lässynlässyn

Sama juttu, automaattisesti puhe siirtyy lässytysvaihteelle, kun näen jotain söpöä.. :)
koiran tai vauvan.. Minkäs teet? :)

Eihän millekään suloiselle voi puhua normaalisti! =)

sekä sohvalla pussailu ovat minusta ainakin ookoo ja ihan luonnollinen asia: tottakai lemmikkiään saa ja pitääkin hellitellä! Ei kai liene mitään järkeä ajatuksessa, että ottaa lemmikin, jota sitten EI SAA hellitellä! Koko ajanko sitä pitäisi kohdella kuin jotakin hylkiötä ja jättää se täysin huomiotta, ettei vain sen ego jotenkin paisuisi liian isoksi!

Kysehän on siitä, että sinä määräät, mitä kulloinkin tehdään, ja koira tekee sitä mitä sinä haluat. Silloin on kaikki kuten koiran ja ihmisen välillä tulee ollakin. Kyllähän minäkin liirumlaarutan kaikkia neljää koiraani täysillä ja tuntitolkulla silloin kun haluan, vaan sitten kun sanon jotta nyt riittää, mene pois, niin sitten riittää ja se menee pois. Ja kun käsken tulemaan tänne, se tulee taas. Kun leikkaan kynnet, se antaa tehdä sen ilman pienintä mutinaa. Ja niin edelleen.

Jos olet sitä mieltä, että puolisoasi koira tottelee paremmin, niin ei syy ole välttämättä siinä, että sinä lässynlässytät enemmän. Syy on todennäköisesti siinä, että et pääse irti siitä pehmovaiheesta silloinkaan, kun on toiminnan aika, eli sinun pitäisi käskyttää muita käskyjä kuin niitä pussailukäskyjä!

Sinun on tehtävä koiralle selväksi, että kun sinä käsket, niin silloin on toteltava, tai ei hyvää seuraa. Sillä että käsketkö koiraa olemaan haukkumatta, tulemaan tänne, pysymään paikallaan, antmaan tassua vai pussailemaan ja lässynlässyttämään, ei ole merkitystä.

Olennaista on, että sinä määräät tahdin. Hoksaatkos jutun juonen?

Peeäs: niitä vauvojakin kannattaa hankkia sitten vasta, kun osaa koiran käskyttää. Ettei tule lisää niitä vanhempiaan pomottavia kauhukakaroita, joita valitettavasti kuulee ja näkee lähes päivittäin esim. kauppojen kassajonoissa...

pikkukoirille etenkin, sitten ollaan taas tiukkoina, kun on sen aika. pikkukoirat varsinkin on mun lisäksi luikerrelleet mieheni sydämeen salakavalasti...

Kyllä minäkin rutistelen 13-viikkoiata pentuani ja sanon "pikkunen", mutta olen myös melko tiukka enkä epäröi komentaa pentua, kun se puree mattoja tai ottaa ulkona jotakin sopimatonta. Minunkin mielestäni lepertely kuuluu asiaan, kunhan se ei ole ainoa tapa puhua koiralle.

Meilä ei lässytetä lapsille eikä eläimille.

Kun koiraa hellittelee, senkin voi hoitaa normaalisti puhumalla.

Vauvallekaan ei kannata lässyttää, lapset matkivat kaikkea kuulemaansa. On parempi oppia heti puhumaan normaalisti kuin lässyttämään.

on kiva leperrellä koiralleen kaikkea ja halia ja pusia, mutta kun on käskyttämisen aika, niin silloin pitää muuttaa ääni ja olemus ihan toisenlaiseksi.

jos koira tekee jotain pahaa, niin torun heti ja pidän hetken mykkäkoulua ja määrään omalle pedilleen. koirani kyllä aina on katunut pikkutempauksiaan ja noin 5-10 minuutin päästä pahanteon jälkeen pyydän koiran viereeni ja ollaan taas parhaat ystävät.

pääasia lienee se, että koira uskoo puhettasi ja tottelee.