Olisi poliisi kuulustelu tulossa. Sitä kysyisin, että saanko ottaa videokameran tallentaakseni oman poliisikuulusteluni videolle?
Haluan varmistaa, että minulle ei esitetä asiattomia kysymyksiä, asiattomia huomautuksia tai, että jos sellaista tapahtuu se ainakin tallentuu videolle ja päätyy Hannu Karpon ohjelmaan tms. Minua on aikaisemmin kohdeltu epäasiallisesti, jonka poliisi kiistää, siitä syystä haluan, että tapahtumat dokumentoidaan.
Luonnollisesti ilmoitan kuulustelun alussa aikomukseni videoida kuulusteluni mistään salakuvauksesta ei siis ole kyse.
Mitä laki sano syytetyn oikeudesta videoida omat kuulustelunsa oikeudenkäyntinsä ja niiden julkaisemisesta vaikkapa youtubessa?
Haluan varmistaa, että minulle ei esitetä asiattomia kysymyksiä, asiattomia huomautuksia tai, että jos sellaista tapahtuu se ainakin tallentuu videolle ja päätyy Hannu Karpon ohjelmaan tms. Minua on aikaisemmin kohdeltu epäasiallisesti, jonka poliisi kiistää, siitä syystä haluan, että tapahtumat dokumentoidaan.
Luonnollisesti ilmoitan kuulustelun alussa aikomukseni videoida kuulusteluni mistään salakuvauksesta ei siis ole kyse.
Mitä laki sano syytetyn oikeudesta videoida omat kuulustelunsa oikeudenkäyntinsä ja niiden julkaisemisesta vaikkapa youtubessa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei saa videoida, mutta poliisi saa.
Ensiksikin poliisikuulustelu ei ole julkinen tilaisuus, vaan Esitutkintalaissa on tarkat määräykset siitä miten se suoritetaan ja keitä siellä voi olla läsnä.
Eihän voi ajatellakaan, että esim. rikoksessa, missä on useampia osallisia ja jotka ovat karkuteillä yksi tulisi kuulusteluun videokameran kanssa, videoisi tilaisuuden ja näyttäisi jälkeen päin rikoskumppaneillen, mitä kuulustelussa kävi ilmi.
Kyllä siinä edelleen lippahivossa olleita rikollisia naurattaisi makeasti.
Jos kuulusteltava asettaa kuulustelun luotettavuuden kyseenalaiseksi, niin hän saa käyttää avustajaa ja kutsua paikalle vielä ulkopuolisen todistajan. Myös kuulustelija saa kutsua oman todistajansa kuulusteluun, mikäli katsoo sen aiheelliseksi.
«Esitutkintalaki» 30.4.1987/449
//Ei saa videoida
«Esitutkintalaki» 30.4.1987/449//
"Esitutkintalaki" on vähän turhan lavea perustelu esittämällesi videointikiellolle. Voisitko nimetä pykälän, josta kielto löytyy? Minä nimittäin en sellaista kieltoa laista löytänyt.
Sen sijaan tunnen entuudestaan KKO:n ratkaisun (KKO 1990:36), jonka mukaan sanotunlainen videointi ei ole RL 24:3b:ssä tarkoitettua salakatselua tai -kuuntelua ja on siten sallittua (tai ainakin on ollut tekoajankohtana 1980-luvulla). Kaipa sinäkin sen poliisina tunnet? Miten kielteinen kantasi suhteutuu tuohon KKO:n ratkaisuun?
---------------------------------------
"KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 20.3.1990
Perustelut
C on kutsuttu Polvijärven nimismiespiirin virkahuoneeseen poliisikuulusteluun. A ja B ovat kieltäneet C:tä videolaittein tallentamasta kuulustelua. C on kuitenkin salaa tallentanut asianosaisten tämän jälkeen käymää keskustelua. C on kuvannut ja äänittänyt vain sellaista, mistä hän luvallisesti virkahuoneessa ollessaan on A:n ja B:n tieten voinut omin aistein tehdä havaintoja. Teknisen laitteen avulla hän ei ole siten tallentanut keskustelutilanteesta mitään muita A:n ja B:n yksityisyyden kannalta merkityksellisiä seikkoja. Hän ei siten menettelyllään ole loukannut A:n ja B:n yksityisyyttä. C ei näin ollen ole syyllistynyt rikoslain 24 luvun 3 b §:ssä tarkoitettuun salakatseluun tai -kuunteluun.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätös kumotaan. Syyte C:tä vastaan yksin teoin tehdyistä salakuuntelusta ja salakatselusta hylätään. C vapautetaan sakkorangaistuksesta, menettämästä videokasettia ja korvaamasta A:n ja B:n oikeudenkäyntikuluja sekä valtion todistelukustannuksia."
----------------------------------
Toki olet esittänyt kannallesi hyviä perusteluja, joista tärkein on lausuttu esitutkintalain 48 §:ssä:
----------------------------------
Esitutkintalaki 48 §
"Jos esitutkinnassa läsnä olevalle henkilölle ilmaistaan muita kuin häntä itseään tai hänen päämiestään koskevia, tutkintaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ennestään ole hänen tiedossaan, tutkinnanjohtaja voi kieltää häntä ilmaisemasta niitä sivullisille esitutkinnan aikana. Edellytyksenä kiellon antamiselle on, että tällaisten seikkojen ilmitulo tutkinnan aikana voi vaikeuttaa rikoksen selvittämistä taikka aiheuttaa asianosaisille tai muille vahinkoa tai haittaa. Kielto voidaan antaa asianosaisen edustajalle ja avustajalle silloinkin, kun hän ei ole ollut läsnä tutkinnassa. Kielto on voimassa enintään kolme kuukautta kerrallaan.
