Kun tekee jonkinlaisen yhteenvedon noista "kuinka moni nainen osaa..." -ketjuun tulleista vastauksista niin lähes kaikki ovat yhtä mieltä siitä että vain murto-osa osaa seurata RYTMIRIKKOJA!
Rytmirikot eivät ole mitään ihmeellistä taitoa vaativia asioita vaan heti alkeiskurssien jälkeen seuraavaksi opeteltavia juttuja, että niitäkin voi tehdä. Sellaista naista joka osaa rytmirikkoja, voi keskivertoon lavayleisöön verrattuna pitää siis jo edistyneempänä!
Sama varmaan pätee miehiinkin,noin yleisesti!
Täällä on hehkuteltu, kuinka ihanaa on tanssia jatkuvasti umpivieraitten kanssa, kuinka vallllltavan hienoa ja taitavaa ja sujuvaa se onkaan... -Tässä ketjussa taas kerran nähtiin mikä on TODELLISUUS! : Se on kylmä totuus että tanssiminen jatkuvasti kenen kanssa vaan on jatkuvaa alkeistasolla kompurointia jossa tanssitaito ei voi koskaan kehittyä. Kun vain 1-5% kaikista rivissä seisovista miehistä ja naisista osaa edes rytmirikkoja auttavasti ja vuodet peräjälkeen haetaan umpivieraita tästä rivistä niin se on mitä suurimmassa määrässä alkeistasolla räpiköintiä eikä asia muuksi muutu vaikka voissa paistaisi!
Puhumattakaan nyt mistään MUUSTA tanssitaitoihin liittyvistä asioista kuten viennistä, seuraamisesta vartalonkäytöstä jne.! Kukaan ei pysty koko iltaa tanssittamaan vain sitä 1%:ia joka osaa jotain vaan jos tanssitaan koko ajan vieratten kanssa, on se 1-3% omalla kohadalla korkeintaan kaksi-kolme kertaa illan aikana! Loppu aika kompastellaan alkeisjuttuja ja uskotellaan itselle että "vientitaito tässä ainakin kehittyy..."
No; -jokainenhan on tietysti vapaa lohduttelemaan itseään miten haluaa mutta faktat pomppaavat kylmästi silmille, valitan!
Rytmirikot eivät ole mitään ihmeellistä taitoa vaativia asioita vaan heti alkeiskurssien jälkeen seuraavaksi opeteltavia juttuja, että niitäkin voi tehdä. Sellaista naista joka osaa rytmirikkoja, voi keskivertoon lavayleisöön verrattuna pitää siis jo edistyneempänä!
Sama varmaan pätee miehiinkin,noin yleisesti!
Täällä on hehkuteltu, kuinka ihanaa on tanssia jatkuvasti umpivieraitten kanssa, kuinka vallllltavan hienoa ja taitavaa ja sujuvaa se onkaan... -Tässä ketjussa taas kerran nähtiin mikä on TODELLISUUS! : Se on kylmä totuus että tanssiminen jatkuvasti kenen kanssa vaan on jatkuvaa alkeistasolla kompurointia jossa tanssitaito ei voi koskaan kehittyä. Kun vain 1-5% kaikista rivissä seisovista miehistä ja naisista osaa edes rytmirikkoja auttavasti ja vuodet peräjälkeen haetaan umpivieraita tästä rivistä niin se on mitä suurimmassa määrässä alkeistasolla räpiköintiä eikä asia muuksi muutu vaikka voissa paistaisi!
Puhumattakaan nyt mistään MUUSTA tanssitaitoihin liittyvistä asioista kuten viennistä, seuraamisesta vartalonkäytöstä jne.! Kukaan ei pysty koko iltaa tanssittamaan vain sitä 1%:ia joka osaa jotain vaan jos tanssitaan koko ajan vieratten kanssa, on se 1-3% omalla kohadalla korkeintaan kaksi-kolme kertaa illan aikana! Loppu aika kompastellaan alkeisjuttuja ja uskotellaan itselle että "vientitaito tässä ainakin kehittyy..."
