Mietin vain, että miten voi luokitella kuka on ja kuka ei. Itsellä olisi kovasti kiinnostusta kokeilla naisen kanssa seksiä, mutta seurustella en osaisi naisen kanssa. Eli haaveilen seksistä naisen kanssa. Olenko bi vai muuten vaan kokeilun haluinen?
Kuka luokitellaan bi:ksi
ihmettelijä
102015
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No riippuupi varmaan määrittelijästä ja hänen käyttämistään perusteista.
Jos henkilö tuntee seksuaalista vetoa molempien sukupuolten edustajiin, hän lienee selvästi bi-. Ymmärtääkseni aika monet joskus haaveilevat seksistä saman sukupuolen kanssa. Satunnainen haaveilu tuskin siis tekee ihmisestä bi-seksuaalia, tai sitten pitää lähteä siitä että hyvin monet ovat biseksuaaleja. Tällöin pitää kysyä, onko pohdintasi järkevää. Esitänpä pienen vertauksen: varsin monet ihmiset ovat tummatukkaisia. He eivä silti mieti tummatukkaisuuttaan samalla tavalla kuin sinä seksuaalisuuttasi. He eivät pidä asiaa erityisenä.
Jos siis halutaan pitää kiinni biseksuaalisuuden erityisyydestä, ei ole syytä hyväksyä määritelmää, joka kattaisi hyvin suuren osan ihmisistä.
Lähde liikkeelle sellaisesta ajatuksesta, että sinulla selvästi on biseksuaalisia taipumuksia. Voit sitten miettiä, haluatko luokitella itsesi sellaiseksi, ja seuraako koko luokittelusta lopulta yhtään mitään. Onko biseksuaalisuus lopulta niin iso asia, että sitä kannattaa miettiä iänkaiken. Koita keskittyä siihen, mitä ajattelet muista naisista, ja sitä, olisitko ihan aidosti valmis kokeilemaan.
Hyviä mielipiteitä sulla oli kyllä periaatteessa tästä luokittelusta, esim. mihin se johtaa, miksi pitäisi luokitella etc. Mielestäni kuitenkin jonkin asteinen luokittelu on välttämätöntä joillekin ihmisille, jotta nämä kykenisivät säilyttämään rationaalisen minä kuvansa.
Ihminen on aina halunnut kuulua johonkin ja tietää mitä on. Samalla tavoin kun ihminen haluaa tietää vanhempansa, kansalaisuutensa etc. kuuluu seksuaalinen luokitus tähän luokitteluun, joka määrää jollakin tasolla paikkaa yhteiskunnassamme. On absurdia yrittää pelata peliä, jos ei edes tiedä mihin peliin on ryhtymässä.
Lesboja ja homoja kiellettiin lailla vielä 1969 harrastamasta sairasta kanssakäymistä toistensa kanssa. Tämä todistaa mielestäni sen, kuinka tuore homojen ja lesbojen orastava hyväksyminen vasta on, vaikkakin siitä nykyään puhutaan paljon. Joka on luonnollisestikin hyvä asia, jotta voisimme identifioida seksuaalisuutemme siinä määrin kuin se suinkin on mahdollista.
Henkilökohtaisesti elän heterosuhteessa, mutta koen naisen vartalon hyvin kiihottavaksi. En kuitenkaan voisi kuvitella edes pitäväni naista kädestä kiinni, koska tunteeni heitä kohtaan ovat olleet aina pelkästään fyysisiä. Joidenkin määritelmien mukaan olen bi ja toisten määritelmien mukaan taas en ole. Biseksuaalisuudesta ja varsinkin sen eri muodoista tulisi valistaa ihmisiä mahdollisimman paljon, jotta orastavassa puberteetti vaiheessa olevan nuoren ei tarvisi aina kärsiä suuria ristiriitoja pelkän tietämättömyyden takia ja ettei vanhemmankaan ihmisen tarvisi olla pejoratiivinen itseään kohtaan.
Jos ei oikeasti voi olla naisen kanssa, nii se on sillon fantasia. Itsekin olen ns. fantasia bi...
1mut en ikäämn vois olla naisen kanssa sillai.Vain villeissä mielikuvissani!Eli asiasta samaa mieltä nimim. pakottava tarve!
Kiitosta kommentistasi!
Niin... kyllä ihmisillä on tarve muodostaa itsestään jollain lailla käsitettävää kuvaa. Ehkä siis en ollut edellisessä viestissäni tarpeeksi selväsanainen, tai sitten ajatukseni ovat jo muuten muuttuneet tai edenneet.
Eilisenä ajatuksenani saattoi olla jotain sen suuntaista, että jos oman itsensä luokitteleminen satuttaa, niin kannattaako sitä tehdä.
Ja aivan: homoseksuaaliset suhteet kieltävän lain moraaliset perusteet elävät yhteiskunnassa yhä. Ei ole helppo hyväksyä itsessään piirteitä, jotka eivät nauti varauksetonta yleistä hyväksyntää - ihminen kuitenkin rakentaa omakuvaansa muihin ihmisiin ja yleisinä pitämiinsä ideoihin vertaamalla.
