Mitäs mieltä olette seuraavanlaisesta: Useasti on käynyt, että toinen koira kiusaa/uhoaa ihan mitä sanaa haluatte käyttää, omaa koiraani ja sen omistaja ei puutu.
MUTTA kun koirani suuttuu ja käy päälle, ko. koiran omistja on hädissään ja sanoo minulle että MINUN olisi otettava koirani pois TAI JOPA yrittää irrottaa minun koiraani!
ELI onko se niin säälittävästä asiasta kyse kuin siitä että kun oma koira on voitolla, myhäillään, mutta kun koirani käpy jossain vaiheessa lopulta palaa, tuleekin kusi housuun ettei sille omalle mussukalle käy jotain kun toi peto suuttuu!
Ja vielä niin, että minulle on jopa huudettu jos koirani puolustautuu että ota se irti tai jotain. Että mikäköhän logiikka tuossakin on??
MUTTA kun koirani suuttuu ja käy päälle, ko. koiran omistja on hädissään ja sanoo minulle että MINUN olisi otettava koirani pois TAI JOPA yrittää irrottaa minun koiraani!
ELI onko se niin säälittävästä asiasta kyse kuin siitä että kun oma koira on voitolla, myhäillään, mutta kun koirani käpy jossain vaiheessa lopulta palaa, tuleekin kusi housuun ettei sille omalle mussukalle käy jotain kun toi peto suuttuu!
Ja vielä niin, että minulle on jopa huudettu jos koirani puolustautuu että ota se irti tai jotain. Että mikäköhän logiikka tuossakin on??
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tottakai toisen omistaja sanoo sinulle että irrota koirasi jos se on toisessa kiinni ja niin sinun tulisi tehdäkkin jos koira ei muuten irrota.
Tidän ja ymmärrän kyllä että on todella ärsyttävää kun joku antaa oman koiransa kiusata toista ja kun toinen ärähtää, niin sitten onkin jo toinen ääni kellossa.
Meille on pari kertaa käynyt kyseinen tilanne, mutta olen silti komentanut koiraani jos on meinannut ihan tappeluksi asti mennä.
Tottakai koira saa puolustautua jos toinen käy päälle, mutta jos tilanne ei ole tasapuolinen ja raukea nopeasti, on omistajien syytä kumpaisenkin puuttua tilanteeseen.
Kaikista pahin on ollut pienen koiran omistaja ( koira n.5kg )josta oli hyvinkin hauskaa kun pienempi kävi kokoajan rähisemässä ja hyökki n.kymmenen kertaa painavamman koirani kylkeen.
Siinävaiheessa lähdin itse suosiolla puistosta, koska en olisi halunnut olla todistamassa sitä mitä olisi voinut käydä jos omani hermo olisi mennyt.
Tuntuu vain ettei joidenkin koirien omistajilla ole minkäännäköistä järkeä päässään.
Oma koirani siis aina lopettaa, JOS toinen alistuu. Elikkä tilanteet ovat olleet sellaisia, kuten viimeksi corgin kanssa, että se kimppuun käynyt osapuoli on ollut loppuun asti täysillä mukana tappelemassa, oma koirani ei todellakaan ole "raadellut" tai vastaavaa,
ja SAMALLA kun tämäkin corgi, aika iso uros vielä, eli ei mikään "pikkukoira", (jokainen varmaan tuntee kyseisen KARJAkoiran?)puri koiraani, isäntä huusi MINULLE, että irrottaisin koirani, jos olisin irrottanut, corgi olisi saanut hyvän otteen koirani kurkusta,
koirani, joka aluksi vain heilutti häntää ja halusi leikkiä! Herra itsehän nimittäin EI komentanut omaansa irrottamaan! Ja todellakin aluksi isäntä NAUROI kun hänen corgiuros käy häntää heiluttavan, kaikkia mahdollisia rauhoittavia signaaleja käyttävän koirani päälle niin äijänä, kuin nuori uros vaan suinkin voi.
Kuvaavaa varmasti on, että kun sitten otin koiraani pannasta ja sanoin että anna olla, sitten kun se oli saanut ravistettua corgin hiljaiseksi, corgi uhosi vielä isäntänsä jalkojen välistä vaikka verta valui päästä, eli ei olisi halunnut vieläkään antaa periksi!
Ja todella, olisin mielelläni erottanut koirat heti, mutta isäntä keskittyi karjumaan minulle, ei ottamaan omaa petoaan irti, mikä tosissaan tavoitteli koirani kurkkua. En todellakaan ala omaani siinä käskemään että toinen saisi sitten paremman otteen sen kurkusta..
