Pitkävihaisuus

Totta..

Joo, rakkausrunoja kaipaan.
Mihin on hävinneet runoilijat,
jotka kirjoittivat niin tunteellisia
että ne ihan saivat aikaan hyvän olon.

??

runo, oli tämä.Ei näitä enään,kiitos.

palstalla sen perustamisesta lähtien:)

Mistä rakkaus on alkanut, rakkausrunopalstan kirjoituksissa nimittäin?
Ehkäpä se on ollut olemassa tästä sen ensimmäisestä avauksesta saakka:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=4500000000000409&posting=22000000002807189

On siinä ollut tekemistä, kaikki nämä vuodet!:)

joo liian monta "hmm.." runoilijaa,
mukaan kun tulis enemmän positiivisia
ihmisiä,kun palstakin on "rakkausrunot"

muutama van näyttää olevan..

Kiitos näille muutamille:)

runous ei ole muusta elämästä irrallinen. Jokaisen runon takana on ihminen, joka sen on kirjottanu.

Henkilökohtaisesti oon kohtaamisen ja keskustelun, vuorovaikutuksen, dialogin kannalla. Myös tällä palstalla. Syystä että runot herättää ajatuksia, kysymyksiä, pohdiskelua joko tekstistä ja esimerkiks sen kuvakielestä, tai runossa esiin tulevasta arvomaailmasta.

En oo mielestäni kovin ahkera keskustelija foorumilla, enimmäkseen pitäydyn runoissa, mutta keskusteluunkin tulis siis olla mahdollisuus. Se on ihan positiivinen lisä palstalle, ja kyllä se puoli on vähemmälle jääny runoihin verrattuna, enempi on runoja kuin niistä keskustelua. Varmaan hyvä niin, mutta kun palstan kuvauksessakin on "tai keskustele lyyrikoiden tuotannosta" niin huonoa omaatuntoa tuskin tarttee kantaa jos juttelee. Tuotannosta keskustelu laajasti käsitettynä sisältää että voi jakaa ajatuksia toisen synnyttämän runon pohjalta ja sitä kautta elämästä yleensä. Sillä tapaa ajattelen.
Suotakoon jokaiselle mahdollisuus yhtä hyvin keskustella tai olla keskustelematta.

Itsekritiikki kyllä on tarpeen ja varmaan ois hyvä miettiä itse kunkin millä tapaa keskustelee että ei mennä asiattomuuksiin ja henkilökohtaiseen tölvimiseen.