Terve,
Vertailin juuri "kivitalojen" runkojen tarvike hintoja. Ylivoimaisesti halvimmaksi osoittautui: runko 200mm lecaharkko, 170mm EPS ja pintaan ohutrappaus.
Onko kenelläkään kokemusta ko. rakenteesta, hyvää tai huonoa?
Vertailin juuri "kivitalojen" runkojen tarvike hintoja. Ylivoimaisesti halvimmaksi osoittautui: runko 200mm lecaharkko, 170mm EPS ja pintaan ohutrappaus.
Onko kenelläkään kokemusta ko. rakenteesta, hyvää tai huonoa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
...että ajatko halvimmalla autolla?
Lada 1200L??
Autoni merkki on Honda.
Mikä on se syy, minkä takia talon runkojärjestelmästä pitäisi maksaa enemmän kuin nyt olen maksamassa? Eli perusteluja peliin puolesta ja vastaan, kiitos.
Runko talossa on muutenkin aina melko pieni kustannuserä, verratessa mihin tahansa rakennusvaiheeseen.
Kattoa ja lattiaa on määrällisesti kaksikertaa runkoa enemmän.
200 mm on kovin ohut rakenne ja äärimmäisen heikko, kannattaisi vaihtaa harkko 300 mm tai betoniin, eikä maksa siltikään paljon.
Pelkkä rappaus maksaa yhtä paljon, kuin runko.
Rakenteellisesti melko hyvä, mutta betonisena vielä parempi.
Suosittelen tutustumaan Eps-valumuotteihin, joilla varsinainen rakentaminen on vieläkin kevyempää ja helpompaa.
No nyt tuli asiaa.
Rakennesuunnittelijan mukaan yksikerroksisen rakennuksen voi muurata jopa 150mm leveästä harkosta. Täytyy tutustua tuohon EPS-valumuottiin.
Tosi hyvä kaverini on rappari ja hän on luvannut rapata talon minulle muutamalla tonnilla (pimeästi) tarvikkeet hänen kautta urakoitsijahinnalla.
eli kastaan 2xrunkokehikko styroksista, uretaanilla kiinni, raudat sisälle ja valetaan keskeltä?
pintaan paksuudesta riippuen joko tiili tai rappaus tai molemmat?
Näin se on. Rungon hinta on rakentamista aloittavalle kertarakentajalle useasti ehkä liiankin tarkan vertailun kohteena - toisaalta ihan luonnollista, koska runko nyt on niitä miltei ensimmäisiä suuria kilpailutettavia hankintoja. Hintaa enemmän ehkä kannattaisi valintakriteerinä painottaa yleisesti käytössä olevaa ratkaisua, joka sopii niin rungon pystyttäjän kuin rakennesuunnittelijankin "käteen".
Mitä taas tulee Eps-muotteihin, niin eikö se ole periaatteeltaan hieman eri mitä alkuperäisen kysyjän ehdotus. Eps-muoteissa menetetään yksi mielestäni merkittävä kivitalon ominaisuus: rungon sisäkuoren lämmönvaraavuus.
ajat Hondalla, etkä vaikka halvemmalla Fiiatilla?
Koska molemmilla pääsee siirtymään paikasta toiseen, mikä lienee auton tarkoitus...eli logiikka sama, kuin kaikista halvimman runkoratkaisun etsintä.
Tosiasiallisesti "säästö", mikä on mahdollista tehdä runkoratkaisulla on todellakin "summa-summarum"...toki voi joitakin tuhansia euroja säästää rungon osuudesta, mutta miten jatkossa...suunnittelut...urakoinnit...jne..
Tottakai kustannustehokkaasti rakentaminen on järkevää, mutta selkeästi kohdealueet muualla, kuin pelkässä runkorakenteessa.
hyvä ettei kaltaisiasi "amatirakentajia" pyörinyt mun raksalla. Voi jeesus, 200 mm harkko ohut...
Alkuperäiselle sen verran että hanki kunnon suunnittelija ja hae kamat rautakaupasta, säästät pitkän centin.
harkko on 300mm. Ja pinnassa kunnon verkotettu 3x rappaus. Huonoa en tiedä mutta hyvää on se ettei ole kylmäsiltoja kuten normaaleissa harkkotaloissa. Olen nähnyt kuinka lämpökameran kuvassa jokaisen sauman kohdalta falskaa. Meillä tätä ongelmaa ei ole. Toinen hyvä juttu on se ettei tartte asua harkonharmaassa talossa vuotta vaan talo oli rapattu jo ennen muuttoa.
