hei.
mulla on vauvakuume. tai oikeestaan en ihan sanoisi niinkään, sillä tää homma on kypsynyt mielessä jo kauan (olen siis 24v). miehelleni en ole uskaltanut asiasta puhua, mikä sinänsä on hassua, mutta kertoo myös siitä miten tosissani olen: en kestäisi ei-vastausta. nyt kuitenkin arveluttaa, että onkohan minulla jotenkin liian ruusuinen kuva äitinä olemisesta? lähipiirissä on lapsia, isoja ja pieniä (hoitanut useasti koliikkivauvaa, uhmaiät sun muut tiedän). vai onko tää vaan epävarmuutta? nyt, kun olen päättänyt puhua miehelleni asiasta, minua arveluttaa toimeentulo ym. liittyvät asiat. mutta toisaalta, en minä tästä nuorenekkaan.
paljon on ajatuksia päässä. onko ketään vastaavaa "sekopäätä" painimassa samojen ajatuksien kanssa? seksikin on ollut vähän kortilla, sillä kondoomin käyttö tökkii.. onko nää ajatukset ihan normaaleja, sillä onhan se mullistavaa se lapsen saanti.
auttakaa. lohduttakaa.
mulla on vauvakuume. tai oikeestaan en ihan sanoisi niinkään, sillä tää homma on kypsynyt mielessä jo kauan (olen siis 24v). miehelleni en ole uskaltanut asiasta puhua, mikä sinänsä on hassua, mutta kertoo myös siitä miten tosissani olen: en kestäisi ei-vastausta. nyt kuitenkin arveluttaa, että onkohan minulla jotenkin liian ruusuinen kuva äitinä olemisesta? lähipiirissä on lapsia, isoja ja pieniä (hoitanut useasti koliikkivauvaa, uhmaiät sun muut tiedän). vai onko tää vaan epävarmuutta? nyt, kun olen päättänyt puhua miehelleni asiasta, minua arveluttaa toimeentulo ym. liittyvät asiat. mutta toisaalta, en minä tästä nuorenekkaan.
paljon on ajatuksia päässä. onko ketään vastaavaa "sekopäätä" painimassa samojen ajatuksien kanssa? seksikin on ollut vähän kortilla, sillä kondoomin käyttö tökkii.. onko nää ajatukset ihan normaaleja, sillä onhan se mullistavaa se lapsen saanti.
auttakaa. lohduttakaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Moi!
Mulla on kans ihan älytön vauvakuume ja oottelen sitä, et mies antaa myöntävän vastauksen ja voidaan ruveta yrittämään... Mun mielestä sun kannattais puhua asiasta miehesi kanssa ja kestää myös ei-vastaus. Jos miehesi ei vielä ole valmis, niin anna hänen rauhassa kypsytellä ajatusta mielessään. Jos et sano hänelle mitään, niin siinä voi kestää vielä kauemmin. Ainakin mun mies on niin hidas tekemään tällaisia isoja päätöksiä, et oon kiittäny onneeni, et rupesin puhumaan asiasta ajoissa.
Mäkin oon miettiny sitä, et onko mulla liian ruusuinen kuva äitiydestä... Ja mitäs sit, ku mies vastaa myöntävästi, niin tuleeko mulle sittenkin joku paniikki ja peräännyn ite... En kyl usko sitä, mut sitä vaa miettii kaikenlaista vauvakuumeissaan... Eli vaikka haluankin hirveesti saada lapsia, niin jollakin tapaa oon epävarma, mut se on kai ihan normaalia, koska eihän etukäteen voi oikeesti ymmärtää, mitä se vauva-arki sit on. Tai tietty siitä on mielikuvia, mut omalta kohdalta ei tietenkään oo sit kokemuksia etukäteen...
No tää meni nyt aika sekavaksi sepustukseksi, mut ehkä ymmärsit mmun pointin. Tosta "sekopäisyydestä" vielä, et mulla meinaa aina välillä hajota pää, ku vauvakuume on valtava. Ja ku tähän ei oo mitään muuta lääkettä ku se vauva... :)