Hyvä ystäväni on avioitumassa 30.6 kihlattunsa kanssa joka on häntä 25 vuotta vanhempi. Ystävälläni ei ole luottotiedot kunnossa ja hän on maksanut saataviaan säännöllisesti joka palkastaan. Nyt hänen miehensä on ottanut nimiinsä ison asuntolainan aikeenaan ostaa heille omistusasunto. Kauppakirjoihin tulee kuulemma ainoastaan miehen nimi. Ystäväni nimeä siihen ei tule joka on minusta todella outoa. Tarkoitus on yhdessä kuitenkin lyhentää asuntovelkaa. Nimi ei kuulemma tule kauppakirjoihin siksi koska ystävälläni maksuhäiriömerkintä. Lankeaako ystäväni maksettavaksi lahjavero? Puhui 9000 eurosta. Olen aina ymmärätnyt, että asuntokauppoja tehdessä maksaa ostopuoli leimaveron ja lainhuudatustodistus veron.. Onko niin? Nyt pelkään, että ukko on kusettamassa ystävääni. Mitä jos hän kuolee yllättäen. Voiko lapset tulla ja häätää ystäväni ulos koska hänen nimeään ei missään.. Entä oikeudet asuntoon. Onko niitä lainkaan? Mies muutenkin tuntuu oudolta "kontrollifriikiltä". Mustasukkainen ja kaamea kyttäri.. Sanoin ystävälleni, että älä luovu asunnostasi vielä. Otetaan selvää sinun oikeuksistasi. Jos ukko yrittää "junailla" kaikki omiin nimiinsä.. Miten on leskenasumisoikeus onko sitten sitäkään, vaikka onkin hänen vaimonsa, mutta mies omistaa asunnon yksin. Mitä pitäisi tehdä? Kiitos! Täältä varmasti löytyy joku joka osaa auttaa..
Onko ystäväni tekemässä suurta virhettä?
"Apua tarttis saada, j...
111547
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuossa on niin selvät ennusmerkit miten hommassa tulee käymään että ystävälläsi täytyy olla hieman rajoittunut aivotoiminta. No, anna hänen tehdä kuten haluaa, jospa hän 10 vuoden kuluttua ymmärtäisi jotain elämästä. Siperia opettaa.
Vähän kuulostaa erikoiselta. Pari juttua tulee ainakin mieleen.
Asunnon omistaa periaatteessa aina vain se, jonka nimissä se on. Avioerossa tai kuolintapauksessa voi pystyä osoittamaan omistusoikeuttaan, jos on esim. kuitteja todisteena, että on maksanut omaa osuuttaan. Paljon, paljon yksinkertaisempi ratkaisu olisi kuitenkin se, että jos molemmat maksavat kämppää, niin molempien nimi on paperissa. Ja jos toisen nimeä ei siinä ole, hän ei myöskään maksa - koska muuten maksaa helposti sellaisesta, joka konfliktitilanteessa katsotaan vain toisen hyödyksi.
Lahjaveroa maksaa sellainen, joka saa jotain lahjaksi. Mutta jos ystäväsi nimeä ei tule näkymään papereissa, niin miten hän voi saada "oman osuutensa" asunnosta lahjaksikaan, tai maksaa siitä lahjaveroa? Eli hiukan tuntuisi siltä, että ystävääsi vedetään nenästä, tai hän ei muuten vain oikein käsitä asioita.
Kuolintapauksessa leskellä on asumisoikeus puolisoiden yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa, sitä eivät rintaperilliset eli miehen lapset pysty mihinkään muuttamaan. He kuitenkin perivät asunnon - tosin leski saa ensin osan kuolleen omaisuudesta avio-oikeuden mukaan tasinkona.
Kannattaisi varmaan kysyä vielä paremmilta asiantuntijoilta kuin mitä täältä löytyy. Jos ystäväsi on vähävarainen, niin kunnan oikeusaputoimistosta varmaan löytyy apua, ettei ennestään maksuhäiriöinen joudu vielä hullumpaan tilanteeseen.
Lopuksi, jokainen tekee omat ratkaisunsa. Et pysty estämään ystävääsi lyömästä päätään seinään, vaikka kuinka selkeästi näkisit, että sellaista on odotettavissa, jos hän haluaa niin tehdä.
kämpästä puolet tuossa avioliitossa kunhan avioehtoa ei tehdä. Ja mies kuolee aikaisemmin ja ystäväsi saa asua aina tuossa kämpäässä ja lapset maksaa perintöveron.
