surkeasta tilasta? Tätä on monesti pohdittu tälläkin palstalla. Miten on mahdollista, että hoitotakuu ei toimi? Miksi lapsia huostaanotetaan sairaalapaikkojen puutteen takia? Millaisissa oloissa heitä laitoksissa hoidetaan?
Uuden lain käsittelystä näitä asioita koskien:
LUKEKAA KOLMANNEN KPL:n ALUSTA!
"Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten tulisi saada tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut viivytyksettä. Lasten hoidon saatavuutta on pyritty turvaamaan kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin maaliskuussa 2005 lisätyillä niin kutsuttua hoitotakuuta koskevilla säännöksillä. Lasten psykiatrisessa hoidossa hoitotakuu on ollut voimassa jo vuodesta 2001 (mielenterveysasetuksen 1247/1990 6 a §, 1 päivänä maaliskuuta 2005 alkaen kansanterveyslain 15 b § ja erikoissairaanhoitolain 31 §). Tästä huolimatta erityisesti lastenpsykiatristen palvelujen saatavuudessa on ollut ongelmia.
Mielenterveyslain 8 §:n 2 momentin mukaisin perustein tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon määrätyn alaikäisen hoito tulee saman pykälän 3 momentin mukaan järjestää yksikössä, jossa on edellytykset ja valmiudet hoitaa häntä. Alaikäistä tulee hoitaa erillään aikuisista, jollei katsota olevan alaikäisen edun mukaista menetellä toisin. Yksiköllä tarkoitetaan mielenterveysasetuksen 2 §:n 2 momentin mukaan sairaalan lasten- tai nuorisopsykiatrista hoitoa antavaa yksikköä.
Käytännössä ongelmana on ollut se, että terveydenhuollon viranomaisilla ei ole välttämättä tarvittavia hoitoyksiköitä käytettävissään tai ne eivät ole varanneet riittävästi määrärahoja kyseiseen tarkoitukseen. Tämä on johtanut siihen, että lapsia on jouduttu hoitamaan heidän sairaudestaan huolimatta pelkästään lastensuojelun avohuollon tukitoimin tai huostaanotettuna lastensuojeluyksiköissä, mikä on ongelmallista muun muassa lapsen oikeusturvan kannalta. Terveydenhuollon ja lastensuojelun yhteistyössä lapsen hoidon järjestämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että esimerkiksi psyykkisesti sairaan lapsen hoito järjestetään ensisijaisesti terveydenhuollon toimesta. Lastensuojelutoimenpiteisiin ja erityisesti huostaanottoon voidaan ryhtyä vasta, ellei huoltaja suostu viemään lasta välttämättömäksi arvioituun hoitoon tai kun lapsen psyykkisiin ongelmiin liittyy muita esimerkiksi lapsen kasvuoloihin liittyviä ongelmia ja terveydenhuollon järjestämä hoito yksinään ei turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä.
Ehdotettuun pykälään ei kuitenkaan ehdoteta otettavaksi lasten vakavan mielenterveyden häiriön hoitoa koskevaa säännöstä, jonka mukaan kyseiset palvelut tulisi järjestää kiireellisesti lastensuojelun asiakkaana oleville lapselle. Palvelujen kiireellinen järjestäminen on sinänsä tärkeää. Asiasta olisi tarkoituksenmukaista säätää edellä mainitusti terveydenhuollon lainsäädännössä, johon sisältyy jo säännökset hoidon järjestämisestä ja kiireellisyysasteen huomioon ottamisesta. Mielenterveyden häiriöiden hoidon tarpeen kiireellisyys tulee arvioida aina yksilökohtaisesti kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen. Lastensuojelun asiakkuus on yksi tekijä muiden kiireellisyysarvioon vaikuttavien tekijöiden joukossa, minkä vuoksi sitä ei tulisi mainita lastensuojelulaissa, vaan tarvittavat säännökset tulisi sisällyttää terveydenhuollon lainsäädäntöön. "
Uuden lain käsittelystä näitä asioita koskien:
LUKEKAA KOLMANNEN KPL:n ALUSTA!
"Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten tulisi saada tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut viivytyksettä. Lasten hoidon saatavuutta on pyritty turvaamaan kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin maaliskuussa 2005 lisätyillä niin kutsuttua hoitotakuuta koskevilla säännöksillä. Lasten psykiatrisessa hoidossa hoitotakuu on ollut voimassa jo vuodesta 2001 (mielenterveysasetuksen 1247/1990 6 a §, 1 päivänä maaliskuuta 2005 alkaen kansanterveyslain 15 b § ja erikoissairaanhoitolain 31 §). Tästä huolimatta erityisesti lastenpsykiatristen palvelujen saatavuudessa on ollut ongelmia.
