Rystyset verille
hakkaan ovea, jota ei ole.
Potkin, itken, huudan:
"Päästäkää, päästäkää mut pois!"
"Kuuleeks kukaan?!"
"Onks siel ees ketään?!"
Pimeää
Kohmeisilla sormilla hapuilen
olematonta oviaukkoa:
"Te ootte unohtaneet mut?"
"Ihan varmasti ootte!"
"Ei mun pitänyt tänne joutua."
"Ihan totta!"
"Hei, kuunteletteks te edes, enhän mä edes tehny mitään; ei siitä voi rangaista!"
"Vai voiko?"
"Ajatuksistako mua nyt rangaistaan?
Onks ne muka syntiä?
Niinku jo puolisk ois tehny - vai?"
"Mut enhän mä tosissaan, silleen ees aatellu, ihan vähän vaan mietin...käsi poskella.
Ette te voi olla noin tosikkoja?!"
"Onks tää nyt sit tässä? Tännekö mä jään?"
"Vastaako kukaan?
Oonks mä niin paha ihminen,
ettei kukaan edes vastaa?"
"Oonks mä niinku ikuisesti täällä
yksin
vai tuleeks tänne joku muukin "pikkuvikainen", joku joka ajatteli kans liikaa asioita, sellaisia joita ei pitäisi,
vaikkei koskaan mitään tehnytkään?"
"Onks tämä joku välitila?"
"Hei ihan totta! Voisitte te ees sen paljastaa, ei se nyt mikään salaisuus voi olla,
kai mä nyt tiedän että mä oon kuollu!"
"Hieno vastaaanotto - juu kiitti vaan,
'fanfaarit ja kaikki',
ketään vaan ei missään näy,
vai nukunko mä vaan?"
Jos tääl ei ookaan ketään, jos se oliki tässä, niin mikä hemmetin kiire mulla tänne oli?
Olis kai pitänyt elää?
Tehdä kaikki niinku ois halunnu,
no en mä mitään kadu, aika vaan loppui kesken.
Ja saihan mä kaiken mitä halusinkin,
en vain ehtiny nauttia saamastani...
"- oikeesti, hei ihan totta!"
"Päästäkää mut pois täältä!"
hakkaan ovea, jota ei ole.
Potkin, itken, huudan:
"Päästäkää, päästäkää mut pois!"
"Kuuleeks kukaan?!"
"Onks siel ees ketään?!"
Pimeää
Kohmeisilla sormilla hapuilen
olematonta oviaukkoa:
"Te ootte unohtaneet mut?"
"Ihan varmasti ootte!"
"Ei mun pitänyt tänne joutua."
"Ihan totta!"
"Hei, kuunteletteks te edes, enhän mä edes tehny mitään; ei siitä voi rangaista!"
"Vai voiko?"
"Ajatuksistako mua nyt rangaistaan?
Onks ne muka syntiä?
Niinku jo puolisk ois tehny - vai?"
"Mut enhän mä tosissaan, silleen ees aatellu, ihan vähän vaan mietin...käsi poskella.
Ette te voi olla noin tosikkoja?!"
"Onks tää nyt sit tässä? Tännekö mä jään?"
"Vastaako kukaan?
Oonks mä niin paha ihminen,
ettei kukaan edes vastaa?"
"Oonks mä niinku ikuisesti täällä
yksin
vai tuleeks tänne joku muukin "pikkuvikainen", joku joka ajatteli kans liikaa asioita, sellaisia joita ei pitäisi,
vaikkei koskaan mitään tehnytkään?"
"Onks tämä joku välitila?"
"Hei ihan totta! Voisitte te ees sen paljastaa, ei se nyt mikään salaisuus voi olla,
kai mä nyt tiedän että mä oon kuollu!"
"Hieno vastaaanotto - juu kiitti vaan,
'fanfaarit ja kaikki',
ketään vaan ei missään näy,
vai nukunko mä vaan?"
Jos tääl ei ookaan ketään, jos se oliki tässä, niin mikä hemmetin kiire mulla tänne oli?
Olis kai pitänyt elää?
Tehdä kaikki niinku ois halunnu,
no en mä mitään kadu, aika vaan loppui kesken.
Ja saihan mä kaiken mitä halusinkin,
en vain ehtiny nauttia saamastani...
"- oikeesti, hei ihan totta!"
"Päästäkää mut pois täältä!"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Opettavaistakin vielä.
samoin minä,mutta katua kannattais,jos oven auki haluaisi
Hmmm... no niinpäs olikin, vielä kun itse olisin oppinut siitä edes jotain... ;)
auttaisko se?