No; -jokainenhan on tietysti vapaa lohduttelemaan itseään miten haluaa mutta faktat pomppaavat kylmästi silmille, valitan!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tuo edellinen viesti antaa vastauksen niille, jotka kyselevät, miksi osaajat hakevat aina tuttuja.
Jos halutaan tanssia kursseilla opittuja erikoisuuksia tai halutaan olla varma, että tanssista ei tule limboa, on turvallisinta hakea sitä, jonka tietää varmasti osaavan tanssia itsensä kanssa.
Tässä se taas nähtiin kirjoitti: "Täällä on hehkuteltu, kuinka ihanaa on tanssia jatkuvasti umpivieraitten kanssa, kuinka vallllltavan hienoa ja taitavaa ja sujuvaa se onkaan... -Tässä ketjussa taas kerran nähtiin mikä on TODELLISUUS! : Se on kylmä totuus että tanssiminen jatkuvasti kenen kanssa vaan on jatkuvaa alkeistasolla kompurointia jossa tanssitaito ei voi koskaan kehittyä."
Juuri kukaan ei puhu sen puolesta, että olisi hyvä tanssia kenen tahansa kanssa -saati sitten umpivieraiden. Älä siis vääristele!
Ei myöskään sitä väitetä, että olisi valtavan hienoa ja sujuvaa kaikkien kanssa.
Useimmat edistyneet tanssijat valitsevat yleensä tarkkaan keiden kanssa tanssivat. Tuttuja nuo yleensä ovat ja hyviksi havaittuja.
Aloittelijoitakin välillä haetaan, mutta heistä valitaan ne, jotka ovat selvästi kehityskelpoisia vakituisten tanssitettavien joukkoon.
Kun on pyrkimässä manipuloimaan lukijoita, kuten sinä aina, kannattaisi se tehdä hiukan vähemmän kömpelösti.
en tuollaisista rytmirikollisista vanhaintanssikuvioista mitään tiedä, sillä tunnetustikinhan olen perusaskeluskoulukunnan vankkumaton kannattaja eikä edustamallani vanhaintanssitasolla siten rytmirikollisuutta suositella, vaikka sitä toki jossain etäisessä mielessä suvaitaankin: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että vanhaintanssi muodostuu rytmistä ja siihen rytmiin mukaan tenpovista askelista eli mitä tahansa rytmiä vanhaintanssittaessa tulee siinä kokoajan olla läsnä yleisesti hyväksytty perusaskelus, johon voi toki vanhaintanssitilanteen mukaan rytmillisesti jotain lisätä tahi ottaa myöskin jotain pois, mutta niissäkään lisätyissä ja poistetuissa kohdissa ei voi eikä pitäisi toimia epärymillisesti eli täysin rytmirikollisesti, koska silloinhan se vanhaintanssirytmi sen parin sisälläkin sekoaa ja kaikista po parin sisäisistä ja muutamista sen ulkopuoleisistakin pottuvarpaista taittuu kynsiä ylös. Tuo johtuu yksinkertaisesti siitä, että yleistasollakin etenkin vanhaintanssitunnelmallisesti edistynyt vanhaintanssi perustuu ennakolta tehtyihin ja täysin yleisesti hyväksyttyihin sopimuksiin ja oletuksiin siitä, että näitä sopimuksia myöskin noudatellaan eli kyseessä on standardi ja kaikista muistakin eli näitten vanhaintanssipiirien ulkopuoleisistakin standardeista tiedämme valitettavankin karvaasti sen, että niidenkään noudattamatta jättämisestä ei mitään hyvää koskaan seuraa, vaan alkavat niitten noudattamatta jättämisistä sillat sortuilla ja uimahallien ja ostoskeskusten katoista tiuppuilla muutakin kuin sulaa taikka jäätynyttä vettä.
