Tuolta alempaa yhdestä ketjusta huomasin naisen valittavan, että välttää sukkahousujen käyttöä, koska ne ovat epämukavat. Ällistyin. Kuvittelin että 50 naiset AINA käyttävät sukkahousuja, kun oppivat niihin 60-luvulla, kokivat siinä suuren helpotuksen lapsuusvuosien pukeutumiseen.
Sitäpaitsi, nythän on markkinoille tullut suuri valikoima uusia mallistoja, ainakin tavaratalon pohjakerroksessa, niin meillä Suomessa kuin muualla Euroopassa, on perunamaata laajempi alue hyllyjä ja pöytiä vain sukkahousuille, ei niitä ole voinut mies olla näkemättä. Vaihtoehdosta en tiedä.
Kalluppi on siis naisille ja miksei miehillekin:
Mikä on kokemuksesi sukkahousuista, mikä asenteesi niihin NYT.
Sitäpaitsi, nythän on markkinoille tullut suuri valikoima uusia mallistoja, ainakin tavaratalon pohjakerroksessa, niin meillä Suomessa kuin muualla Euroopassa, on perunamaata laajempi alue hyllyjä ja pöytiä vain sukkahousuille, ei niitä ole voinut mies olla näkemättä. Vaihtoehdosta en tiedä.
Kalluppi on siis naisille ja miksei miehillekin:
Mikä on kokemuksesi sukkahousuista, mikä asenteesi niihin NYT.
Vastaukset 26
Vanhimmat
myönteinen :)) - suututtaa vain kun ovat niin helposti rikkoutuvia.
Mie aina jaksa rasvata ja raspata jalkojeni kantapäitä, ja ripsraps siinä ne taas yhet oisi Pirkka -nikseihin materiaalina. :)
Oisko niillä jotain jatko- ja kierrätyskäyttöä, vai?
Niin suuria marketteja, että olisi erillinen osasto pelkästään sukkahousuille.
Käytän sukkahousuja yleensä vain hameen, ja suorien housujen kanssa, arkisin, ja pakkasella käytän pitkiksiä!
sen jälkeen kun naisetkin saivat pitkät kalsarit.
Kylmillä ilmoilla kalsarit ja lämpimillä ilmoilla nilkkasukat pitkien housujen alla.
Jos hame on pitkä voi alla olla kalsarit ja polvisukat, mutta juhlissa tietenkin sukkahousut tai semmoset sukat jotka pysyy ittellään pystys.
sen verran herkkähipiäinen, että en laita sukkahousuja kun pakosta ja sellaisia tilanteita on onneksi erittäin harvoin.
itseironiasta kärsien vastaan nyt minäkin. Ainoat omistamani sukkahousut taitaa olla vuotten takaa. Talvisellaiset.
Minulle ei mennyt perille avaajan ajatus "lapsuusvuosien pukeutumisen helpottumisesta". Mikähän oli villakoiran ydin?
Kun palaan ajassa puoli vuosisataa taaksepäin, ja muistan miten pikkusisarella oli sukat makkaralla tai sukkanauhat solmussa tai talvella suksiessa kaatumisen myötä lunta päässyt paljasta ihoa vasten, kun hame yllään tapasivat tytöt hiihtää, kuvittelen, että jotain tästä ovat palstan 50 naiset myös kokeneet. Samoin kun sen, miten ne saumalliset kreppisukat pysyivät sukkanauhoilla paikoillaan tai eivät. Pojatkin huomasivat, jos eivät. Sitten yhtäkkiä tuli minimuoti ja samalla kaikille pian oli sukkahousut. Sisarellani ehkä vielä 1970 oli keväällä ne klassiset saumasukat, syksyllä ja sen jälkeen aina sukkahousut.
huomaa, että olet todellakin poika.
Itse en ikinä, en edes lapsena ole hiihtänyt hameen kanssa. Aina on ollut pitkät housut jalassa. Niin minä naapurin pojan kanssa pelasin jääpalloakin.
Ja kreppisukat? Nailonithan ne olivat, vai mitä? :)
En tiedä, mutta minulle ei tullut noista muistelmista omia tuntemuksia. Sen vain muistan, että minulla oli puhallettava alushame. :-O
Pakko kysyä, miten voit kuvailla PUHALLETTAVAA alushametta. En ole kuullutkaan mokomasta. No, saattaa olla paljonkin asioita, joista en ole kuullut, naisten asioita ainakin, mutta kirjat ja filmit sentään ovat monia aukkoja täyttäneet. Alushameasioissa olen ulkona.
vanhempaa vuosikertaa, että tekee mieleni vastata sinulle.
Totta se on, että ennen kuin oikeat nailonit tulivat, oli ns. kreppinailonsukkia. Olivat paksumpia kuin nailonit ja jonkinlaista venyvää ainetta siis kreppimäiset. Sitten tuli nailonit mustine saumoineen ja kantalappuineen - oli siinä vääntämistä, että sai saumat suoraan, mutta hienoja oltiin.
ja siitä hameen kanssa hiihtämisestä - kyllä edellisen vuosikymmenen "flikat" muistavat senkin.
Reidet vaan paleltui ja olivat ihan punaiset.
Tässä teille historiaa.
ole sellaista tavannut? ;)
Se oli puolihameen tapainen, jonka alareunassa oli nauhakuja, ja sen sisällä ohut muoviputki, vähän kuin pyörän sisäkumi. Sinne sitten vain puhallettiin ilmaa.
Osasinkohan yhtään kuvailla hommaa? Kai niitä on täytynyt muillakin olla.
Niin ne alushameet "tärkättiin" meillä maalla kuoritulla maidolla eli pluttanalla, jota saatiin meijeristä - sen pönäkämpiä olivat mitä useammin liotettiin.
