kiinnostavat minua. Ne ovat helppohoitoisia ja kestäviä. Lapsuuskodistani minulla on palava rakkaus, saksankurjenmiekka ja ruskolilja. Muualta on tullut varjolilja, marhanlilja, tuoksuorvokki ja malvikki. Onko muilla tällaisia harrastuksia?
Vanhat perennat
1943
26
5071
Vastaukset
- Likka321
Tuttuja perennoja nuo ovat minullekin. Olemme rakentaneet nelisen vuotta sitten ja puutarha perustettin alusta lähtien. Lapsuuskotini ja anoppilani ovat vielä suvun hallussa, joten olen sieltä tuonut kymmeniä perennalajeja, jotkä taas on äitini ja anoppini siirtänyt omasta lapsuuskodistaan.
Lempipernnoitani ovat erilaiset pionit, jotka ilokseni sain kotiutumaan ja kukkimaankin toisena kesänä.Särkynyt sydän ja eriväriset akileijat ovat herkän kauniita, äitini suosikkeja myös.- 1943
on monenlaisia, kerrottuja ja yksinkertaisia. Niille pitäisi varata jokin alue, pääsevät oikeuksiinsa suurena ryhmänä. Olen kerännyt siemeniä.
- KristaTee
1943 kirjoitti:
on monenlaisia, kerrottuja ja yksinkertaisia. Niille pitäisi varata jokin alue, pääsevät oikeuksiinsa suurena ryhmänä. Olen kerännyt siemeniä.
lapsuuteni lempikukka. Miten olen voinut sen unohtaa. Nyt siemenkauppaan ja heti. Kiitos, että mainitsit.
- Mummu-65v.
viherpeukalo sisällä enkä ulkona, mutta yritys on hyvä kymmenen.
Tykkään palavasta rakkaudesta, siis kukkasesta, sehän on ikivanha perenna. Sain senkin kuolemaan, kun ensin pelastin sen hajoitettavan rakennuksen seinustalta missä se oli iät ja ajat ollut. Oliko syy siinä kun syksyllä leikkasin sen alas ja siinä on ontot varret, joten vesi pääsi sinne sisälle ja se paleltui. Katselin jostain luettelosta jo uutta "planttua".
Akilleijat meillä leviää joka puolelle, kun kaikki saa kasvaa, mitkä alkuun lähtee.
Särkynyt sydän viihtyy ja pionitkin ovat säilyneet sekä monenlaiset liljat.
Kallioiselle pihalle on vähän vaikea saada kukkapenkkejä, vaatii paljon multaa. Talo on vanha, mutta anoppi ei erikoisemmin kukkasia harrastanut. Itsekkin istuttelen paljon ruukkuihin.
Joko sormet syyhyävät kaikilla viherpeukaloilla?- 1943
kuin minä. Pidän vanhoista perennoista juuri siksi, että niitä ei paljon tarvitse hoitaa. Ruukuissa on oma vaivansa. Naapurillani on kallio täynnä siperian maksaruohoa ja koko alue on ihanan keltainen sen kukkiessa. En ole juuri tätä kasvia nähnyt missään muualla, olen napannut alkuja tien varresta.
- Mummu-65v.
1943 kirjoitti:
kuin minä. Pidän vanhoista perennoista juuri siksi, että niitä ei paljon tarvitse hoitaa. Ruukuissa on oma vaivansa. Naapurillani on kallio täynnä siperian maksaruohoa ja koko alue on ihanan keltainen sen kukkiessa. En ole juuri tätä kasvia nähnyt missään muualla, olen napannut alkuja tien varresta.
Viime kesänä sanoin, että en ikinä istuta yhteenkään ruukkuun enkä laatikkoon, kun oli niin kuivaa ja niihin vasta sai kantaa vettä, että kädetkin venyivät polviin!
Kai se unohtuu, kun kesä koittaa ja taimien ostoaika tulee.
Eräs kevät innostuin kylvämään siemeniä aikaisin, mutta mun koulutukseni taisi epäonnistua ja huonoksi jäi tulokset.
- Puutarha
Nyt on tullut paljon pionilajeja myyntiin.
Vielä 10 v. siten niitä oli kolme: valkoinen, vaaleanpunainen ja tummanpunainen.
Nyt on lukemattomia laatuja. Puutarhamessut tulossa Helsinkinn! Oi voi, kunpa pian routa sulaisi.
Wanhat perennat pitää säilyttää ja pitää arvossa. Mökilläni on päivänliljaa, joka on varmasti 30-luvulta, eikä kukaan tiedä sireenien ikää.