Olen myös samaa mieltä siitä, että viimeistään yläasteikäisiä pitäisi valistaa tässä asiassa (uskon siis huonossa valossa olevalla valistuksella edelleen olevan jotain tehoa). Suomalainen seksuaalivalistus näyttää edelleen sivuuttavan seksuaalisuuden vaikeammin hyväksyttävät muodot maininnoilla. Ja kuitenkin näyttää siltä, että monille oma seksuaalinen identiteetti on arka asia. Valitettavasti seksivalistus keskittyy taudeilla ja raskaudella pelotteluun ja jättää psykologiset näkökulmat huomiotta. Ja nuorten lisääntyvistä aborttiluvuista päätellen perinteinen kortsuvalistuskin on menettämässä tehoaan.
Pejoratiivinen on hieno sana. Suomeksi lienee aliarvioiva tai jotain siihen suuntaan. Sivistyssanakirja on seinän takana, enkä jaksa vaivautua...
Ei sellaista ihmistä olekaan, joka ei edes vähän tuntisi kiinnostusta omaa sukupuoltaan kohtaan. Siis seksuaaliobjektiivisessa mielessä. Mutta sellaisia, jotka haluavat toteuttaa oman seksuaalisuutensa nimenomaan jakaen aktiivisuutensa molempi parempi-tavalla, lienee aika vähän.
Luku olisi todennäköisesti suurempi, jos kulttuuriset kahleet eivät sanelisi ihmisten näkemyksiä seksuaalikäyttäytymisestä. Todellisuudessahan ihminen ei ole parisuhdehakuinen, kuin poikkeustapauksissa (minkä todistavat runsaat erot) ja jos promiskuiteettiä lähdetään käytännön tasolla toteuttamaan, on kulloisenkin kumppanin sukupuoli lopulta sivuseikka.
Ja kuinka monen ihmisen seksuaalifantasioihin kuuluukaan ryhmäseksi? Väittäisin, että useimpien. Siinäkin biseksuaalisuutensa avoimesti itselleen ja muille tunnustava henkilö pääsee toteuttamaan itseään "täydemmin"...
promiskuiteetti= "kaikkien kanssa oleminen"... eli hauki on kala. En oiekin tavoitanut ajatuksesi virtaa tästä lauseesta...
Ei ihminen biologisesti yhdy kuin siittääkseen jälkeläisiä ja sehän on nyky-aikana enemmän kuin valhetta. Nykyäänhän ihminen pyrkii nimenomaan hakeutumaan lopppujen lopuksi turvalliseen parisuhteeseen, voidakseen turvata tuleville jälkeläisilleen kodin.
Ja nykyään suuri avioerojen määrä on suoraan suhteessa ennemminkin siihen, etteivät ihmiset tutustu kunnolla toisiinsa ennen avioitumistaan, vaan solmivat liiton jo muutaman hassun kuukauden jälkeen. Ja tämä mielestäni kertoo nimenomaan kovasta tarpeesta sitoutua. Sanoisin, että se on kuitenkin yksilöllistä.
Kulttuurisista kahleista olen täysin samaa mieltä. Siksi valistusta pitäisikin lisätä tässä asiassa huomattavasti samalla kun aletaan puhua lisääntymisestä nuorille. Tämä saisi myös aikaan sen, että homo ja lesbo pareilla olisi mahdollista adoptoida lapsia. Vielä en sitä kannata, koska yhteiskunta on niin rajoittunut tässä asiassa. Syrjintä ja identiteetin kehittyminen vaurioituisi lapsella muiden ajatusmaailman takia. Tietenkin on mahdotonta kehittää yhteiskuntaa, jos aluksi emme käy läpi tätä "koe kappaleilla", mutta mene ja tiedä mikä olisi oikea tapa...
Mä oon onnellisesti naimisissa oleva hetero, mutta silti haaveilen rakastelemisesta naisen kanssa. En usko että koskaan tulen toteuttamaan haaveeni, enkä edes tiedä onko se todellinen haave. Mielestäni haaveilu seksistä saman sukupuolen edustajan kanssa ei tee kenestäkään bi-seksuaalia. Ei niin että siinä mitään vikaa olisi, mutta kyse on käsittääkseni rakkaudesta jompaakumpaa sukupuolta kohtaan. Mä ainakin rakastan miestäni ihmisenä enkä sukupuolena.
kyllä turhat kutinat lähtee ja kokeilunhalut kun lykkää puolimetrisen jääpuiraan perseeseen.
seksinhaluinen omankin puolensa kanssa: bi-seksuaali.
Olen suudellut naisten kanssa (ja siis itsekin nainen ; ).. Ja nautin siitä, mutta en ikinä haluaisi mennä yhtään sen pidemmälle... Näin ollen en kutsuisi itseäni bi:ksi, mutta toki asiasta voidaan olla montaa mieltä!