Miträ mieltä olette siitä, että minusta nykyisin ollaan ainakin pääkaupunkiseudulla aika ainutlaatuisessa tilanteessa asuntojen hintojen suhteessa tulotasoon (tai ehkä 80-luvun loppu ollut suunnilleen samaa). Tarkoitan tällä sitä, ettei koskaan aikaisemmin ole tarvinnut (tai edes voinut) ottaa mitään 20-30 vuoden lainoja ostaakseen tavallisen 3-4 h perheasunnon Helsingistä tai Espoosta. Vanhempi ikäpolvio pitää nykynuoria hulluina kun ottavat niin älyttömiä lainoja, mutta mikä oikein on vaihtoehto (muu kuin pois muuttaminen pääkaupunkiseudulta tai muutto "huonoille ja halvemmille" alueille). Esim. meillä anoppi jaksaa aina muistuttaa, että kyllä hekin olivat aikanaan aivan yhtä tiukilla kuin mekin olemme nykyisin ja silti rakensivat omakotitalon kolmekymppisinä. Paskapuhetta sellainen että silloin olisi oltu samassa tilanteessa kuin nykyisin. Silloin maksettiin, mm. he ovat maksaneet asuntolainansa pois 8 vuodessa (kun ei juuri pidempiä myönnetty). Mutta kuka hitto muka nykyisin pystyisi maksamaan perheasuntonsa/omakotitalonsa lainat pois 8 vuodessa. Esim. tuollaisen perustalon rakentamiseen mennee vaikkapa Espoossa tontti min. 120.000 eur 150 m2 talo ainakin 200.000 eur. Eli yhteensä selvästi yli 300 tonnia. Jos omia rahoja olisi niinkin paljon kuin 70 tonnia, mitä useimmilla kolmekymppisillä ei mitenkään säästössä voi olla, niin silti sitä 250 tonnin lainaa pitäisi lyhentää 3165 euroa kuussa. Onpa todellakin mahdollista useimmille. Hallelujaa vaan. Tuollaisella kohtuullisemmalla, silti aika kovalla 1500 euron kuukausimaksulla kyseisen lainan takaisimaksu kestäisi 24 vuotta. Eli minusta on aika turha kenenkään puhua, että hullua ottaa isoja lainoja, kun paljon muita mahdollisuuksia ei ole jos haluaa esim. Helsingissä tai Espoossa asua.
Ikinä ei ole ollut tällaista
urponpallo
4710
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suurten ikäluokkien asuminen rahoitettiin inflaatiolla. Kun sotien jälkeen syntynyt sukupolvi alkoi ostella asuntoja ja rakentaa korot olivat huikeat ja laina-ajat lyhyet. Mutta samoin oli inflaatio. Tavaroiden hinnat ja ihmisten palkat nousivat kilpaa. Ja kun se laina oli muutaman vuoden ollut maksussa, niin vaikka korkea korko haukkasi lyhennyksistä ison osan, itse lainapääoma pieneni suhteellisesti kun palkka nousi joka vuosi rajusti.
Monet suurten ikäluokkien edustajat kiistävät tämän tottakai, koska rajulla työllähän se tehtiin eikä millään inflaatiolla.
Ja lopuksi on hyvä muistuttaa että ennen vanhaan oli se hyvä puoli että se työpaikka tosiaan oli loppuiäksi ja pätkätyöt oli tuntematon käsite.
reaalikorko r= nimellinen korko i - inflaatio
Reaalikorko oli negatiivinen silloin muinoin..
v. 94 rivarimme maksoi 4x nettovuosipalkan verran ja nykyinen talomme 10x tämänhetkisten (nt-v)tulojen verran. Ja kuitenkin tulokehitys on ollut ihan ok, mutta silti eläminen ja asuminen on kallistunut moninkertaisesti. Onneksi ei ole lainaa kuin puolet tuosta määrästä.....
Espoossa tuskin rakentaa mitään torppaa enää 300k€:lla vaikka saisi tontin ilmaiseksi...
ja elettiin tiukilla jo ennen pankkiin lampsimista.
Isompi omarahoitus osuus eli esim. 8vuotta säästöä 8vuotta lainanmaksua = 16v. ja asunto on maksettu.
Nykyhinnat ovat erittäin korkeat ja lainat löyhässä.