Myös ns. mökinruusut pitäisi kerätä ja saada kukoistamaan. Olen saanut pari minikokoista juhannusruusun tainta. Onkohan se oma lajinsa? Sekä lehdet että kukat ovat norm. pensaan vastaavia paljon pienemmät.- 1943
että perustan pionipuutarhan, jonka avaan yleisölle. Siirsin työpaikaltani yhden juuren kukkapenkkiin ja pioni kuoli. Siihen yritys jäi. Meillä on anopin jäljiltä kaksi sitkeää pionia, kukkivat joka kesä. Voisit liittyä Suomen Ruususeuraan. Itse olen jäsen ja kiinnostunut vanhoista ruusuista, mitä myös kerää. Siellä on pimpinella-asiantuntijoita, itse en ole.
- katriina64
Aina kun puhutaan kasveista, - hyöty, taikka koristekasveista kiinnostun ja innostun.
Nuo vanhanajan "maatiaislajikkeet" ovat kestäviä
ja kuuluvat ehdottomasti kukkapenkkin, ainakin maaseudulla. Palavarakkaus, toiselta nimeltään käenkukka, on loistavan punainen. Minulla on juuri sitä punaista lajia, joka on kukkapenkin katseenvangitsija. Entäpä ukonhattu? Kun se kukkii täydessä loistossaan voisi sitä luulla vaateliaammaksi, ritarinkannukseksi.
Sain isotädiltäni särkyneen sydämen, siis kukan tietenkin.
Kasvi oli myöskin sitä vanhaa, ties kuinka vanhaa kestävää laatua, mutta kun täti kuoli 94 - vuotiaana helmikuussa, ei häneltä saamani kukka enää noussutkaan elämään ja aloittamaan keväällä kasvuaan, vaikka oli kestänyt monet paljon kovemmatkin pakkastalvet.
Siitä sain taas aiheen nähdä jotain yliluonnollista: Kun tädin sydän lakkasi lyömästä, niin hänen rakkaudella lahjoittamansa kukka, särkynyt sydänkin lopetti elämänsä.
Tädin kukkapenkistä saamani iirikset taas ovat pysyneet elossa ja olen lahjoittanut juurimukuloita ystävälleni. Se, myöskin kurjenmiekka nimellä tunnettu, on mielestäni rotunsa kaunein, nimeltään siperiankurjenmiekka.- 1943
tuntuu olevan herkkä. Ostin taimen muutama vuosi sitten, se kuoli. Ei muistaakseni liittynyt kenenkään poismenoon. Suopayrttiä meillä on kerrottuna ja yksinkertaisena. Se pääsi viime kesänä oikeuksiinsa, näkyy sietävän kuivuutta. Yksinkertainen muoto muistuttaa leimukukkaa.
- katriina64
1943 kirjoitti:
tuntuu olevan herkkä. Ostin taimen muutama vuosi sitten, se kuoli. Ei muistaakseni liittynyt kenenkään poismenoon. Suopayrttiä meillä on kerrottuna ja yksinkertaisena. Se pääsi viime kesänä oikeuksiinsa, näkyy sietävän kuivuutta. Yksinkertainen muoto muistuttaa leimukukkaa.
Kyseinen kasvi tahtoo olla pikkuisen sellainen viljelykarkulainen, mutta villiinnyttyään pellolle, tai mihin tahansa kukkapenkin ulkopuolelle, se kannattaa säilyttää, antaa kasvaa ja levitä pelkästään huumaavan tuoksunsa takia.
Olen monena vuonna laittanut kuivattuja suopayrtin kukkia pieniin kangaspusseihin liinavaatekaappiin lakanoiden väliin.
On mukava painaa päänsä tyynyyn, missä on päällisenaä suloinen kukan tuoksuinen tyynyliina. - hurjistuvaa laatua
1943 kirjoitti:
tuntuu olevan herkkä. Ostin taimen muutama vuosi sitten, se kuoli. Ei muistaakseni liittynyt kenenkään poismenoon. Suopayrttiä meillä on kerrottuna ja yksinkertaisena. Se pääsi viime kesänä oikeuksiinsa, näkyy sietävän kuivuutta. Yksinkertainen muoto muistuttaa leimukukkaa.
Minun suopayrttini on maalaistalosta, vanhaa, vuosikymmeniä sitten istutettu. Siirtelin sitä kaupungin kukkapenkkeihin, ja riemastui kasvamaan niin, että nyt ole pulassa sen kanssa. Se leviää hurjana. Kaverina sille on pieni mutta sitkeä unikko, joka aluksi jurotti paikallaan vuosia. Kun etsin sille pihapiiristä uusia kasvupaikkoja, se riehaantui suopayrtin tavoin ja leviää joka puolelle.