Tuolla tavalla vanhaintanssirytmiasiaa lähestyttäessä osoittautuu kiistatta, että henkilö, joka tanssii kaikkien tuntemaan valssiin standardinmukaisen valssin askelin, tanssii valssia valssina ja henkilö, joka tanssii valssiin rytmirikollisesti joillain muilla askelilla, ei tanssi valssiakaan valssina vaan jonain muuna ja mitä se muu sitten on, on enänpi tulkintakysymys (vrt epästandardi silta voidaan syyttäjän toimesta tulkita surmanloukuksi, epästandardi uimahallikin voidaan sen syyttäjän toimesta tulkita surmanloukuksi, epästandardi ostoskeskus voidaan tuhansien surevien omaistenkin toimista tulkita surmanloukuksi ja tulee lynkkauksia ja ajatellaanpa tilannetta, jossa markkinoille lipsahtaisi erä melko epästandardeja automobiileita, jotka niinikään tultaisiin hirvittäviksi surmanloukuiksi ja täysin yleisen liikennehämmingin aiheuttajiksi tulkitsemaan), mutta tämänkertaisen esimerkkimme mukaisesti se ei käsittääkseni ole mitään ainakaan toistaiseksi yleisesti näissä vanhaintanssipiireissäkään tunnettua valssia, aiheuttaen siten paitsi sen vanhaintanssiparin sisäistä eli melko yksityistä sekä sen vanhaintanssiparin ulkopuoleista eli jokseenkin yleistä hämminkiä, koska kukaan taitavimmistakaan vanhaintanssijoista ei kaikesta huolimatta varsinaisesti ole fakiiri eikä siten tietenkään millään voi ennakolta aavistaa, mitä siinä täysin epästandardissa vanhaintanssissa seuraavaksi tulee tapahtuilemaan. Väistämättä siinä syntyy paitsi hirvittäviä henkisiä kiputiloja aiheuttavia periaatteelisia niin myöskin konkreettisia eli fyysistäkin kipua aiheuttelevia yhteentörmäilyitä ja vanhaintanssitunnelma alkaa nopeasti laskea siinä epästandardin vanhaintanssijan vaikutuspiirissä.
ja sokea usko kaksinverroin sokeampi.
Paitsi trollauksestahan tässä on kyse. Aihe on aivan hyvä, mutta jos sinulla ei ole esittää mitään uusia järkeviä perusteluja, onko pakko taas alkaa jankkaamaan? Eiköhän tätä aihetta ole jo käsitelty riittävästi.
Kokemuksieni mukaan parhaat seuraajat ja tanssitettavat löytyy niistä naisista jotka on tanssineet paljon saman parin kanssa! Jotka vaihtelevat paljon, niiden taso on selvästi huonompi.
Tämä dr Watson.
(Tai sitten perin kokematon)
Se mistä puhut rytmirikkona, on kaiketi perusaskeleen rikkomista. Rytmi säilyy, askel vain vaihtuu. Ei kukaan voi oppia seuraamaan todellista rytmin rikkomista, koska se ei ole mitenkään järjellisesti seurattavissa. Jos sitä oppii seuraamaan, niin ulkoa opitusti. Askelia voi sensijaan vaihtaa kesken tanssin vaikka kuinka monta kertaa, eikä sitä ole vaikea oppia seuraamaan, kunhan askel on jotenkin musiikin rytmin kanssa synkroonissa.
Höpötät ihan omiasi, kun väität että täällä olisi hehkutettu umpivieraitten kanssa tanssimisen ihanuudesta. Ei kai kukaan ole sellaista väittänyt. Yleensä tanssitaan tuttujen kanssa. Ei todellakaan kenen kanssa tahansa.
"Ei kukaan voi oppia seuraamaan todellista rytmin rikkomista, koska se ei ole mitenkään järjellisesti seurattavissa. Jos sitä oppii seuraamaan, niin ulkoa opitusti."
Olen eri mieltä. Kyllä ihan todellista rytmin rikkomistakin pystyy ihan hyvin viemään ja seuraamaan, ja ihan ilman mitään kaavoja.