Mielenterveyslain 8 §:n 2 momentin mukaisin perustein tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon määrätyn alaikäisen hoito tulee saman pykälän 3 momentin mukaan järjestää yksikössä, jossa on edellytykset ja valmiudet hoitaa häntä. Alaikäistä tulee hoitaa erillään aikuisista, jollei katsota olevan alaikäisen edun mukaista menetellä toisin. Yksiköllä tarkoitetaan mielenterveysasetuksen 2 §:n 2 momentin mukaan sairaalan lasten- tai nuorisopsykiatrista hoitoa antavaa yksikköä.
Käytännössä ongelmana on ollut se, että terveydenhuollon viranomaisilla ei ole välttämättä tarvittavia hoitoyksiköitä käytettävissään tai ne eivät ole varanneet riittävästi määrärahoja kyseiseen tarkoitukseen. Tämä on johtanut siihen, että lapsia on jouduttu hoitamaan heidän sairaudestaan huolimatta pelkästään lastensuojelun avohuollon tukitoimin tai huostaanotettuna lastensuojeluyksiköissä, mikä on ongelmallista muun muassa lapsen oikeusturvan kannalta. Terveydenhuollon ja lastensuojelun yhteistyössä lapsen hoidon järjestämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että esimerkiksi psyykkisesti sairaan lapsen hoito järjestetään ensisijaisesti terveydenhuollon toimesta. Lastensuojelutoimenpiteisiin ja erityisesti huostaanottoon voidaan ryhtyä vasta, ellei huoltaja suostu viemään lasta välttämättömäksi arvioituun hoitoon tai kun lapsen psyykkisiin ongelmiin liittyy muita esimerkiksi lapsen kasvuoloihin liittyviä ongelmia ja terveydenhuollon järjestämä hoito yksinään ei turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä.
Ehdotettuun pykälään ei kuitenkaan ehdoteta otettavaksi lasten vakavan mielenterveyden häiriön hoitoa koskevaa säännöstä, jonka mukaan kyseiset palvelut tulisi järjestää kiireellisesti lastensuojelun asiakkaana oleville lapselle. Palvelujen kiireellinen järjestäminen on sinänsä tärkeää. Asiasta olisi tarkoituksenmukaista säätää edellä mainitusti terveydenhuollon lainsäädännössä, johon sisältyy jo säännökset hoidon järjestämisestä ja kiireellisyysasteen huomioon ottamisesta. Mielenterveyden häiriöiden hoidon tarpeen kiireellisyys tulee arvioida aina yksilökohtaisesti kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen. Lastensuojelun asiakkuus on yksi tekijä muiden kiireellisyysarvioon vaikuttavien tekijöiden joukossa, minkä vuoksi sitä ei tulisi mainita lastensuojelulaissa, vaan tarvittavat säännökset tulisi sisällyttää terveydenhuollon lainsäädäntöön. "
Vastaukset 11
Vanhimmat
vastusta hoitoa, päinvastoin ovat hakeneet sitä lapselle sitkeästi, minkä saaminen ei ole itsestään selvyys.
Sentään kirjoitetaan, että "lapsia on jouduttu hoitamaan ... huostaanotettuna lastensuojeluyksiköissä, mikä on ongelmallista muun muassa lapsen oikeusturvan kannalta. "
Ai sentään myönnetään, että on ongelmallista mm. lapsen OIKEUSTURVAN kannalta. Kyllä se on monelta muultakin kannalta suorastaan rikollista lasta kohtaan!
Kun otetaan vielä huomioon henkilökunnan puutteellinen koulutus verrattuna erityissairaanhoidon tasoiseen sairaalahoitoon, on koko touhu aivan järkyttävää!!
Jos viranomaiset/sosiaaliviranomaiset, keskittyisivät tärkeisiin asioihin eivätkä näpertelisi turhien asioiden parissa, kaikki saisivat hyvän hoidon ja kohtelun. Nyt laiskat tantat istuvat perseellään, eivät halua liikkua, vaikka lasten tarpeet sitä vaatisivat.
Kyllä sos viranomaisten pitäisi kiireesti alkaa hoitamaan niitä töitä joita pitääkin ja sitten vasta ajatella omaa ruhoaan. Sieltä sossusta ne muutokset alkavat, jos alkavat.
osoittaa on se, että heidän olisi pitänyt yhtenä rintamana nousta vastustamaan hoidollisten huostaanottojen tekemistä. Mikä sellainen ammattikunta on, joka suostuu toimimaan vastoin lakia? Eikö olisi ollut heidän omakin oikeutensa vaatia lain noudattamista huostaanottoasioissa?!