Hyvä kauppa!
Nimeä ei tarvita eikä pidä laittaa koska ei saa lainaa ja omistaa ei kannata, velkojat voi viedä sen osan.
Lapset ei suinkaan maksa koko perintöveroa omaisuuden arvosta vaan se jakaantuun perintöosuuden mukaan mitä kukin saa.
t. ile LKV
Avioliittolaki takaa lesken asumisen asunnossa miehen kuoltua niin kauan kuin leski haluaa siinä asua.
Lapset eivät voi häätää leskeä pois asunnosta eikä myydä sitä lesken alta pois koska kysymyksessä oli avioparin yhteinen koti.
Vaikka vaimon nimeä ei tule kauppakirjaan niin leski perii puolisonsa eli saa puolet vainajan omaisuudesta lain perusteella.
Myöskään aviomies jolla on omaisuus nimissään ei voi myydä sitä ilman puolison suostumusta.
Avioerotilanteessa myöskin vaimo perii puolet oamisuudesta ellei ole avioehtoa.
Aviomies ei saa lainaa pankista jos vaimon nimi on lainahakemuksessa, tämä varmaan on tässä tapauksessa tarkoituksena.
t. ile LKV
Miehenhän siinä pitäisi olla huolissaan, että nainen yrittää käyttää häntä hyväksi, koska avioliitossa kaikki on yhteistä, vaikkei papereissa molempien nimiä olekaan. Poikkeuksena ovat henkilökohtaiset lahjat, joita on saanut.
Aviopuoliso on oikeutettu perintöön vain mikäli "ensin kuolleella puolisolla" ei ole lapsia. Muuten tilanne perustuu avio-oikeuteen joka voidaan rajata pois avioehdolla. Lisäksi leskeks jääneellä on PerintöKaaren mukaan ns. tasinkoprivilegia. Lueppa taas lakia :)
Aina leski perii puolet mieheltään vaikka on jo ennestään lapsia ennen avioliittoa.
Omaisuus menee pääsääntöisesti puoliksi lesken ja lasten kanssa eli lapset saavat puolet omaisuudesta ja leski puolet.
Mikäli aviopuolisot omistivat omaisuuden puoliksi niin lapset perivät vain 1/4 osan ja leski 3/4 osaa eli vainajan puolikas menee puoliksi lesken ja lasten kanssa.
Tiedän kyllä mikä on avioehto ja se ei enää päde kun aviomies kuolee ellei ole testamenttia olemassa jossa vain lapset perii omaisuuden mutta leski voi halutessaan vaatia lakiosuttaan.
Avioehto tehdään yleensä kun toinen osapuoli haluaa turvata omaisuutensa avioerossa jolloin ei joudu maksamaan puolta omaisuudestaan entiselle puolisolle.
t. ile LKV
Leski ei peri mitään! Leski saa puolisonsa omaisuuteen - mikäli aviopuolisoilla ei ole avioehtoa - KÄYTTÖ- JA HALLINTAOIKEUDEN PUOLEEN OMAISUUDESTA. Puolet omaisuudesta menee perillisille, yleensä lapsille. Jos lapset ovat kuolleet, heidän lapsilleen, jne. Lesken kuoltua omaisuus luonnollisesti menee lapsille.
Yhteisenä kotina käytettävää asuntoa ei voi myydä eikä luovuttaa ilman puolison suostumusta. Näinollen leski voi halutessaan asua miesvainajansa omistamassa asunnossa kuolemaansa saakka.
On lapsia niin ensin kuolleen puolison jälkeen elämään jäänneellä puolisolla on Aviokaareen perustuva oikeus puoleen omaisuudesta (avio-oikeus), mutta kyseinen oikeus voidaan rajata pois avioehdolla (myös kuoleman jölkeisesti). Tasinkoprivilegia (PK muistaakseni 103 §) tosin takaa että mikäli edesmennyt oli se "köyhempi osapuoli", niin elämään jäneen ei tarvitse luovuttaa omaisuutta kuolinpesälle. Tämä tosin edellyttää kirjallista ilmoitusta. Puoliso voi sinäänsä periä edesmenneen puolisonsa ilman testamenttia, mutta Perintökaaren mukaan se edellyyttää että vainajalla ei ole koskaan ollut lapsia.
:) :)