Rangaistus 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. (21.4.1995/624)"
----------------------------------
Mutta jos videoinnille ei löydy laista kieltoa, niin se lienee katsottava sallituksi 48 pykälänkin tarkoittamassa tilanteessa.
Poliisi luonnollisesti voi kieltää videoinnin. Kenenkään ei tarvitse alistua ammatissaan videoinnille.
yx tavallinen: Ei laissa tarvitse aina kaikesta olla määräyksiä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000 000000008&conference=4500000000001733&posting=220000000 24162655
Viestit klo 16.36 ja 16.39 ovat häirikkö-lexanderin tuotoksia.
lexander-ressu on ottanut lakipalstat patoutumiensa purkukentiksi. Jotakuta hänen tempauksensa ehkä alkuun huvittivat, mutta tuskinpa ketään pitemmän päälle. Toisella kuukaudella kun jo mennään.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000008&conference=4500000000001733&posting=22000000024162655
Lexander on kuitenkin oikeassa, että poliisi voi kieltää videoinnin.
Tässä taas oiva esimerkki jurristin argumentoinnin tasosta: "poliisi voi kieltää videoinnin".
Missä perustelu? Jurristi siis on tuota mieltä. Ilman mitään perustelua jurristin mielipide tuskin monia kiinnostaa, ei ainakaan minua.
Itse olin kommentissani pohtinut asiaa sekä rikoslain, esitutkintalain että korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen valossa. Silti olin päätynyt varovaiseen kannanottoon. ("Mutta jos videoinnille ei löydy laista kieltoa, niin se LIENEE katsottava sallituksi 48 pykälänkin tarkoittamassa tilanteessa.")
Jurristi ilmeisesti viittaa laeille ja KKO:n käytännölle kintaalla (kun ei niitä tunne). "Musta tuntuu" lienee siis jurristin ainoa argumentti mielipiteelleen. (Jos muutakin löytyy, niin antaa tulla!) Ja tällä perusteella hän sitten töräyttää: "Poliisi voi kieltää videoinnin". Eipä voi muuta todeta kuin että JAAHA.
//Lexander on kuitenkin oikeassa, että poliisi voi kieltää videoinnin.//
Jos jurristi viitsisi tutustua hänelle näköjään entuudestaan tuntemattomaan KKO:n ratkaisuun, niin hän huomaisi, että sen mukaan poliisikuulustelussa vastoin nimenomaista kieltoa salaa tehty videointi KKO:n mielestä EI ollut lain vastaista. KKO:n mielestä siis poliisi EI voinut kieltää videointia.
KKO:1990:36
"Ollessaan poliisin kuulusteltavana A oli vastoin poliisimiesten kieltoa salaa videolaittein tallentanut käytyä keskustelua. Tällä menettelyllään A ei ollut syyllistynyt salakatseluun tai -kuunteluun, koska se ei ollut loukannut poliisimiesten yksityisyyttä."
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1990/19900036?search[type]=pika&search[pika]=salakatselu
KKO:n päätöksestä voi havaita, että kuulusteltava on totellut poliisin videointikieltoa (mutta jatkanut poliisien tietämättä).
Videoi vapaasti. Kannattaa lukea korkeimman oikeuden ennakkopäätös osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1990/19900036 jossa poliisikuulustelu oli videoitu SALAA vastoin poliisin nimenomaista kieltoa. Laillista oli.
Laillisuus perustuu siihen, että nauhalle ei päädy mitään sellaista, joka ei olisi tarkoitettu nauhoituksen tehneen henkilön tietoon muutoinkin.
Julkaiseminen voikin sitten olla kimurantimpi asia. Poliisien yksityisyyttä ei saa loukata nauhan julkaisemisella, mutta jos nauha on kaikin puolin siisti ja asiallinen, en näe estettä sen julkaisemiselle.
Entäs, jos otetaan Helmuntin esimerkki, missä osa rikoksentekijöistä on tavoittamatta. Kuinka voidaan sallia, että kuulustelussa ollut esittelee kuulustelun jälkeen vapaana oleville rikoskumppaneilleen oikein videolla, mitä esitutkinnassa kävi selville. Eiköhän siinä rikoksen selvittäminen mitätöityisi täysin.
Eihän kuulustelulla tällöin ole mitään merkitystä. Poliisi voisi tämän jälkeen vaikka puhallella muniinsa.
Jos poliisi tosiaankin kertoo kuulustelussa jotain sellaisia seikkoja, joita ei saa kertoa ulkopuolisille lakiin perustuvasta syystä, niitä ei sitten saa kertoa ulkopuolisille. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin oikeus nauhoittaa kyseinen keskustelu.
Kuulusteltu henkilö voi joka tapauksessa muistaa itse, mistä kuulustelussa puhuttiin. Nauhoitus on vain muistin jatke. Nauhan esittäminen kolmannelle henkilölle voi tietysti olla rikollista ihan samalla tavalla kuin tietojen kertominen muutoin.
Korkeimman oikeuden päätös on varsin yksiselitteinen. Se kannattaa lukea ajatuksella. Ja jos poliisi ei halua, että tietoja kerrotaan eteenpäin, kannattaa harkita ennen kuulustelua, onko tietojen kertominen tarpeellista. Oikeuksia kun on muillakin kuin poliisilla.
Tuskinpa ne rikostoverit pitävät siitä kovin suurta lukua, onko videoitu vai äänitetty.
Yksityishenkilö saa aina äänittää sellaisen keskustelun, johon itse osallistuu. Nahoituksesta ei tarvitse edes kertoa toiselle osapuolelle, oli se sitten poliisi, tuomari tai joku muu valtion virkamies.