Kuka haluaa tehdä askelluksia, jotka eivät ole minkäänlaisessa synkroonissa musiikin kanssa? Sehän ei ole enää musiikin tulkintaakaan, jos mennään ihan miten sattuu, eikä musiikkia seuraten. Kyllä yleensä aina jotenkin sovitetaan askeleet musiikkin, olivatpa ne kyseisen tanssin perusaskeleita tai jotain muuta.
Ellei oma mielikuvitus riitä, kannattaa käydä mahdollismman paljon ja useiden eri seurojen ja opettajien tunneilla ja varsinkin leireillä.
Lopulta nimittäin lähes väistämättä törmää sellaisillekin tunneille, missä harjoitellaan musiikin tulkintaa kaikenlaiseen musiikkiin -siis ihan kaikenlaiseen. On menty lastenlauluja, klassista sinfoniaa, marssimusiikkia, operettimusaa ja pianosonaatteja sekä länsiafrikkalaista primitiivistä jytkettä.
Mitenkähän noihin ulkoa kuvioita opeteltaisiin?
Silkkaa improvisaatiota molemmilta tanssijoilta siinä edellytetään (myös vuorovetoja, jos siltä tuntuu). Täysin sama pätee melkein mihin tahansa "oikeaankin" tanssimusiikkiin.
"Sehän ei ole enää musiikin tulkintaakaan, jos mennään ihan miten sattuu, eikä musiikkia seuraten."
Musiikissa on paljon muutakin tulkittavaa kuin perusrytmi. Mutta rytmiin tanssiminen pitää osata, ennen kuin rytmiä voi ruveta hallitusti rikkomaan.
Mielenkiintoa herättää aina, tuo Vi-se ja sen taitavan ihmisen tulkinnat siitä miten ja mistä hän saa parhaiten sen tuntuman omaan mukautumiseensa (seuraamistulkintansa) seuraajana.
Sillä on varmaan hurja määrä viejiä ja ne "merkit" on varmaan moninaiset.
Muuten tuo sana: "rytminrikkominen" taitaa vähän johtaa harhaan sillä rytmiä ei tosiaan rikota jos kuunnellaan ja tanssitaan muutoinkin kuin perusrytmiin. Niin P: totesitkin.
puhua usiikin tahtiin tanssimisesta tai siis tanssittavan musiikin kanssa epätahtiin tanssimisesta. Onhan niin, että improvisaatiossa useinkin mennään pätkiä, jolloin ei askelleta musiikin tahtiin, vaan tahtiin tartutaan aina sen verran, että homma pysyy ryhdissään.
Tätäköhän säikeen aloittaja tarkoittaa?
kaikki musiikin elementit ovat jollakin lailla synkroonissa perusrytmin kanssa. Jos liikkuu tanssiessaan kompin sijasta vaikka melodiaa seuraten, niin tanssi on edelleen rytmin kanssa synkroonissa, eikä rytmiä ole rikottu. Samoin jos askeltaa vaikka jonkin kappaleen foksina, mutta loikkaa joka toisessa tahdissa basson kolmannella iskulla korkealle ilmaan lyöden samalla kätensä pään päällä yhteen, ja heittäen fraasien välissä voltin, niin rytmiä ei ole edelleenkään rikottu. Vain foksin perusaskelta on rikottu.
Todellinen rytmin rikkominen on sitä, että askel ei osu millekään iskulle, vaan täysin satunnaisesti minne sattuu. Sellaista on pirun vaikea seurata, eikä varmasti kukaan tulkitse musiikkia niin.
Aloittaja tarkoittaa varmaan vain erilaisten askelten soveltamista saman kappaleen sisällä. Eli mennään vaikka pätkä foksia, sitten jiveä, välillä kävellään, pidetään tauko ja heilutaan persettä keikutellen jne. Sellainen ei riko rytmiä millään lailla. Se on vain musiikin tulkintaa.