Jos asiaa perustellaan lapsen edulla, on lapsen etu tulla vanhemmistaan erotetuksi ja jättää ilman asianmukaista hoitoa, kun
-kotona ei ole huostaanottoperusteita
-lapsen ongelmat eivät johdu huonosta/puutteellisesta kasvatuksesta
-vanhemmat eivät vastusta lapsen hoitoa
Mikä tämä tällainen lapsen etu on?
uuden lain perusteluissa:
"Terveydenhuollon ja lastensuojelun yhteistyössä lapsen hoidon järjestämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että esimerkiksi psyykkisesti sairaan lapsen hoito järjestetään ensisijaisesti terveydenhuollon toimesta. "
Siis nimenomaan terveydenhuollon toimesta!
Nyt psykiatrista hoitoa antavat lähihoitajat ja sosiaalialan ammattilaiset lastensuojelulaitoksissa.
Tietysti tuo koskee kaiken ikäisiä lapsia, mutta nuoria eritoten, koska heidän joukkonsa on ylisuuresti edustettuna, kun puhutaan huostaanotoista kouluhäiriköinnin, rikollisuuden ja päihdeongelmien takia.
(joka mitä ilmeisimmin oli tehty juuri ennen tuota 2001 mielenterv.hoitotakuuta) oli silmiinpistävä piirre; sosiaalityöntekijät lastensuojelussa ovat osana lasten ja nuorten mielenterveyden huoltoa.
Minkähän verran sossukoulutuksessa onkaan käsitelty ja huomioitu lasten ja nuorten terveydenhuollon puolelle kuuluvia mielenterveysasioita.... tai neurologiaan liittyviä sairauksia?
yhtään. Sitä en tiedä, onko heillä sitten jotain erityisopintoja nimenomaan lastensuojeluun hakeutuessaan.
Mutta epämääräiset psykologian käsitteet, joilla syyllistetään vanhempia kaikista poikkeamista lapsen tavallisesta käytöksestä on ihan yhtä sujuvasti syötetty sossuille ja sijareille, kuin Varpun kautta opettajille ja tarhojen henkilökunnallekin. Sossut joutuivat kanssamme ensin hoidollisen huostaanoton söhläykseen kun yksi Suomen surullisimmista klinikoista kirjoitti lapselleni lähetteen lastenkotiin.
Sitten suht nopeasti tapahtuneen purun jälkeen kun lapselle oli viimein varmistunut neurologinen diagnoosi, sossut halusivat kuulla mielipiteeni, mikä oli mahdollistanut väärät tulkinnat psykiatrian puolella. Kerroin sitten listan lapsen 'oireista', jotka psykiatrian puolella tulkitaan eri tavalla ja siis aivan metsään tämän lapsen kohdalla. Sen jälkeen he eivät meinanneet toipua ällistelystään, 'miten vaikeaa näiden asioiden ymmärtäminen on'.
Olenkin aina kauhistellut mielessani, miten suuria lukuja ne mahtavat ollakaan, kun lasten oireet on vuosien mittaan tulkittu väärin vanhempien syyksi, tehty huostaanotto ja sijoitus perheeseen. Jonka vaatimuksena on olla aivan tavallinen perhe, ei mikään kuntouttava yksikkö. Sitten vuosia kestävät tapaamisrajoitukset päälle, niin huh huh, sääliksi käy ne lapset - ja vanhemmat.
Olisi aivan loistavaa saada liitto puuttumaan AS-lasten huostaanottoihin. Onhan tietysti niitä vanhempia, jotka eivät jaksa lapsen kanssa ja itse hakevat huostaanottoa. En ollenkaan tuomitse, enkä arvostele heitä, lapsia on niin joka lähtöön. En tiedä itsekään, miten jaksaisin aggressiivisen lapsen kanssa, mutta meillä ei onneksi ole sellaista, vaikka temperamenttia ja luonteen tulta muuten riittääkin.
ilman lääkäriopintoja, tekemiä diagnooseja. Tuntuu järjettömältä ajatellakaan ettei itse henkilökohtaisesti lähtisin tohtoroimaan ketään lasta tai nuorta, ilman lääketieteellistä koulutusta ja nimenomaan erilaisten "oireiden" perusteella.
Tuo As -liiton "herättely" olisi varmaankin todella tarpeen.
Kuinkahan moni vanhempi ajattelee olevansa todella "kyvytön" vanhempi juuri näiden lapsen tai nuoren oireilujen takia.