Kasvit ovat arvaamattomia. Mutta siksi puutarhanhoito onkin niin lystiä puuhaa. - Harjoitteleva viherpeukalo
1943 kirjoitti:
tuntuu olevan herkkä. Ostin taimen muutama vuosi sitten, se kuoli. Ei muistaakseni liittynyt kenenkään poismenoon. Suopayrttiä meillä on kerrottuna ja yksinkertaisena. Se pääsi viime kesänä oikeuksiinsa, näkyy sietävän kuivuutta. Yksinkertainen muoto muistuttaa leimukukkaa.
Opin erottamaan suopayrtin juuret kaikkien muiden kasvien juurista, sillä se on punainen ja erittäin vankka. Olen joutunut karsimaan kasvia kukkapenkistä, joten tunnistan sen juurakosta.
Kadun kun laitoin muiden kukkien joukkoon.
- Mummu-65v.
Onko jättipalsami villiintynyt? Toin joskus sitä paikkaan missä se voi olla ja levitä ja viime kesänä repelin sitä naapurinkin ojan varsista pois.
Onko keinoa millä sen saa häviämään?
Se olisi ihan hyvän näköinen, jos sen saisi pysymään kurissa, mutta sehän ampuu siemenensä
kymmenen metrin päähän ainakin.
Luulin yksi syksy kun pakkanen vei sen aikaisin, että pääsin siitä eroon, mutta mitä vielä.
Ei naapurin pientareita uskalla mennä myrkyttämään, pellolla pitää isäntä huolen ettei sitä viljan joukossa näy.
Sanoin tuolla ennen, että kaikki saa kasvaa mitä tulee, mutta palsamista haluaisin eroon.- 1943
ole yksivuotinen? Sen saa silloin pois, kun repii taimet ennen kukkimista. Meidän rivitalonaapurissamme oli, mutta jostain syystä se vain hävisi, mullekaan ei jäänyt siemenen siementä. Se on rajatulla alueella ihan kaunis.
- Jättipalsami
1943 kirjoitti:
ole yksivuotinen? Sen saa silloin pois, kun repii taimet ennen kukkimista. Meidän rivitalonaapurissamme oli, mutta jostain syystä se vain hävisi, mullekaan ei jäänyt siemenen siementä. Se on rajatulla alueella ihan kaunis.
On se yksivuotinen, mutta siementää niinmaan perusteellisesti, että siinä saatkin kitkeä selkä vääränä seuraavana keväänä, kun sirkkalehdet ilmestyvät.
Jos onnistut kaatamaan kasvin kun se vielä on kukassa, niin sitten olet voiton puolella, mutta yhtäkään kukkavanaa ei saa päästää siementämään.
Kasviahan sanotaan myös paukkupalsamiksi. Pienimmästäkin kosketuksesta siemenkotelo avautuu ja pamauttaa siemenet monen metrin päähän joka suuntaan.
Sain sen omalta pihaltani suuren vaivan jälkeen pois parissa vuodessa, ja kylmästi käyn naapurin puoleltakin sen kitkemässä, kun huomaan. - Mummu-65v.
Jättipalsami kirjoitti:
On se yksivuotinen, mutta siementää niinmaan perusteellisesti, että siinä saatkin kitkeä selkä vääränä seuraavana keväänä, kun sirkkalehdet ilmestyvät.
Jos onnistut kaatamaan kasvin kun se vielä on kukassa, niin sitten olet voiton puolella, mutta yhtäkään kukkavanaa ei saa päästää siementämään.
Kasviahan sanotaan myös paukkupalsamiksi. Pienimmästäkin kosketuksesta siemenkotelo avautuu ja pamauttaa siemenet monen metrin päähän joka suuntaan.
Sain sen omalta pihaltani suuren vaivan jälkeen pois parissa vuodessa, ja kylmästi käyn naapurin puoleltakin sen kitkemässä, kun huomaan.se on, että ei siinä muu auta kuin kytätä tarkkana kuin porkkana mistä niitä ilmestyy.
Harmi kun naapurin puolella on semmoista ryteikköä, että aina jossain näkyy kaunis vaaleanpunainen kukkanen.
Ystäväni kertoi, että hänellä oli joskus palsamia ja ohimenneet pyöräilijät kysyivät mitä se on. Hän vastasi, että kyllä se yks maanvaiva on. Mummut jatkoivat matkaansa ja ihmettelivät menessään, että maanvaiva - ei he ole ikinä kuulleet semmoista kukkasen nimeä.