Epätahtiin tanssiminen tai rytmin rikkominen tarkoittaisi sitä, että ei osuta lainkaan iskuille vaan mennään miten sattuu musiikista piittaamatta. Saattaa olla, että joillakin tanssikursseilla käytetään musiikin tulkinnan yhteydessä termiä rytmin rikkominen, mutta se on kyllä väärin.
..." heilutaan persettä heilutellen" :)
ja jos ei heilutella musiikin tahtiin niin se on sitten erityistä osaamista eli rytmirikkojen käyttämistä tanssimisessa.
"Olen eri mieltä. Kyllä ihan todellista rytmin rikkomistakin pystyy ihan hyvin viemään ja seuraamaan, ja ihan ilman mitään kaavoja."
Jos tekee tämän selkeästi ja rytmiin...
Eli kun tanssit musiikkiin niinkuin edellä kerrottiin niin tosiaaä perusrytmi on sitä jota käytetään apuna ja tulkinta tehdään sanoista,instrumenttin sovituksista, sekä omista lähtökohdista ja kun rytmiä käsittelee tanssiin niin sen on toki oltava jonkin lainalaisuuden piirissä ja siten syngroonissa perusrytmiin.
Silloin se seuraaminen on sitten tosi tärkeää ja siihen tarivittavat kyvyt ja asenteet ja tahto sekä avoimmuus.
Pirun vaikeaa on jos on perusrytmissä ja seuraa vain sitä ja siten tanssii sen mitä tahtoo ja se seuraaminen jää itseasiassa pois kokonaan.
Sinulla on jäänyt pahasti levy päälle "kenen kanssa vaan" ja umpivieraitten kanssa tanssimisesta. Ilman vakioparia tanssiminen ei ole kenen kanssa vaan tanssimista. Se on tuttujen kanssa tanssimista. Ja lähinnä tuttujen tanssitaitoisten kanssa tanssimista.
Lisäksi latelet taas hatusta vedettyjä prosenttilukuja. Ei niillä ole mitään todistusarvoa. Niin kauan kuin et pysty esittämään todellisiin tutkimuksiin perustuvia faktoja, väitteesi ovat vain omia mielipiteitäsi, etkä voi niitä totuutena toitottaa.
Kirjoituksistasi tulee jatkuvasti esiin perfektionistinen ajatusmalli. Ikäänkuin lavalla pitäisi pyrkiä aina vaan parempaan tanssilliseen suoritukseen. Suurin osa porukasta on kuitenkin tyytyväisiä siihen, että osaavat tanssia jonkun verran ja saavat siitä itselleen jonkinlaista nautintoa. Monelle tanssi on vain keino päästä irti arjesta ja rentoutua. Siihen ei oikein sovellu ajatus jatkuvasta aktiivisesta taitojensa kehittämisestä. Ei kaikilla ole halua ja mielenkiintoa kehittyä huippuosaajaksi.
Tulee vahvasti semmonen fiilis tätä jatkuvasti esiintulevaa omalla-vai-vaihtaen-kinastelua seuratessa, että molemamt osapuolet puhuu täysin toistensa ohi. Puhutaan tanssimisesta ja vieläpä hyvin tanssimisesta, mutta kriteerit ei kohtaa ollenkaan.
Mie monesti ajattelen tanssimista vuorovaikutuksena, tietynlaisena kommunikaatioina ilman sanoja, viestintänä, kielenä. Kieltä ja viestintää voi lähestyä monella tapaa. Kun itse mietin esimerkiksi vieraan kielen oppimista tai miksei äidinkielenkin, niin senkin taitajia on monenlaisia. Mikä on hyvää kielen käyttöä riippuu tilanteesta. Mihin kielen opiskelussa keskitytään, mitä ja miten harjoitellaan riippuu paljon aiotusta käyttötarkoituksesta. Onko tavoitteena edessä olevat ylioppilaskirjoitukset vai Lontoonmatka.