Oliko tämäkin uutta tietoa?
ole pitkiin aikoihin tuota muistanut, mutta kun kerrot, muistin, kuinka mummu kesän tullessa juuri tuolla systeemillä tärkkäsi valkoiset pitsiverhonsa.
Onkohan nykyisin enää kellään aikaa ja osaamista merkkaukseen? Itsellä on äidin omin tyttöniminsä merkkaamia tyynyliinojakin vielä käytössä. Ne ovat minulle tosi rakkaita.
Onkohan puolen vuosisadan päästä enää esim. tämänpäivän tyynyliinoja käytössä, tuskinpa?
nykyaikana mitään merkkailla ja tuskin osataankaan, Itselläni on valkoisia lakanoitakin itse virkatuilla pitseillä ja kirjailluilla nimikirjaimilla, osa käyttämättömiäkin. En ole keksinyt niille mitään käyttöä - pussilakanat tulivat käyttöön, kun sain oman "huushollin".
Se näistä - mutta on kiva muistella vanhoja, vaikka en minäkään mikään ikäloppu vielä ole - omasta mielestäni ainakaan.
Nyt mummu menee nukkumaan. Hyvää yötä!
yötä!
Kiitos, että minua muistit sanoillasi. Niin paljon kaunista tuntuu jääneen taa, mistä ei moni enää tiedä mitään. Äitini tyynyliinatkin kertovat omaa tarinaansa, joka vain minulle on tärkeää.
Aika aikaa kutakin, niin kai se lienee.
Ja kirjaillut lakanat. Tiedän erään tuttavani joka teki vanhoista kauniisti kirjailluista lakanoista verhoja ikkunoihin. Hän itse on kyllä kanssa aika taitava niissä ompelu hommissa.
jotain erikoista, että jo vuosikymmeniä sitten kuolleen äitini merkkaamille tyynyliinoille voin painaa pääni.
Kai ennen oli enemmän aikaa oman elämän tärkeille asioille, joita haluttiin vielä jakaa tulevillekin polville. Ei vaikkapa TV tehnyt ihmisistä orjiaan.
Silloin oli sellaiset taidot arvostettuja ja ne liinat. Minua harmittaa eräs asia. Kun mun vanhempani kasvattivat itse pellavaa pellon. minä juuri ja juuri sen muistan. Niissä oli todella valtava määrä erilaista työtä enne kuin mun äiti kutoi pyyheliinoja, tyynyliinoja ja sellaisia. Niitä oli vielä käytössä äidilläni muutama vuosi sitten. Nyt kun hän on mennyt niin en tiedä onko yhtään niitä jäljellä. Ei ainakaan minulla, pitää kysyä mun sisariltani, ehkä heillä on. Ne olivat todella muistorikkaita esineitä.
Hauskaa oli tuossa leikinlaskussa noissa sakojutuissa. Kiitti sinulle! Huomasin että keskustelit täällä. Halusin tuon sanoa. Mun pitää lähteä nukkumatin luo:)
on nyt jotenkin niin kertakäyttöistä.
Minullakin on äidin tekemiä liinoja, ikivanhoja nykyisen katsantokannan mukaan.
Mitähän meistä jää, merkittävää ja näkyvää, tuleville polville? Nyt en tarkoita henkisiä avuja. Kerro, kun sinulla on lapsia??
yöt!
Minulla on loppuviikko lomaa.
Ei varmaankaan mitään niin hyvää kuin nuo ikimuistoiset liinat. Minä olen jotenkin siinä suhteessa tuntenut riittämättömyyttä ja jopa huonoa omaatuntoa omissa ajatuksissani. En minä mitään "muistomerkkiä" itsestäni halua jättää, mieluumminkin päinvastoin, mutta jonkun perinnön kuten tuollaiset liinat. En vain tiedä mikä se nykypäivän "liina" on jota tulevat sukupolvet arvostaa.
Minullakin on pitämättä vapaita. Ensin ajattelin juuri tällä viikolla niitä pitää mutta on niin paljon töitä että ei taida oikein sopia. Jos saisin ensi viikolla jonkun päivän niin olis kiva.
Hyvää yötä! Menen nyt sinistenunien maille!
hassulta,mutta sukkahousut on oiva väline kun tekee kotiviiniä!Sinne vaan marjat pulautat lahkeeseen ja solmu perään.
Ja toiset marjat toiseen,humpsautat astiaan ja lämpimään käymään.Sitten vaan nostat pois kun viini on valmista,ei jää perskoja.
Olen kokeillut.Sukkahousuilla ei väliä,mitää kokoa on.Uudet tietenkin.
Ja muusta käytöstä,talvella ovat tarpeen,ehdottomasti.Penskana paleltui nailonit melkein kiinni reisiin,kun piti olla muka niin "hienona"talvipakkasillakin.Ei sitä sillon älynny...liekö viisaampi nytkään...
!!!! Minä myös inhoan pitää niitä jalassa.
Nuorille naisille kaikki sukkahousut myydään, minun ikäisilleni eivät kelpaa, miesten kalsarit pidetään parempina! Palstan naiset ovat tietenkin valiojoukkoa, mutta sittenkin mieltäni kalvaa epäilys, ettei vastauksista välity koko totuus.
Työni takia (tai ansiosta) näen usein business-tyyliin pukeutuneita naisia jakkupuvuissaan ja otaksun heidän käyttävän sukkahousuja, vaikka monella on ikävuosia jo päälle 50 takana. (En minä nuoria naisia vikuilekaan enkä mielessäni arvuuttele, mitä heillä on yllään.)