saako yksinhuoltaja äiti seurustella?
erosta kulunut jo vuosi.
mun mielestä yksinhuoltajallakin saa olla elämää vai mitä mieltä olette?
ex:än mielestä yksinhuoltaja ei saa tapailla ketään.
erosta kulunut jo vuosi.
mun mielestä yksinhuoltajallakin saa olla elämää vai mitä mieltä olette?
ex:än mielestä yksinhuoltaja ei saa tapailla ketään.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mitä väliä ex:än mielipiteellä. Have fun fun.
vain käydä töissä ja lopun aikaa hoitaa lapsiaan. Mutta tämä pätee vain jos olet nainen, jos olet mies niin saat tosiaan tapailla jo avioliiton aikana vieraita naisia.
Olen yh isänä,lapsiani rakastavana ja kunnollisena saanut äitien taholta monenkirjavaa palautetta.Tuolla isien ja äitien chatissa vuoden
verran vieraillessa tunsi olevansa lähinnä roska astia.Mutta,eihän yksin huoltajuus kiellä ketään elämästä normaali elämää.Toisinaan miehillä on tapana sekoittaa pari suhde omistus suhteeseen,joka jatkuu vieläpä eron jälkeen.Älä alistu tällaiseen ex puolison mielivaltaan,vaan elä omaa elämää mikä sinusta hyvältä tuntuu..Lapselle on tärkeää vain,että olet läsnä
ja onnellinen.ex puolisolla ei ole todellakaan mitään oikeutta puuttua elämääsi tai ihmmis
suhteisiisi!
samaa mieltä olen minäkin,että ex:lle ei kuulu enää mun elämä,mutta miten sen sais menemään sen järkeen?
vai onko alko jo niin tuhonnut sen aivot että se ei ymmärrä?? jos minä olen onnellinen sitä ovat myös lapset,sen olen huomannut.
monesti oon miettunyt että eikö tähän ex katkeruuteen auta muuta kuin meidän muutto toiselle paikkakunnalle, mutta sitä en kyllä tee jo lasten takia niiden kaverit ja koti täällä. olemme onnellisia lasten kanssa vaikka ex välillä yrittääkin häiritä :)
Ymmärrän todella hyvin,miten kipeä tilanteesi on sinun kannalta ja lasten kannalta.Lasten kehityksen kannalta olisi äärimmäisen tärkeää,että sinun ja ex puolison välit olisi kunnossa.Miten saada mies
tajuamaan tämä,niin ensinnä on tietenkin sinun
pyrittävä avoimesti keskustelemaan.Nykyisellä toiminnalla hän ei tee kenenkään oloa hyväksi ja
siitä ei kukaan hyödy.Päin vastoin! Tämä hänen
pitäisi tajuta.Vaikka parisuhde on ohi,niin ystävyys sen jälkeen on myös hieno juttu kaikille,eikä vähiten lapsille!Ex puolison sukulaisten pitäisi puuttua asiaan.Ja viime
kädessä sinun pitää ottaa yhteyttä paikkakuntasi lastensuojeluun,sosiaalitoimeen ja kysyä
neuvoa.Lastesi vuoksi toimi asiassa ja ole aktiivinen,vaikka tiedän että uuvuttaa.Voimia sinulle kovasti!