- kookabarru41
Hei vaan.Vanhat perennat ovat parhaita niitä ei aina saa,onneksi vaihdamme mökkinaapurin kanssa
joten kanta säilyy.Kevätintoa sinulle perennoiden parissa. 1941- lyhtykukka
Olin aina ihaillut erään seinustan vieressä olevaa oranssin punaista kelloriviä syksyisin.
Sitten ostimme pienen mökin kaupungista.
Siellähän se oli,luumupuun juuressa ja aluksi olin haltioissani,mut en enää!
Se mokoma levittäytyy niin pitkälle kuin vain haluaa,olen kaivanut sen juuria urakalla pois ja luulen aina että nyt sain sen "tapettua",mutta kun kevät koittaa,sieltähän se nousee,milloin mistäkin.
Vein äidilleni myös ja hänen iloisessa kukkapenkissään on vain enää lyhtykukkaa,valtasi koko alueen itselleen.
Lempiperennani on harmaa malvikki,vai onko se malva,vai salkoruusu,sellainen korkea pensastava kasvi,kukkii ihania vaaleanpunaisia kukkia runsaasti.
Entäpä suikeroalpi,keltainen maanpeittokasvi jota voi myös laittaa amppeliin,tms,roikkuu ihanan keltaisena vyörynä.
Myöskin kuunliljat on lemppareitani.
Hyvää kevään alkua kaikille puutarha ihmisille!! - 1943
lyhtykukka kirjoitti:
Olin aina ihaillut erään seinustan vieressä olevaa oranssin punaista kelloriviä syksyisin.
Sitten ostimme pienen mökin kaupungista.
Siellähän se oli,luumupuun juuressa ja aluksi olin haltioissani,mut en enää!
Se mokoma levittäytyy niin pitkälle kuin vain haluaa,olen kaivanut sen juuria urakalla pois ja luulen aina että nyt sain sen "tapettua",mutta kun kevät koittaa,sieltähän se nousee,milloin mistäkin.
Vein äidilleni myös ja hänen iloisessa kukkapenkissään on vain enää lyhtykukkaa,valtasi koko alueen itselleen.
Lempiperennani on harmaa malvikki,vai onko se malva,vai salkoruusu,sellainen korkea pensastava kasvi,kukkii ihania vaaleanpunaisia kukkia runsaasti.
Entäpä suikeroalpi,keltainen maanpeittokasvi jota voi myös laittaa amppeliin,tms,roikkuu ihanan keltaisena vyörynä.
Myöskin kuunliljat on lemppareitani.
Hyvää kevään alkua kaikille puutarha ihmisille!!on todella kaunis, sitä näkee melko harvoin. En ole koskaan nähnyt sen levittäytyvän noin. Olisi mainio kasvi paikoille, missä kasvaa jotain vähemmän kaunista. Minullakin on harmaamalvikki, otin sen entisen työpaikkani kukkapenkistä. Sukulaisellani se on pohjoisseinustalla komea pensas. Malvat ovat Maatiainen ry:n vuoden maatiaiskasvi.
- Atolfia
joka alkaa olla jo liian täynnä näitä vanhoja perennoja. Pelottaa, että pian alkaa ahtaus tappaa osaa niistä.
Kultapiisku, Loistoalpi, Syksynhohdekukka, Ukonhattu, Vuohenjuuri, Päivänlilja, Harmaahärkki,Sarviorvokki.
Lisäksi pikkuruusuja useampia. Tietysti myös Krookuksia, Narssisseja ja Helmihyasintteja.
Tasentteja ja tulppaaneja.
Muistinkohan kaikki. Mieheni on erikoisesti innostunut ja minä siinä rinnalla hoitelen niitä.
On jännittävää taas katsoa, jaksavatko kaikki ponnistaa tuosta mullasta meidän iloksemme.
Unohdin vielä erillaiset esikot. Toimme Ahvenanmaalta luonnon esikon ja se leviää vähän joka paikkaan.
Iloista kesän odotusta ja nauttikaamme taas kukkien loistosta!- 1943
kesällä kaunista puutarhassanne. Yhteen aikaan ajattelin alkaa kerätä erilaisia unikoita ja minulla olikin aika monta. Kaikki muut ovat hävinneet, mutta syntymäkodistani tuotu idänunikko on pitänyt pintansa ja kukkii toukokuun lopussa tai kesäkuun puolivälissä vuodesta riippuen.
