Meillä on 10-vuotias sekarotuinen koira, semmoinen pystykorvan oloinen, elopainoa n. 24kg. Sitten meillä on reilu parivuotias leikattu poikakani, joka näköjään pomottaa koiraa ihan miten päin vaan!
Koira on äärimmäisen kiltti ja pehmeä luonne. Kanilla taas riittää tempperamenttia, vaikka se voi olla myös äärimmäisen suloinen ja hellyttävä. Kun otimme kanin oli tietysti selvää että näitä kaveruksia ei valvomatta kahdestaan jätetä, mutta enpä arvannut että se tulisi olemaan sen takia ettei kani pääse puremaan koiraa!
Tässä yhtenäkin päivänä olin olohuoneessa sohvalla, ja kani pomppi siihen sohvan viereen rapsuteltavaksi. Koira oli reilun parin metrin päässä ja katsoi parvekkeen lasioven läpi ulos. Yhtäkkiä kani hyökkäsi koiraa päin ja yritti purra sitä jalkoihin! Koira hädissään yritti peruuttaa pakoon, ja tuli kiireesti minun luokseni turvaan. Kun rauhoittelin ja hellittelin koiraa puoliksi leikkimielellä “voi rekku reppanaa, tuliko se mokoma pitkäkorva päälle…” jne. kani ryntäsi taas kohti ja yritti purra koiraa. Siinä piti sitten jo panna oma käsi väliin ja yrittää hätistää murisevaa ja vihaista kania pois koiran kimpusta – sain kiitokseksi itse sen naskalit nahkaani!
Mikähän voisi selittää tällaista käytöstä? Kani ei mielestäni pure puolustautuakseen, koska se hyökkää matkan päästä koiran kimppuun vaikka koira ei edes katso kaniin päin. Kani on myöskin ihan avoimessa tilassa eli ei mitenkään sellaisessa paikassa missä se tuntisi olevansa vaarassa joutua kiikkiin nurkkaan tms.
Aina ei kani kuitenkaan käy koiran kimppuun, saattaa käydä myös niin että koira on esim. makuuhuoneen ovensuussa ja kani hyppii olohuoneen puolelta käytävää pitkin makuuhuoneeseen. Kani ei väistä tai ujostele koiraa yhtään, pomppii vaan eteenpäin ihan kuin koira olisi pelkkää ilmaa. Koira puolestaan katselee huolestuneen näköisenä lähestyvää ristiturpaa ja lähtee peruuttamaan turvaan hyvissä ajoin; koira siis tietää että kanilta saattaa tulla hammasta ilman pienintäkään yllytystä tai ennakkovaroitusta, ja yrittää pysyä poissa kanin tieltä. Kertaakaan en ole nähnyt minkäänlaista puolustautumisreaktiota koiran puolelta, se on aina korvat luimussa pyrkimässä turvaan kanin tieltä. Minun puolesta saisi kyllä hyvinkin murahtaa ja näyttää hampaitakin, ei tuollaiseen kiusaamiseen tarvitse alistua. Koira vaan taitaa olla liian kiltti…
Mistä siis voisi olla kyse, onko kanimme vain yksinkertaisesti sitä mieltä että hän on herra talossa ja tuo outo mustaturkkinen otus on aina hänen tiellään tutkimusretkillä eikä älyä edes pysyä kunnioitettavan välimatkan päässä?
Koira on äärimmäisen kiltti ja pehmeä luonne. Kanilla taas riittää tempperamenttia, vaikka se voi olla myös äärimmäisen suloinen ja hellyttävä. Kun otimme kanin oli tietysti selvää että näitä kaveruksia ei valvomatta kahdestaan jätetä, mutta enpä arvannut että se tulisi olemaan sen takia ettei kani pääse puremaan koiraa!
Tässä yhtenäkin päivänä olin olohuoneessa sohvalla, ja kani pomppi siihen sohvan viereen rapsuteltavaksi. Koira oli reilun parin metrin päässä ja katsoi parvekkeen lasioven läpi ulos. Yhtäkkiä kani hyökkäsi koiraa päin ja yritti purra sitä jalkoihin! Koira hädissään yritti peruuttaa pakoon, ja tuli kiireesti minun luokseni turvaan. Kun rauhoittelin ja hellittelin koiraa puoliksi leikkimielellä “voi rekku reppanaa, tuliko se mokoma pitkäkorva päälle…” jne. kani ryntäsi taas kohti ja yritti purra koiraa. Siinä piti sitten jo panna oma käsi väliin ja yrittää hätistää murisevaa ja vihaista kania pois koiran kimpusta – sain kiitokseksi itse sen naskalit nahkaani!
Mikähän voisi selittää tällaista käytöstä? Kani ei mielestäni pure puolustautuakseen, koska se hyökkää matkan päästä koiran kimppuun vaikka koira ei edes katso kaniin päin. Kani on myöskin ihan avoimessa tilassa eli ei mitenkään sellaisessa paikassa missä se tuntisi olevansa vaarassa joutua kiikkiin nurkkaan tms.
Aina ei kani kuitenkaan käy koiran kimppuun, saattaa käydä myös niin että koira on esim. makuuhuoneen ovensuussa ja kani hyppii olohuoneen puolelta käytävää pitkin makuuhuoneeseen. Kani ei väistä tai ujostele koiraa yhtään, pomppii vaan eteenpäin ihan kuin koira olisi pelkkää ilmaa. Koira puolestaan katselee huolestuneen näköisenä lähestyvää ristiturpaa ja lähtee peruuttamaan turvaan hyvissä ajoin; koira siis tietää että kanilta saattaa tulla hammasta ilman pienintäkään yllytystä tai ennakkovaroitusta, ja yrittää pysyä poissa kanin tieltä. Kertaakaan en ole nähnyt minkäänlaista puolustautumisreaktiota koiran puolelta, se on aina korvat luimussa pyrkimässä turvaan kanin tieltä. Minun puolesta saisi kyllä hyvinkin murahtaa ja näyttää hampaitakin, ei tuollaiseen kiusaamiseen tarvitse alistua. Koira vaan taitaa olla liian kiltti…
Mistä siis voisi olla kyse, onko kanimme vain yksinkertaisesti sitä mieltä että hän on herra talossa ja tuo outo mustaturkkinen otus on aina hänen tiellään tutkimusretkillä eikä älyä edes pysyä kunnioitettavan välimatkan päässä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
meidän kani ei pure koiraa jos se malttaa pysyä ppois kanin häkistä sinne ei kyllä ole asiaa. varmaan sulla kokee koko talon omaksi reviiriksi.
Tutuillamme oli samanlainen tapaus, mutta kissan kanssa.
Pienempi kani ajoi kissaa pikin taloa, ja pompotteli tätä miten sattuu.
Ilmeisesti kani on vain rohkeampi tapaus, ja pitää taloa reviirinään. Kerran huomattuaan että koiraa voi määräillä, kani tekee sitä jatkossakin.
Kannattaa kuitenkin olla varovainen, koiranhan ei tarvitse kuin kerran suuttua kanille kunnolla...