Paljonko teillä on eristettä harkon lisäksi? Kuinka kolmikerros rappaus soveltuu EPSin päälle? Luulisi painon aiheuttavan ongelmia, vai hoidetaanko se liimaamisen lisäksi kiinnikkeillä?
Syy miksi olen ajatellut 200mm harkkoa on tosi kevyt ja nopea muuraus. Ja juuri nuo kylmäsillat ovat perinteisen harkkotalon akilleen kantapää.
En ole vielä kuullut yhtäkään JÄRKEVÄÄ perustelua sille, miksi näin ei kannattaisi rakentaa. Heitot ovat olleet lähinnä tunnepohjaisia, mutta faktat puuttuvat.
tai 170mm. Levyt ensin liimataan harkon pintaan, sitten kiinnitetään erityisillä tapseilla ja lopuksi saumat tiivistetään vielä uretaanimassalla. Kyllä tuossa rappausverkko pysyy. Tuollaisella rakenteella on tehty esim Pakkalan kerrostalot.
MInäkään en näe mitään outoa tuossa rakenteessa, vasta muutaman kymmenen vuoden jälkeen voin sanoa oliko tuo huono vai hyvä ratkaisu kestävyydeltään.
Kuulostaa aika mielenkiintoiselta ratkaisulta. Onko tuo raplinki jotakin superhypererikoislaastia? Laastihan tykkää imaista kosteutta ja tuossa rakenteessa lasti jäätyy talvella, joka voipi aiheuttaa rapautumista. Muutenkin kuulostaa erikoiselta, että rapataan suoraan EPSin päälle. Vaan onhan noita rapattuja puutalojakin ja niissäkin pinnoite pysyy.
Kovin lyhyeen loppui tämä keskustelu, kun pyysin järkeviä perusteluita.
No niin, maxit, sipo yms myyntimiehet, vähän tsemppiä perusteluihin tai kohta koko Suomi rakentaa esittämälläni tavalla (halvalla) kivitaloja!
Itse jos tekisin tuolla menetelmällä tekisin tiilirunkoisena, sillä tiili on kaikkein puhtain ja päästöttömin materiaali...ks. allergialiiton toimitalo espoossa. Savitiili myös tasaa ilman kosteuspitoisuuksia parhaiten. En luottaisi noiden harkkojen liima-aineiden puhtauteen 100%, varsinkin kun runko on suoraan tekemisissä sisäilman kanssa.
Tiili oli kyllä harkinnassa. Ja olen kanssasi samaa mieltä tiilen hyvistä ominaisuuksista.
Vaakakupissa painoi kuitenkin harkon muurausnopeus. Sekä meidän tapauksessa tiiliseinään olisi pitänyt rakentaa pilasteri tukemaan pitkää seinää.
Jos saan jossitella, niin keskustelin asiasta takkamuurarini kanssa (tosi tunnettu laadustaan) ja hän sanoi heti samaa asiaa pohtiessani, että onhan se lasikuituvene nopeampi tehä jos pitää puuveneen teko aloittaa puiden istuttamisesta...eli tekijä tekee kuten pitää ja jättää kompromissit niille, jotka pystyvät niiden kanssa elämään. Se että pohdit asiaa on jo arvo sinänsä, se kun ei ole oikein muodissa nykyisin, ainakaan yleisellä tasolla.
Voi perustella ainakaan rakenteen huonouteen viitaten. Koska se ei sitä ole.
Itse olen yhden kevytsoraharkkotalon tehnyt (300 mm eristeharkko) ja toinen alkaa nousta ensi vuonna. Materiaali on vielä päättämättä (kivi tai hirsi)
Eristeharkollahan nousee seinä kerralla ja kun laittaa muuraussaumaan uretaania niin siitäkin tulee hyvä. Tuossa sinun ratkaisussa tulee kohtuullisesti enemmän työkustannuksia vaikka materiaalikustannukset ovat halvemmat.
Itselleni on myös ehkä pieni henkinen paino tuolle harkolle myös ulkopinnassa vaikka rappaus on kyllä kova eps:n päälle mutta kuitenkin.
Mutta saa nähdä, paljonhan noita laitetaan rempattaviin kerrostaloihinkin.