- Atolfia
1943 kirjoitti:
kesällä kaunista puutarhassanne. Yhteen aikaan ajattelin alkaa kerätä erilaisia unikoita ja minulla olikin aika monta. Kaikki muut ovat hävinneet, mutta syntymäkodistani tuotu idänunikko on pitänyt pintansa ja kukkii toukokuun lopussa tai kesäkuun puolivälissä vuodesta riippuen.
Meilläkin on isokukkainen Unikko, lieneekö Idän Unikko. Leviää valtavasti. Sitä tupsahtelee vähän sieltä täältä.
Unohdin sanoa, että onhan meillä näitä kevätkukkasiakin kuten sinivuokko, valkovuokko ja Skilla. Skilla myös täyttää sinisellä loistollaan vähän joka nurkkaa.
Meidän piha on aikamoinen sekoitus vähän kaikkea, mutta kun kesä koittaa, aina joku on kukassa.
Onhan meillä vielä Kultapallo. Olemme sitä aika paljon hävittäneet,koska se kasvaa niin korkeaksi, että kaatuilee muiden kasvien päälle.
Jatkoin tämän verran vielä ja Toivottelen Hyvää Yötä kukkasten ystäville.
P.S. Unikko on loistava kukka, kestää vain niin vähän aikaa. Onneksi kukkia tulee yksi toisensa perään. - 1943
Atolfia kirjoitti:
Meilläkin on isokukkainen Unikko, lieneekö Idän Unikko. Leviää valtavasti. Sitä tupsahtelee vähän sieltä täältä.
Unohdin sanoa, että onhan meillä näitä kevätkukkasiakin kuten sinivuokko, valkovuokko ja Skilla. Skilla myös täyttää sinisellä loistollaan vähän joka nurkkaa.
Meidän piha on aikamoinen sekoitus vähän kaikkea, mutta kun kesä koittaa, aina joku on kukassa.
Onhan meillä vielä Kultapallo. Olemme sitä aika paljon hävittäneet,koska se kasvaa niin korkeaksi, että kaatuilee muiden kasvien päälle.
Jatkoin tämän verran vielä ja Toivottelen Hyvää Yötä kukkasten ystäville.
P.S. Unikko on loistava kukka, kestää vain niin vähän aikaa. Onneksi kukkia tulee yksi toisensa perään.on tosi kaunis väri. Meillä se kukki 1980 esikoisen ristiäisten aikaan 15.5 ja 2002 kuopuksen ylioppilasjuhlien aikaan kesäkuun alussa.Yritin unikon saada leviämään tien varrella, mutta se ei selvinnyt siellä. Helmihyasintti ja scilla ovat kiitollisia pieniä sipulikukkia, kasvavat metsässäkin täällä etelässä.Kauniita unia kaikille yökyöpeleille.
- Likka321
1943 kirjoitti:
on tosi kaunis väri. Meillä se kukki 1980 esikoisen ristiäisten aikaan 15.5 ja 2002 kuopuksen ylioppilasjuhlien aikaan kesäkuun alussa.Yritin unikon saada leviämään tien varrella, mutta se ei selvinnyt siellä. Helmihyasintti ja scilla ovat kiitollisia pieniä sipulikukkia, kasvavat metsässäkin täällä etelässä.Kauniita unia kaikille yökyöpeleille.
Pidän ertyisesti sinisistä kukista:skillat, sinivuokot,lemmikit, kevätkaihonkukat, karpaattienkellot, muutkin kellokukat,iirikset,lobeliat, orvokit eri sävyissä, clematikset.Tummansinilila anemone on sykähdyttävän kaunis, haluaisin saada myös sinisen unikon.
- 1943
Likka321 kirjoitti:
Pidän ertyisesti sinisistä kukista:skillat, sinivuokot,lemmikit, kevätkaihonkukat, karpaattienkellot, muutkin kellokukat,iirikset,lobeliat, orvokit eri sävyissä, clematikset.Tummansinilila anemone on sykähdyttävän kaunis, haluaisin saada myös sinisen unikon.
että perustaisin puutarhan, jossa eriväriset kukat muodostavat omia osastojaan, ehken vielä teenkin niin. Sinisestä tulee mieleen edesmennyt mieheni, hänellä oli ihanat siniset silmät. Ystävämme teki haudalle täysin sinisen kukkavihkon, jossa oli siniset nauhat. Kaihonkukka on tosi kauniin sininen, minulla on sekin, sukulaisilta saatu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain2241556- 291403
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊611269Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!691227- 781204
Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?751172Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031163- 54998
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18962Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per175855