Jos saan mieheni allekirjoittamaan avioeron yhteydessä ositustodistuksen, jossa minä saan kaiken omaisuuden ja hänelle jää kaikki yhteisesti otetut velat,niin päteekö se varmasti ? Vai voinko jollain tavalla joskus joutua vaikeuksiin tästä ?
mulle omaisuus toiselle velat ?
MAARIT 37
151156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ekana kannattaisi yrittää hankki miehelle hullun paperit, joka tuskin tuottaa vaikeuksia jos tollasen paperin allekirjoittaa.
Toivottavasti ei päde, ajattele itsekkin !!!!!
Tai ainakin toivotaan että miehesi ajattelee.
omalla kohdallani se on onnistunut. Siitä on jo yli 10 vuotta eikä mitään ongelmia ole ilmaantunut. Muut kirjoittajat näyttävät paheksuvan asiaa tietämättä, mitä tällaisen järjestelyn takana voi olla. Omalla kohdallani se ainakin oli olosuhteisiin nähden täysin oikeudenmukainen järjestely kaikkien kannalta.
Mutta, jos sinun tapauksessasi on kysymys siitä, että miehesi on ylivelkaantumassa ja siirrätte omaisuuden tälla tavoin turvaan nimiisi, niin silloin voi kyllä takaisinsaantikanteita olla odotettavissa.
...
Eikö tuo ole normaali jako erotilantessa.
Mitäköhän tohon kommentoisi ? Kerrankin olen sanaton. Onneksi olkoon !
Muista, että miehelläsi on kuitenkin puoli vuotta aikaa moittia ositusta, jos se on tehty päin vääriin. Ei siinä auta, vaikka mies olisikin allekirjoittanut paperin. Huijata ei saa ja toisen tilannetta ei saa käyttää hyväkseen.
Mielestäni ole tyypillinen nainen, joka yrittää saada itselleen kaiken ja jättäisi toisen maksamaan velkoja. Saisit oikeastaan HÄVETÄ!"
Kuuden kuukauden moiteaika koskee vain ns. toimitusositusta, jonka toimittaa pesänjakaja. Jos puolisot allekirjoittavat ositussopimuksen, ei sitä voi moittia. Sopimukset on pidettävä, näin totesivat jo muinaiset roomalaiset.
Juristina tietänet ettei nyt mitä tahansa voi pätevästi sopia.
Jos olet oikeasti juristi, niin pitäisiköhän sinun tarkistaa kantaasi?
Jos ositus on tehty täysin vääriin ja jos siinä on käytetty vaikkapa toisen (mielen-) terveyttä tms vääriin, niin sopimuksen voimassaolo voi olla vaakalaudalla. Samoin käy, jos sopimukseen on päästy kiristyksellä, väkivallalla (myös henkisellä-) tai muilla vastaavilla konsteilla.
Tunnen tapauksen, kun avioeron ositus meni uusiksi, vaikka siinä oli molempien nimi alla juristin/asianajajan nimi todistajana. Siis - juristikin voi erehtyä ja jos ei voisi, niin mitenkähän yleensä toinen osapuoli häviää oikeusjuttuja, vaikka molemmilla on "juristit" apuna?
Osituksen moiteaika pääsääntöisesti koskee vain toimitusosituksia. Jos sopimuksessa (ositus- tai muussa sopimuksessa) on virhe tahdonmuodostuksessa, voi siihen virheeseen vedota pätemättömyysperusteena moiteajan jälkeenkin. Pääsääntö kuitenkin on, että sopimukset on pidettävä ja sopimusvapaus Suomessa on, mistä esimerkkinä aiempi kirjoittaja, joka kertoi tehneensä juuri kuvatunlaisen ositussopimuksen ilman jälkiseurauksia. Kannattaa muuten pitää erillään pääsäännöt ja poikkeukset niistä.
Osituksen moiteaika koskee pääsääntöisesti vain toimitusositusta. Jos sopimuksessa (ositus- tai muussa sopimuksessa) on virhe tahdonmuodostuksessa, voi sopimuksen pätemättömyyteen vedota varsinaisen moiteajan jälkeenkin. Pääsääntö kuitenkin on, että sopimukset on pidettävä ja Suomessa on sopimusvapaus, mistä esimerkkinä aiempi kirjoittaja, joka kertoi tehneensä vastaavan ositussopimuksen ilman jälkiseurauksia. Kannattaa muuten pitää erillään pääsäännöt ja poikkeukset niistä.
joka paperin olen allekirjoittanut ? Onko mitään tehtävissä enää kymmenen vuoden kuluttua ?
Vituttaa. Puoli vanhaa milliä velkaa ämmän takia.
kun aikaa on jo kulunut kymmenen vuotta ja velkaa jäljellä puoli vanhaa milliä, akan velkoja, jotka hullutettuna otin omiin nimiini.
Kyseisenlaista sopimusta voitaisiin varmasti myös sovitella oikeustoimilain 36 §:n nojalla.