Jos näitä kahta koulukuntaa miettisi tämän metaforan kautta niin parinvaihtajat voisivat olla sellaisia ihmisiä, joille kielenoppimisessa ja käyttämisessä on tärkeintä nimenomaan se, että pystyy vaihtamaan ajatuksia toisen kanssa, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi, voi jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia. Lähdetään matkalle, jutellaan vastaantulijoiden kanssa ja ymmärretään heitä oli aksentti sitten intialainen tai irlantilainen.
Vakiparin kanssa tanssivien ei tarvitse keskittyä sanoman lähettämiseen ja vastaanottamiseen, joten he voivat keskittyä hiomaan kielioppiaan ja sanastoaan, saada jokaisen yksityiskohdan täydellisen virheettömään asuunsa, käyttää koko kielen ilmaisuvoimaa detaljeja myöten. Jos he rajaavat kommunikaationsa vain heidän välillään tapahtuvaksi saattaa muiden ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen kärsiä, mutta ehkä he eivät koe sitä edes tarpeelliseksi. On mukavaa, kun voi ilmaista itesään rikkaasti ja täydellä potentiaalilla, ja oma pari ymmärtää.
Itse ajattelen että parasta olisi varmaan näiden kahden sekoitus. Se että olisi oma pari, jonka kanssa voisi oikeasti hioa tanssia kohti täydellisyyttä. Välillä voisi kuitenkin tanssia ainakin satunnaisesti toisten, lähellä omaa taitotasoa olevien, tanssijoiden kanssa, että ei täysin eristyisi muusta maailmasta ja osaisi viestiä muidenkin kuin oman parin kanssa ja voisi jopa saada virikkeitä omaan tanssiin.
"Sinulla on jäänyt pahasti levy päälle"
Taitaa olla itselläsi olla päällä edelleen vanha, tuttu levy á la Humppis. Tyyli on tuttua mestarilta.
"Lisäksi latelet taas hatusta vedettyjä prosenttilukuja. Ei niillä ole mitään todistusarvoa. "
No mutta mutta...! Kun mestari latelee prosenttilukuja, sinä kumarrat syvään. Kun joku muu näin tekee eli laittaa hatusta arviota, sinä ryhdyt tuomitsemaan. Tällaista on esikuvan ihannoiminen. Esikuvassa ei ole mitään vikaa, muissa sen sijaan on nekin viat, jotka ulkopuolinen näkee asianomaisen esikuvassa.
Jees, nyt saatiin taas järkipuhetta tähän keskusteluun.
Ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa hyvää tanssitaitoa. Toinen näkee asian niin, että hyvä tanssitaito on hiottua ja upeaa tanssia oman parin kanssa. Toinen koulukunta taas arvostaa sitä, että saa tanssinsa sujumaan mahdollisimman monen kanssa mahdollisimman nautittavasti.
Koska olen lavoillatanssija, pyrin itse jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Arvostan toki suuresti myös sitä, että joku pari on hionut oman tanssinsa todella sujuvaksi, mutta itselleni ei ole tällä taidolla niin merkitystä. Haluan tutustua uusiin ihmisiin!
Mikäli lavoilla tanssiva paria vaihtava mies haluaa saada omasta tanssi-illastaan mahdollisimman paljon irti (tanssillisessa mielessä ;)), hänen on kyettävä uusia tuttavuuksia hakiessaan mukauttamaan oma vientinsä tanssin alettua mahdollisimman nopeasti niin, että tanssi naisen kanssa alkaa sujua mukavasti. Mielestäni ei ole yhtä oikeaa hyvää tanssitaitoa naisista puhuttaessa vaan eri naisia täytyy viedä hieman eri tavalla. Totta kai on myös sellaisia naisia, joiden kanssa ei mene putkeen sitten millään. Tanssissakin on tietyt perusasiat oltava kunnossa.
Itse olen myös huomannut saman, että välillä kun tanssii saman parin kanssa niin pääsee hiomaan sellaisia kuvioita, joita ei kylmiltään viitsi lavoilla kokeilla. Näin ollen tanssitaidon kehittymisessä on kyllä oleellista päästä myös välillä yhden ja saman kanssa harjoittelemaan.