yksinäni, niin että hän katsoo lasta, mutta jos molemmat ollaan kotona, niin minä se lähes kokonaan pojan perässä saan mennä. Hoitaisko keskimäärin 40 min/pv? Masentavaa. Ja silti ihan tykkää pojasta :)
kun noita joitain vastauksia luin, niin saa olla tyytyväinen miehestään. Meillä kun tulee töistä kotiin, niin syö ja sen jälkeen jaksaa kyllä hoitaa tyttöä, vaipat ja syöttäminen onnistuu. Arkiyöt hoidan minä, mutta viikonloppuna voitaisiin jakaa ja joskus jaetaankin, olen vaan ite todennut että on helpompaa kun itse syötän, koska herään anyway. Harrastuksiin tai kavereille lähteminen ei tuota minkäänlaista ongelmaa. Kunhan vaan kysyy, että sopiiko, niin jos se ei ite ole muuta sopinu, niin sopii kyllä aina.
Nyt kun ajattelee, niin on mulla loistava mies:)
Anteeksi nyt, mutta olen tosi ihmeissäni, minkälaisia äijiä teillä oikein on! Kyllä äitikin tarvitsee omaa aikaa, ja yhdessähän se lapsi on hankittu. Mikä oikeus miehellä on "pestä kätensä" lapsen ja kodin hoidosta? Ymmärrän tietty sen, että mies osallistuu vähemmän, koska käy leipätyössä, mutta kyllä äitiä on siltin autettava. En katsoisi päivääkään sohvaperunaa ja "perässä vedettävää" olisin jo mielummin yh-äiti. Minusta nainen on todella tossun alla, jos ei saa miestään kuriin edes velvoittamalla hoitamaan yhteistä lasta! Ihan varmasti sitten muissakin asioissa saa rukoilla kuningas-miestä laittamaan edes rikan ristiin :)
Toisinaan poika nukkuu, kun isä lähtee töihin ja toisinaan nukkuu jo, kun isä tulee töistä. Äiti suorittaa kaikki hoitotoimenpiteet, isä voi joskus jopa riisua ulkovaatteet tai haukkauttaa banaania.
mieheni hoitaa paljon lasta, huolehtii lapsen hyvinvoinnista ja minun jaksamisesta. Joskus oikein ajelee pois vauvan luota :) Mutta välillä sitten sanoo rehdisti ettei jaksa vauvaa hoitaa, yleensä tälläinen tilanne on sillon kun tulee töistä kotiin ja siis täysin ymmärrettävää. Yleensä yritänkin omat menot sopia vähän myöhemmälle illalle. Kehun vielä miestäni sen verran että se tykkää keittiöhommista ja siivoaa tarvittaessa (joskus tarvitsee patistusta) Minun mies ei ajattele että lapsen ja kodinhoito on minun tehtävä vaan että ne on meidän yhteisiä askareita :) johtuu varmaan siitä kun oli nähnyt lapsena miten paljon oma äiti joutui tekemään kun isä vaan makas :( ei halua olla samanlainen mies kuin isänsä eikä olekkaan.
Meillä kaiken hoitaa äippä.En jaksa pyytää,kerta ei tajua.Ihmetelköön sitte mikä mättää.minä hoidan koko talon ja isäntä katselee tv tai surffaa!olen sanonut,että kun saan tarpeeksi ,niin lähen mukulat mukana.Täyshoito loppu!En ole jankuttava akka!Tai tarviis kai olla,mutta ei sovi mulle!Näin meillä!
Meillä isukki ilmoitti tänään haluavansa jäädä hoitovapaalle kun mun vanhempainvapaa loppuu syksyllä. Ihana mies mulla :) Aina kun on kotona niin hoitaa vauvaa ihan yhtä paljon kuin minäkin :) Paitsi yöllä on kiukkuinen kuin ampiainen jos pyydän häntä hakemaan vauvalle maidon... Mutta se sallittakoon kuin muulloin on niin hyvä isä ja puoliso:)
...nyt kun näitä vastauksia lueskelin, että olis lapsien kannalta ihanteellista, jos isit ja äidit voisivat ihan oikeasti pitää rauhalliseen äänensävyyn perhepalaverin ja neuvotella lopputuloksen kotitöiden ja lastenhoidon osalta mikä tyydyttäisi molempia. Kumpikin tulisivat asioissa niin pitkälle puolitiehen vastaan kuin mahdollista ja oikeasti kuuntelisivat (myös miehet naisiaan!!) toisiaan.
Mä katselin omaa avokkiani 13 vuotta ennenkuin uskaltauduin lapsentekopuuhiin. Alettiin seurustelemaan tosi nuorina. Itselläni on takana lapsuus jossa sain usein värjötellä kotona piilossa kun pelkäsin isän ja äidin jatkuvaa riitelyä ja sitä, että kohta ne eroaa (ja erosivatkin sitten lopulta, mutta mä olin jo täysi-ikäinen silloin ja sydämestä riipaisi ajatella noin kymmenen vuotta nuorempia pieniä pikkusisaruksiani, jotka olivat eron jaloissa eikä ero ollut tosiaankaan hoidettu lapsien kautta ajateltuna).
Tulipas tästä tilitys mutta mun mielestä sanonnassa "parisuhde on lapsen koti" on aika paljonkin itua.