Ja vastaavia tilanteita on muutamia ollut, jossa aletaan sitä omaa hyökkääjää puolustamaan eikä edes yritetä irrottaa sitä, vaikka se koko tappelun aloitti. Kerran joku pystykorva kävi päälle, ja kun irrotin omaani, sen isäntä tuli myös irrottamaan minun koiraani, pystykorvan samalla purressa koiraani, jouduin karjumaan että ota P**kele se omasi pois!
Varmaan ajatteli että tälläinen pienikokoinen nuori nainen ei saa irti tälläistä koiraa mikä minullakin on, mutta koskaan omani ei sekuntiakaan ole purrut enää, jos toinen raivopää on sen nahasta irti saatu..
...ja tarinan opetus oli...
piruuko sinne puistoon on mentävä se oma koira puretettavaks viemään?
...no jokainen taplaa tyylillään...
piruako sinne puistoon tarvii epäsosiaalisia koiria viedä lukekaa koirapuiston säännöt !
Jos siis viittasit minuun, joka tämän ketjun aloitin, niin tarkennan, että kysehän oli juuri siitä, että minun koiraani sosiaalisempaa saa hakea, eli siis se ei IKINÄ haasta riitaa, ja pyrkii välttämään ne kaikin keinoin mitä sillä on. Puhuin juuri siitä, että kuinka esim. juuri tuo corgi kävi PÄÄLLE aivan raivona, välittämättä lepyttelevistä eleistä, koira oli täysin isäntänsä hanskan ulkopuolella, selkeä pomo perheessään ja ilmeisesti puolusti isäntäänsä täysin raivon vallassa.
Koirani yritti ensin tulla pakoon taakseni, jolloin meinasin jo räiskäyttää hihnalla hullua corgia, mutta tilanne eteni niin nopeasti sitten että se kerkesi koirani kurkkuun ja sen emäntä yritti myös hihnalla läimäyttää corgia, siitä pisteet hänelle että tajusi edes syyn olevan heidän koirassaan, muuhun en ota kantaa.
Mutta siis minun koirani on joillekin omistajaansa pompottaville koirille hyvä maalitaulu, kun on viimeiseen asti niin säyseä ja hyväntahtoinen, joku sanoikin että tuolla sinun koirallasi on valtavan hyvä luonne ja jotenkin se on niin älyttömän kiltti, mutta onko kauaa??
Ja, koirapuistoissa emme tod. enää käy, kerrankin miehen kanssa menimme koirinemme ja ajateltiin että jos puisto on tyhjä tai siellä on narttuja, voitaisiin päästää pojat sinne.
No, portilla kuola roiskuen oli vastassa sakemanni uros, joka rähjäsi niin että ihme ettei portista läpi tullut. KOiramme heiluttivat hämmentyneinä häntiään, että kaveri hei, mikä sulla on, ja eivät edes halunneet puistoon.
Että siinä minun koirani tappeluhalut! Itse mulkaisin seefferin omistajaa paheksuvasti, hän kun vain seisoskeli ja poltteli tupakkaa koiransa raivotessa, mitä sekin kertoo, jokainen päätelköön itse..
Ja tosiaan, koirani jos vaikka on vapaana lenkillä ja joku räyhää, kiertää mokoman kaukaa. Ei kuule tappele kuin viimeiseen asti pakotettuna, lue: kun sen päälle käydään, mutta toki jälki on pahaa noilla leuoilla, rotua en jaksa mainita,
koirani on niin lempeä että moni vastaantuleva kultsukin on häijympi, moni kultaisista noutajista itseasiassa ovat aikamoisia isoegoisia perheensä terroristeja, ihan by the way...
sinun koiraasi vaan yleisesti , että miksi sinne puistoon pitää niitä epäsosiaalisia koiria viedä.
Minustakin niissä olisi kiva käydä , mutta juuri tuontakia ei paljoo kiinnosta mennä , kun jotkut idiootit ei tajua , että pitäisivät kotonaan ne tappelupukarit.
Mulla edesmennyt koirani oli aika epäsosiaalinen ja kävimme puistossa.Ei siis tullut saman sukupuolen edustajan kanssa toimeen.
Puistoon kun menimme niin AINA kysyin että onko siellä saman sukupuolen edustajia,jos oli niin emme menneet puistoon.
Oli niitä jotka väen vängällä änkesi puistoon vaikka sanoin ystävällisesti ettei koirani tule toimeen,silloin minä lähdin puistosta koska jokaisella on oikeus siellä käydä.
Koirani jouduttiin viemään piikille viime pääsiäisenä,koska sillä oli syöpä..ikävä on kova!
...toisen koiran omistajaa jo ennen kuin tappelu on syntynyt, eli toimiiko, jos pyytää pyytämään koiraansa lopettamaan ns. hyvän sään aikana?
koirien omistajat osaa edes lukea koiraansa , että tietäisivät milloin ovat tappeluun valmiita .