minun ja ex välit tulee tuskin koskaan enää olemaan hyvät. on saanut niin paljon pahaa aikaan,ex on alkoholisti ja yksi lapsi on saanut kärsiä isänsä juomisesta ankarasti.mitä en tule koskaan antamaan ex anteeksi. olen jutellut sossujenkin kaas ja ne kannustaa mua että en välittäisi ex puheista yhtään mitään ja niin on pakko tehdäkkin.hän ei edes tapaa lapsia "eivät kuulemma ole hänen" kun mulla on yksinhuoltajuus.ja jos hän sattumalta näkee täännuoremman lapsen jossain alkaa heti ankara tenttaaminen ketä meillä kulkee ja missä me käydään.oon puhunut siitä hänelle että ei viittisi udella lapselta kun ei se ole mukavaa lapsellekkaan. mut oli sit yh äiti tai yh iskä kyllä me jaksetaan, lapsista jo saa niin paljon voimaa :)ei anneta ex:ien pilata elämää :)
mut ihanaa kun tulee kesä ja aurinko paistaa
Minulle tuli ajatus,kun tilasnttesi on noin
totaalinen ja siihen liittyy alkoholismi,niin
lähestymis kiellon saaminen olisi ehkä syytä ajatella sinun.Kyllä itse tarvitset ehdottomasti rauhan olla äiti ja lapset myöskin turvallisen kodin.Lasten käyttö välikappaleena,on ex puolisoltasi todella alamittainen temppu.Sinulla ja lapsillasi on oikeus aivan omaan elämään.Lapsille tulee varsin herkästi pelkoja,ahdistusta,jos heitä tuolla tavalla tentataan.Itse erosin järkevästi ja mitään riitoja ei ollut.Ystävyys on säilynyt ja on kaikesta aina puhumalla sovittu.Uskon että sinulla asiat selkenevät,kun muistat nyt vain olla aktiivinen.
Varmasti teillä on hieno kesä edessä,siihen
uskon täysin.Voimia kovasti!
oon yrittänyt jo vuoden verran lähestymis kieltoa mut en ole saanut ei kuulemma tarpeeksi näyttöä,eli vaikka pelkäänkin tavallaan ex:ää ja sitä porukkaa missä hän liikkuu. mut tapaan sossun ensviikolla ja kysyn tästä uudestaan, tuntuu vaan että nyt muuta vaihtoehtoa ei ole, kuin tää lähestymiskielto. kyllä se vaikuttaa lapseen olen huomannut ku ex on tentannut häntä, poika on sitten pahalla päällä siitä.mut sitten kun oon pojan kaas jutellut,hän jo unohtaa isänsä kyselyt ja on sama iloinen vesseli kuin ennenkin :))
Minun mielestä viranomaisten asenne lähestymis kieltoon on muuttunut uusien ohjeiden myötä ja se myönnetään nyt herkemmin.Automaattisesti se ei
tule,joten ole rohkeasti aktiivinen.Ihan oikein teet,kun avoimesti lasten kanssa aina käyt asioita läpi.Meilläkin on joka ilta tapana istua keittiön pöydän ääreen ja avoimesti käydä päivä läpi.
Lapset tietää että olen isä,mutta myös kamu jolle voi kaikesta puhua ja että itse puhun iloni ja
suruni.Se on lapsen kehityksen kannalta valtavan hieno asia.He kokevat arvostusta ja hyväksyntää ja siitä kasvaa se itseluottamus heille, oman persoonansa tunnistaminen,hyväksyminen.Olet
hieno äiti ja jatka rohkeasti samalla linjalla!
samoin se on meillä jutellaan lasten kanssa joka päivä asiasta kuin asiasta.oon lasten äiti ja kamu jolle voi puhua ihan kaikkea ja niin he ovat tehneetkin jopa seurustelu asiat kaksi jo niin paljon vanhempaa lasta. mut se on mun mielestä hyvä juttu, että niistäkin voi puhua vanhemman kanssa :)
ja vielä ex:ään silloin ku vielä yhdessä asuttiin se ei millään hyväksyny mun suhdetta lapsiin ja sitä kun minä nauroin heidän kanssaan. mut nyt saa vapaasti nauraa ja sitä me kyllä tehdäänkin joka päivä :)
Aika erikoinen oli ex puolisosi asenne siihen,että surusteli,leikit lastesi kanssa.Mutta tuntuu todel-
la siltä,että hänellä oli tarve täysin omistaa sinut.Ei se harvinaista ole,että mies on vaimos-
taan mustasukkainen jopa lapsilleen.Kyllä mi-
nustakin turvallinen koti lapsille on juuri se,missä he kokevat voivansa kaikesta kertoa ja
että heitä kuunnellaan ja ymmärretään.Kuinka usein esimerkiksi koulukiusaaminen on pitkään piilossa,
kun lapsi ei uskalla siitä kotona puhua?
Kotona ei saa olla auktoritäärejä minusta,vaan
ihmisiä jotka kaikesta uskaltavat puhua.Lasta ei saa aliarvioida.Hänellä on tavaton kyky ymmärtää
ja oivaltaa,kun häneen vaan luottaa.Lapsen kautta ei saa purkaa epäonnistumisiaan,vaan tuottaa
lapselle maailma,jossa onnistutaan lopulta.
se on totta,mut en kyllä koskaan olisi voinut uskoa että isä on mustasukkainen omille lapsilleen,muuta ku nyt ku se osu omalle kohdalle vai onko se jo sairautta, kun hän puhui ihmisille miten lapsellinen oon ku tosiaan nauran lasteni kanssa. kaikki on näköjään mahdollista :) tunnut kyllä hyvältä isältä lapsesi saavat olla onnellisia kun on välittävä isä.
meillä ei koskaan kannustettu päin vastoi moitittiin joka asiasta mitä lapset tekivät..mutta kun ei ex::ääkään oo lapsena kehuttu ja kannustettu ni hän halus samaa omille lapsilleen.tosi lapsellista kyllä :) ois kyllä niin paljon kerrottavaa tästä mut en viitti kaikkia tähänkään laittaa....ja se auttaa kun saa jonkun kaas puhua tästä....
Kovasti mielelläni olen tukenasi.Tiedän omakohtaisin kokemuksin,miten kiva on jutella sellaisen kanssa,jolla on omia kokemuksia.Ei vain luuloja.Kyllä ex puolisosi mustasukkaisuus varmaan on ankaran kasvatuksen ja lapsuuden kannustuksen
puuteen perua.Mutta itse en ole kotoa tuonut tapaani kasvattaa.Kyllä olen sydäntä kuunnellut ja tahtonut lasten omaa persoonaa vaalia.En ole kurittanut lapsia tottelevaisiksi liiaksi,vaan suonut heille mahdollisuuden kasvaa omaksi itsekseen.Minusta ihminen aina silloin on vahvempi,valmiimpi, tähän maailmaan.Rakastan lapsiani ja on ollut rikas kokemus,upea mahdollisuus,saada kasvaa lastensa rinnalla miehenä,isänä.Paljon olisi minullakin sinulle kerrottavaa,mutta ei sitä tässä voi tietenkään.
Kovasti olet kannustusta ja hyvää mieltä minulle antanut.Nöyrä kiitos siitä!
kiitos paljon sinulle kannustamisesta :)
joskus vaan harmittaa kun huomaa miten toisten lasten isät kannustavat ja kehuvat omiaan (niin tietenkin pitääkin) kun omilla lapsilla ei ollut semmosta isää,mut onneks niillä on semmonen äiti :))
ja nyt he saavat sitä kannustamista ja halimista minulta vaikka vanhin on jo 18v mut halaan häntä edelleen vaikkei kyllä tykkää :)) yks ilta istuin ja katoin lapsiani (ihan tippa tuli silmään) mä oon kyllä tosi ylpee heistä,kun huomaan miten hyvä heillä on olla. oikeestaan nyt vasta saavat olla semmosia mitä heidän ois kuulunut olla jo kauan sitten, mut parempi myöhään ku ei milloinkaan :)
Kyllä minbäkin vielä joka yö usein kierroksen teen lasten huoneissa ja peittelen,suukutan poskelle,
tippa tulee silmään,kun tajuaa miten rakkaita ovat vielä 12 ja 14 vuotiaina.Hellimistä en ole ikinä säästellyt ja sitä on riittänyt.On ollut toki
kovaa,mutta en päivääkään antaisi pois.Lapset kasvattavat miehestä isän ja ihmisen,joka tajuaa että maailmassa on muutakin kuin oma napa.Varmasti lapsesi ovat onnellisia.ja he tuskin miettivät mitä on ollut.Olet heille nyt maailman tärkein ja kaunein äiti,he varmasti ovat ylpeitä sinusta.
Jaksa kannustaa heitä jatkossakin ja sinun kauttasi he oppivat rakastamaan ja jaksamaan.
minä peittelen joka ilta pienemmän ja suukon saa aina poskelle ja kovat halit saa kumpikin niin äiti ku poikakin :)
ja musta se on tosi kivaa, kun meillä on tullut tää haliminen takasi, varsinkin tällä pienemmällä se tämän tästä tulee ottamaan kaulasta kiinni ja antaa pusun poskelle.. mut taas yö tulos ja nää illat kun sänkyyn meen on mulle aika raskaita ajattelen tätä keskimmäistäni miten sen yö mahtaa sujua (nytkin tippa silmäs ku tätä kirjotan) :( mut jos satut vielä tään lukemaan niin toivotan hyvää yötä kiitos sulle....
Aurinkoista huomenta sinulle ja iso kiitos hyvän
yön toivotuksistasi!Kyllä minulle helliminen ja
lasten kanssa lähellä olo on ollut aika tärkeää.
Luulen että se antaa lapsille turvallisuuden tunnetta ja tervettä kokemusta siitä,mitä ai-
kuisuus on.Kyllä me laskemme leikkiä ja nauramme
yhdessä,samoille asioille.Yhteen kuulumisen
tunne tuo sellaista mukavaa tunnelmaa kodin seinien sisälle.Ei saa ajatella lapsia itsensä kautta,
Lapsen maailma on erilainen,epätäydellinen,mutta
kokemisen arvoinen.Laitan tähän loppuun maili osoitteeni.Olisi mukava kirjoitella ja olla tukenasi [email protected] Oikein
mukavaa päivää sinulle ja aurinkoa!
laitoin postia sinulle.toivottavasti tuli perille :))
et tahallaan jarruttelee minun suhteeni kehittymisä uuteen miheen. Aina soittelee ja kyselee. Jättäjän on joskus vaikea ymmärtää että toinen saattaakin löytää paremman ihmisen kuinitse oli, ja se kisimittää
Tai sitten se kuvittelee, että hähää jäitpä yksin, että et sinä enääketään saa, vahingoniloisuutta.
Onhan se tietysti hieno juttu, että joku on katkera ja pahoillaan siitä, että on tehnyt tyhmyyksiä, ja katuu, mutta ei pitäisi puuttua toisen uuteen elämään, kun itse on tilanteen aiheuttanut. Taksin en ota, kun kerran lähtee, pysykööt ja etsikööt uuden, minua ei enää kiinnosta.
Miehisyyteen kuuluu ihan liian usein tuo omistamisen halu ja kuvittelu,että parisuhde on
omistus suhde.Oli se parisuhteen rikkoutumisen syy itsessä tai toisessa,niin on selvää,että eron jälkeen on aloitettava uusi elämä.Kaunaa ja katkeruutta,mustasukkaisuutta,kantamalla mies
vain menettää sen vähänkin kunnioituksen entisen kumppanin taholta.Mustasukkaisuus ei ketään tuo
takaisin,ei mitään yhdistä.Parisuhteilla on tapana toisinaan epäonnistua.Mutta pitäisi muistaa,että on ollut hyviäkin hetkiä.Ihmisiksi käyttäytymällä mies voi jättää hyviä muistoja itsestään.Se on lopulta tärkeä asia, kun sen oikein oivaltaa.
Puhut ristiin! ;-)