pidän itseäni kohtuullisena tanssijana ja ennenkaikkea nautin tanssimisesta. Lavalla käydessäni tunsin oloni kaikkea muuta kuin hyväksi, koska:
parit painelivat kuin maratooni kisassa,
kasvoilla ei suinkaan paistanut nautinto tanssiin, vaan suoranainen suorittamisen paine.
Mistä moinen hoppu? Nauttikaa Hyvät Ihmiset ilman suorituspaineita. Antakaa rytmin viedä, haitanneeko tuo jos ei kaikki mene saman kaavan mukaan.
parit painelivat kuin maratooni kisassa,
kasvoilla ei suinkaan paistanut nautinto tanssiin, vaan suoranainen suorittamisen paine.
Mistä moinen hoppu? Nauttikaa Hyvät Ihmiset ilman suorituspaineita. Antakaa rytmin viedä, haitanneeko tuo jos ei kaikki mene saman kaavan mukaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
...olla väärällä lavalla?
Kokeile jossakin muualla!
Tosin omatkin kokemukseni kauan sitten, taipaleen alussa, ensimmäisiltä lavakerroilta tanssikursseilla kolutun talven jälkeen olivat hiukan samanlaisia.
Vuosien varrella on kuitenkin totuus valjennut: Nähty ja oman pään sisällä koettu ei välttämättä olekaan totuus. Nauttimassa ollaan kaikki. Jotkut siinä vain nauttivat eri asioista kuin toiset. Enemmistö sentään rennosti puhtaasta tanssin riemusta.
Kasvot eivät aina kerro kaikkea siitä, mitä pään (ja kropan) sisällä tapahtuu.
Nyt kun tuntee väen ja tietää asioista enemmän, ymmärtääkin paremmin, mikä on mitäkin.
Vauhti ei poissulje fiilistä, jos musiikki siihen johtaa.
Kaavoja hajoitetaan kaiken aikaa. Pieni vähemmistö siellä lavoilla pieteetillä punnertaa.
Nautitaan ja ei kaiken tarvitse mennä "saman kaavan mukaan" niin kuin sanoit!!!
Siis anna vain tansijoiden nauttia siitä "suorittamisesta" myös joka sinusta siltä näyttää. He nimittäin nauttii myös?! Eivätkä taatusti tee sitä siksi että jollakin eritavalla tansivasta tuntuisi pahalta tai aiheuttakkseen pahaa oloa tai muuta häiriötä.
Humppis: "Nähty ja oman pään sisällä koettu ei välttämättä olekaan totuus." ja "Kasvot eivät aina kerro kaikkea siitä, mitä pään (ja kropan) sisällä tapahtuu."
Tähän aiheeseen on allekirjoittaneen aina pakko tarttua, koska niin paljon väärinkäsityksiä toisten tanssijoiden tunteiden tulkinnoissa tehdään; itsekin olen sen uhriksi joutunut :-). Suuri osa tehdyistä tulkinnoista ("katselee nenänvartta pitkin", "elvistelee", "ei tolla voi olla hauskaa") menee päin prinkkalaan. Hyvin harva meistä on telepaatikko tai kehon kieleen erikoistunut psykologi, joka voi tehdä luotettavia päätelmiä toisten ihmisten tuntemuksista katselemalla heita hakurivistöstä käsin.
Mutta ihan oikeassa olet siinä, ettei hymyilyn, hölmöilyn, mokailun, irrottelun ja heittäytymisen lisääntyminen tanssilavoilla haittaisi yhtään. Silti näitä positiivisia asioita on siellä moninkerroin enemmän kuin muulla murheellisten laulujen maassamme. Paras keino tuon edistämiseen on kuitenkin oma esimerkki. Eli jatka valitsemallasi tiellä ja anna tanssinautintosi näkyä- muutkin tulevat pikku hiljaa mukaan (jos eivät jo ole edellä :-) )
Ajatteleppa esimerkiksi sitä, että joku tanssii totisella naamalla. Hän on vaikka arkielämässä käynyt vaikka jonkun raskaan prosessin läpi. hän ajattelee, että lähdempä vaikka lavalle, jospa sieltä löytyisi jotain iloa elämään.
Hän todennäköisesti nauttii kokemastaan, se tuo helpotusta, juuri sitä mitä hän on lähtenyt hakemaan. Mutta ei siihen naamalle yks kaks jostakin jotakin kestohymyä ilmesty.
Minusta on aika älytöntä alkaa vetämään johtopäätöksiä ihmisten tanssilavailmeistä-todennäköisesti arviot pieleen menevät. toisen pään sisälle on aika vaikea päästä.
Keskustelua "oetusmielessä" koko spegulointi.
Siis moni on tosiaan edellä nautiskelussaan tanssinkeinoin ilman että sitä julistaa missään pästoilla tai että tekohymyillä ja tuoteilmeillä sitä toistenmieliksi esittää.
Tämä alituinen (aina oikeassa oleminen) on aivan jotain muuta kuin kyetä näkemään ihmisten ja itsensä yksilöllisyys ja yksilöllinen asema sekä oikeus olla yksilöllinen ja etsiä sitä elämän makua ilman että sitä joku määrää ja asettelee muottiin.
Enempi itseään protansijana pitävä kuin provoilijakaan.
Golfin pelaaja ei varmasti nauti pelaamisesta kun ei siltä näytä. Kangaspuilla kutomisen täytyy olla raskasta koska ilme on koko ajan niin keskittynyt.
Aivan outoja väitteitä nämäkin.
Valitettavasti kasvot kyllä kertovat paljon.. ja varsinkin silmät ovat sielun peili.. Ketjun aloittaja on kyllä aivan oikeassa!
Useiden kappaleiden sanoitukset ovat surullisia ja vakavia, tai kappale on muuten tunnelmaltaan surumielinen. Monilla tanssijoilla musiikin tulkinta ja eläytyminen näkyy myös kasvoista. Itsellänikin saattaa olla totinen ilme, vaikka tanssiminen tuntuu mukavalta. Ei jokainen tanssi voi olla ulospäin näkyvää äärimmäistä riemua ja nautintoa.
mitä mies voi tehdä vaatteet päällä.
et nukkuminen vielä kivempaa
ei naisellakaan ole hauskempaa ja parempaa tekemistä vaatteet päällä kuin tanssi