Tai kuinka moni lapsi "oirehtiessaan" ja vanhempien hakiessa (luukulta seuraavalle) apua lapsensa oireisiin jää ilman oikeanlaista diagnoosia ja tarvittavaa hoitoa ja apua.
Tai vanhemmat eivät edes ehdi lapsen, nuoren oireiden "mukaan" kun lapsi, nuori on jo huostattu ja sijoitettu ties minne läntiseen periferiaan.....
Luulisi (jos vaikka AS -liitto "herättelisi" sossulan väkeä huomioimaan tämän asian)
että siinä säikähtäisi yksi jos toinenkin sosiaalitantta jos tiedostaisi mahdollisen virheensä näitä lääketieteellisiä diagnooseja jakaessaan ammattitaidottomasti, mitä todella tulikaan tehtyä. Todellako lapsen etu tuli huomioitua???
yhtä ja viranomaiset tekevät toista.
"Mielenterveyslain 8 §:n 2 momentin mukaisin perustein tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon määrätyn alaikäisen hoito tulee saman pykälän 3 momentin mukaan järjestää yksikössä, jossa on edellytykset ja valmiudet hoitaa häntä."
Sillä perusteellako tuota pykälää kierretään, että koska nuori lähetetään saamaan mielenterveyshoitoa sellaiseen paikkaa, joka ei ole SAIRAALA, niin siksi yksiköllä ei tarvitse olla valmiuksia hoitaa hänen mielenterveyttään.
Sosiaalityöntekijät eivät ole mitään mielenterveysammattilaisia! Eivät myöskään lähihoitajat tai sosiaalikasvattajat!
terveyspalveluja? Siis lastensuojeluun? Se mahdollistaa sossujen leikkimisen lääkärinä, että nuo asiat on sekoitettu keskenään. Siis kuten Helsingin tilanne on ollut v:sta 1997, että lasten psykiatrinen hoito on on kuulunut sosiaaliviraston alaisuuteen, eikä niin kuin yleensä terveydenhuollon yhteyteen. Sossun yhteyteen kuuluvasta mielenterveystyöstä vastaa kunta, MUTTA MUUSTA mielenterveyshoidosta sairaanhoitopiiri!
"Lain mukaan kunnan on huolehdittava kansanterveystyöhön ja sosiaalihuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen järjestämisestä. Sairaanhoitopiiri puolestaan vastaa erikoissairaanhoitopalveluista."
Miksi mielenterveyspalvelut on eriytetty kahden eri sektorin alaisuuteen, toisella puolen on sossu ja kunta, ja toisella sairaanhoitopiiri? Helvetti!
Tuosta hallinnostako se juontaa, että kunnan alaisuudessa toimivat lasten mielenterveyspalvelut ovat sitä tasoa kuin sossun palvelut yleisestikin ottaen?!?!?!?!?!?!?!?
kuitenkaan ihan juuri näin....
että nykyajan pojat olisivat jotenkin mieleltään sairaampia kuin aiempien vuosikymmenten.......
jälleen kysymys kuka tutkii ja miten tutkii.....
ja kärsiikö lapsen "mielenterveys" kouluympäristön vuoksi vai ...
"Lasten mielenterveyden hoito
Eduskunnan puhemiehelle
Maassamme on huolestuneina huomattu, että psyykkisesti sairaiden lasten määrä on nousussa. Ongelma koskettaa erityisesti poikia. Koulut työskentelevät voimiensa äärirajoilla sijoittaen lapset mm. Esy-opetukseen eli tarkkailuluokkiin. Esy-opetus ei ole kuitenkaan mielenterveydestä kärsivien lasten oikea paikka oppia. Hoitoon pääsyn esteenä ovat jopa useiden vuosien mittaiset jonot.
Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian laitos on julkaissut huhtikuussa laajan valtakunnallisen tutkimuksen lasten psyykkisistä ongelmista. Tulos on tyrmäävä. Tutkimuksen mukaan 8-9- vuotiaista pojista peräti 30 prosentilla on joko kohtalainen tai vakava psyykkinen häiriö.
.................
Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000"
tosi huonolla mallilla, eikä niitä ole saatu kuntoon vieläkään!
Ei voi sanoa parhaalla tahdollakaan, että tämä olisi erityisesti lapsia rakastava yhteiskunta.
Ihmisten pahoinvointi näkyy joka puolella. Nettipalstoillakin liikkuu ihmisiä, jotka yllyttyvät lasten vanhempia vihaamaan toisiaan. Onko ihme, jos lapset oireilevat?