Eli, viime syksynä ostin eläinkaupasta sellasen "putken" joka kiinnitetään satulan alle ja putken sisällä menee naru johon koira kiinnitetään.
Putken sisällä on kolme jousta.
Pakkauksessa luki, ja myyjäkin sanoi ettei koiraa tarvitse kouluttaa siihen.
Kyllä mä kotona totutin sitä siihen putkeen ja ulkonakin kävelin koira kiinni putkessa.
Ja sitten talutin pyörää koiran vierellä että tottuis pyörään.
Myöhemmin kiinnitin putken ja koiran kiinni pyörään ja lähdettiin varovasti liikkeelle.
Koira veti ja nyki sivulle kaataen koko pyörän. Ne jouset ei joustanu yhtään.
Kundikaveri yritti myöhemmin uudestaan ku koira ei pysty kaatamaan sitä.
Pysy pystyssä, mutta koira veti koko ajan sivulle jos ajo hiljaa.
Mitä nopeemmin polki, sitä vähemmän koira veti sivulle.
Mut sit ku kundifrendi taas hiljensi vauhtii, koira teki äkkijarrutuksen. Siis pysähty ku seinään, onneks huomattiin se ettei käyny pahasti. Sen jälkeen ei olla pyöräilty koiran kaa.
Mut nyt mun isä on ostanu sellasen Springerin joka pitäis olla paljon turvallisempi.
Esim. jos koira tekee äkkijarrutuksen se pääsee vapaaksi. (pelottaa et se juoksee auton alle)
Ja siinä on paljon parempi jousitus, eli nykäykset on paljon laimeampia.
Mut kannattaako edes yrittää tota Springeriä, ja miten koira siihen opetetaan?
Voiko olla ettei mun koira ikinä tule viihtymään pyöräilystä?
Se on nyt 4-vuotias, tuli mulle viime kesänä.
Putken sisällä on kolme jousta.
Pakkauksessa luki, ja myyjäkin sanoi ettei koiraa tarvitse kouluttaa siihen.
Kyllä mä kotona totutin sitä siihen putkeen ja ulkonakin kävelin koira kiinni putkessa.
Ja sitten talutin pyörää koiran vierellä että tottuis pyörään.
Myöhemmin kiinnitin putken ja koiran kiinni pyörään ja lähdettiin varovasti liikkeelle.
Koira veti ja nyki sivulle kaataen koko pyörän. Ne jouset ei joustanu yhtään.
Kundikaveri yritti myöhemmin uudestaan ku koira ei pysty kaatamaan sitä.
Pysy pystyssä, mutta koira veti koko ajan sivulle jos ajo hiljaa.
Mitä nopeemmin polki, sitä vähemmän koira veti sivulle.
Mut sit ku kundifrendi taas hiljensi vauhtii, koira teki äkkijarrutuksen. Siis pysähty ku seinään, onneks huomattiin se ettei käyny pahasti. Sen jälkeen ei olla pyöräilty koiran kaa.
Mut nyt mun isä on ostanu sellasen Springerin joka pitäis olla paljon turvallisempi.
Esim. jos koira tekee äkkijarrutuksen se pääsee vapaaksi. (pelottaa et se juoksee auton alle)
Ja siinä on paljon parempi jousitus, eli nykäykset on paljon laimeampia.
Mut kannattaako edes yrittää tota Springeriä, ja miten koira siihen opetetaan?
Voiko olla ettei mun koira ikinä tule viihtymään pyöräilystä?
Se on nyt 4-vuotias, tuli mulle viime kesänä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ei haluu juosta vaan haistella ja tutkia maisemia lenkin aikana. Onko koira jotain "juoksija " rotua.
tosi paljon saksanpaimenkoiraa ja belgianpaimenkoiraa.
Vapaana ollessaan juoksee ku ohjus, varsinki jänisten perään, mut tulee aina kutsuttaessa luokse.
Hmm...mietin tuota että koira pääsee vapaaksi jos se tekee äkkijarrutuksen. Fiksun koiran tarvitsee tehdä se tasan kerran ja sen jälkeen se hiffaa miten se tehdään ja tekee sen takuulla uudelleen. Ja itse en välttämättä haluaisi että koirani pääsisi vapaaksi jos vaikka minä kaadun sillä jos se menee shokkiin niin haluan että se on kiinni.
Joka tapauksessa, koiran voi opettaa tuohon oikein hyvin. Mutta jos se on todella vastenmielistä ja vaikeata niin kannattaa toki miettiä onko se sen arvoista.
Ja tuossa pitää sitten muistaa se kaikkein tärkein eli koiran jalat. Jos juoksutatte asfaltilla mitä en suosittele on se koiran jaloille todella rankkaa. Ja sama jos lenkki on heti liian vaativa, tulee ylirasitusta.
Paras tapa on varmasti opettaa ensin hiljaisessa vauhdissa ja palkata koiraa siitä kun se pysyy vierellä, eli toinen ajaa ja toinen juoksee vierellä ja palkkaa.
Laittaa vielä tavallisella hihnalla kiinni,pyörään/tai pitää hihnaa kädessä.
Jos sattuis muuten pääsemään irti.