äidin onni

äiti 46 kirjoitti:

Olen pahoillani niiden puolesta jolla on vaikeuksia saada lasta.Itse olen käynyt useat keskenmenot läpi alkaen 19v iästä se suru ja tuska minkä olen käynyt läpi ja ne raastavat sairaala reissut itkut ja valvotut yöt,itse syytökset ym eivät ikinä unohdu mielestäni mutta ei myöskään se päivä jolloin kuulin olevani raskaana.Olinhan jo vuosia sitten hyväksynyt tosi asian etten koskaan voisi lasta saada olin neljäkymmentä jo täyttänyt kun lapseni syhtyi,silloin ajattelin,että voi kunpa tämä lääkäri joka aikanaan niin varmasti ilmoitti etten koskaan saa lasta olisi nähnyt pienen lapseni ja vielä hän sai alkunsa ilman mitään rankkoja hoitoja lääkäri on jo edes mennyt mutta eivät hekään kaikkea tiedä.Haluan antaa lapselleni hyvän ja rikkaan lapsuuden voimia tarvitaan,olen yksinhuoltaja äiti ja aina ei elämä ole ruusuilla tanssimista lapseni isä kuoli hänen ollessa reilu kahden vanha,mutta hänen muistonsa elää tässä lapsessa,tytöllä on aivan isänsä piirteet ja paljon isän näköä.Olen kiitollinen jokaisesta uudesta päivästä,Kaikki ei aina mene niinkuin toivoo joku ei saa lasta yrityksistä huolimatta,joku menettää vanhempansa kaikella on tarkoitus,vaikka se tuntuukin väärältä ja kuka antaa vastauksen kysymyksiin,ei niihin yksinkertaisesti ole,toivon kaikille hyvää onnea vaikeudet on voitettavissa ja elämällä on tarkoitus ei kannata jäädä synkkyyteen vaan vaikeuksien kautta kohti uutta ja valoisaa päivää päin.........

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä