Suora lainaus Wienerberger:n kysymykseen, miten tiilitalon voi tehdä ilman eristeitä: "Keski-Euroopassa käytetään runsaasti Poroton kennoharkkoja ja niistä on tehty muutamia taloja Suomessakin.
Porotonin lämmöneristys perustuu seisovaan ilmamassaan. Suomessa on käytetty 490 mm leveää kennoharkkoa.
Harkot muurataan ohutsaumamenetelmällä ja pystysaumat tulevat ns. "ponttiin".
Kun rakenne on muurattu, niin se tukitaan yläpäästä ja seinät tasoitetaan molemmin puolin ja julkisivu rapataan.
Tälläisen rakenteen U-arvo on 0,23."
Mitä järkeä on käyttää villaa, puhumattakaan styroksista tai uretaanivaahdosta!
Porotonin lämmöneristys perustuu seisovaan ilmamassaan. Suomessa on käytetty 490 mm leveää kennoharkkoa.
Harkot muurataan ohutsaumamenetelmällä ja pystysaumat tulevat ns. "ponttiin".
Kun rakenne on muurattu, niin se tukitaan yläpäästä ja seinät tasoitetaan molemmin puolin ja julkisivu rapataan.
Tälläisen rakenteen U-arvo on 0,23."
Mitä järkeä on käyttää villaa, puhumattakaan styroksista tai uretaanivaahdosta!
Vastaukset 9
Vanhimmat
näköisistä rakenteista mutta pientalossa tuo 490mm pinnat ei ole enää mittakaavassa, samoin kuin 500mm sipo. Ja silti lopputuloksen eristävyys on korkeintaan tyydyttävä.
eivät ole halunneet tehdä puolimetrisiä seiniä taloonsa ja välipohjatkin on ratkaistu varmaan sillä samalla kennolla.
koettu ratkaisu Suomen oloihin on sipo375, välipohjina sipo tai variax ja mutkan taakse rakennettaessa liittolaatta.
Kun tutkii tarkemmin niin huomaa että se U=0.23 saavutetaan teoreettisesti jossain kohdassa seinää. "kylmäsiltoja" on paljon. Wienerbergeriin verrattuna siporex on matalaenergiaratkaisu.
mites lammin kylmösillat, betonia harkkojen välissä eristeen läpi, mikä on todellinen U-arvo valmiille rungolle? taitaa olla muuta kuin lammi ilmoittaa...siporexissa taas kosteus vaikuttaa U-arvoon, puurungossa villoittamisen huolellisuus jne...
Huolellisella asennustyöllä saa lammiseinistä (ja muista samnalaisista) täysin kylmäsillattomat.
(eli seinien suorilla osuuksilla, niissä kohdin missä pitää kiilata harkkoa suoraan, jos käyttää kahta- kolmea ohutta uretaanivanaa eristevälissä saa EMH350 seinästä kylmäsillattoman, LL400 seinässä riittänee jos harkossa olevan kolon kohdalle laittaa paksummalti urtsua)
Oulun asuntomessuilla tuli tsekattua nuita wiineriperkuleita. Todella sekalaisia taloja. Seinistä suuri osa oli jouduttu tekemään jollain muulla kuin sillä puolimetrisellä wiinerillä. Akkunanympärillä tuo on mielestäni varsinainen tuhlari kun ulkoilman ja sisäilman väliin ei jääkuin vajaa 20 cm tiiltä. Mahtaa olla smyykit kuurassa -35 asteen pakkaspäivinä...
Lämmöneriste ei ole turha keksintö.
seinät ja tuo u-arvokin aika heikko..
on Uun metsästäjillä kovasti hukassa. Tänä vuonna talvi oli 6 viikkoa, älkääpäs liikaa paneutuko noihin U-arvoihin tai puolimetrisiin seiniin, niistä ei saa rahojaan takas. rakentakaa silläkin rahalla puolilämpimiä viherhuoneita tms, joissa on kivä löhötä 10 kk vuodesta ennenkuin vetäytyy talvihorrokseen bunkkeriin.
kukaan ei ole vielä kertonut paljonko halvemmaksi tulee jos talvikuukaudet palellaan??
Miksein käyttäisi eristeitä jos niin saa paremman ja edullisemmin.
Onkohan tuo kennotiili edes pitkäikäinen Seinämävahvyydet ulkopinnassa pieniä ja pitkällä ajalla perinteinenkin tiili rapautuu suomen oloissa ja mitä parempaa siporexiin joka kuitenkin halvempi?