Tiedelehdestä poimittu juttu:
Brittitutkimuksen mukaan äidinmaito saattaa auttaa lasta nousemaan ylempään sosiaaliseen luokkaan aikuisena. Rintaruokinnalla on monia suotuisia vaikutuksia lapsen terveyteen ja älykkyyteen, mikä saattaa näkyä sosiaalisena ja taloudellisena menestyksenä myöhemmin.
Tutkimukseen osallistui 1 414 englantilaista ja skotlantilaista, jotka lapsuudessaan (1937–1939) olivat mukana ravitsemustutkimuksessa. Osallistujille lähetettiin seurantakyselyt vuosina 1997 ja 1998.
Rintaruokitut olivat nousseet sosiaalisella arvoasteikolla vanhempiaan korkeammalle lähes puolet todennäköisemmin kuin osallistujat, joita oli pulloruokittu vauvana. Yhteys vahvistui sitä mukaa, mitä pitempään rintaruokinta oli jatkunut.
Rintaruokinnan ja sosiaalisen nousun yhteys ei selittynyt vanhempien tuloilla, asuinalueella, lapsen pituudella, syntymäjärjestyksellä, sisarusten määrällä eikä sillä, kuinka suuren osan tuloista perhe käytti ruokaan. Rintaruokitut lapset ovat silti saattaneet erota pulloruokituista jollain tässä tutkimuksessa selvittämättä jääneellä tavalla, joka selittää aikuisiän sosiaalisen nousun, tutkijat huomauttavat.
Brittitutkimuksen mukaan äidinmaito saattaa auttaa lasta nousemaan ylempään sosiaaliseen luokkaan aikuisena. Rintaruokinnalla on monia suotuisia vaikutuksia lapsen terveyteen ja älykkyyteen, mikä saattaa näkyä sosiaalisena ja taloudellisena menestyksenä myöhemmin.
Tutkimukseen osallistui 1 414 englantilaista ja skotlantilaista, jotka lapsuudessaan (1937–1939) olivat mukana ravitsemustutkimuksessa. Osallistujille lähetettiin seurantakyselyt vuosina 1997 ja 1998.
Rintaruokitut olivat nousseet sosiaalisella arvoasteikolla vanhempiaan korkeammalle lähes puolet todennäköisemmin kuin osallistujat, joita oli pulloruokittu vauvana. Yhteys vahvistui sitä mukaa, mitä pitempään rintaruokinta oli jatkunut.
Rintaruokinnan ja sosiaalisen nousun yhteys ei selittynyt vanhempien tuloilla, asuinalueella, lapsen pituudella, syntymäjärjestyksellä, sisarusten määrällä eikä sillä, kuinka suuren osan tuloista perhe käytti ruokaan. Rintaruokitut lapset ovat silti saattaneet erota pulloruokituista jollain tässä tutkimuksessa selvittämättä jääneellä tavalla, joka selittää aikuisiän sosiaalisen nousun, tutkijat huomauttavat.
Vastaukset 15
Vanhimmat
uskotko tosiaan tohon?!?!?!!?!??!!!!! rintaruokinta ei kyllä todellisuudessa vaikuta tuohon asiaan mitenkään!! tuolla perusteella voisimme sitten olettaa että kaikki köyhät ja pulsut on saanu korviketta eikä rintamaitoa!! Ajattele järjelläs!!!!!!
Sanoppa muuta. Mulla on alkuperäiselle heti elävät todisteet jutun vähäpätöisyydestä.
Isosiskoni sai sitä kultaista äidinmaitoa, mutta kuinka ollakkaan hänestä tuli alkoholisti ja yhteiskunnan elätti.
Minä synnyin keskosena, ja sain vain korviketta, mutta luin itselleni akateemisen tutkinnon, eikä ole tarvinnut sossun tms luukkuja availla.
Itselläni on nyt pieni keskosvaavi. En imetä, mutta pumppaan maidon hänelle. Saa nähdä miten hänen kanssaan käy. Tiedä vaikka tulisi insinööri, kun maito pumpataan sähköpumpulla!
Luulisi, että akateeminen ihminen ymmärtäisi, ettei oman tuttavapiirin elämästä voi tehdä tieteellisesti pitäviä johtopäätöksiä. Minun ukkini eli vanhaksi eikä saanut keuhkosyöpää, mutta ei kai se merkitse, ettei tupakka oikeasti aiheuta syöpää!
Kysymys on todennäköisyydesta. Olen itsekin lukenut tuosta tutkimuksesta muistaakseni Hesarista. Tuskin kyse on ihan huuhaa porukan tutkimuksesta kuitenkaan, kun sitä hyvämaineisissa julkaisuissa laajasti uutisoidaan. Tutkimuksessa on varmaankin seurattu vähän suurempaa ihmisryhmää kuin sinun perhepiirisi on.
Miksi kukaan tutkija haluaisi vääristellä tuloksia näin? Eikö olisi kaikille paras tulos, että korvike on yhtä hyvä kuin äidinmaito. Se, että tutkimukset eivät puolla tätä inhimillistä toivetta, ei ole tutkijoiden vika.
Onpas sulla mahtava otanta tuossa tutkimuksessasi!
Kyllä se vaan niin on, imetetyt menestyvät paremmin.
Vaikka kuinka harmittaisi, mustaa ei saa valkoiseksi ;-)
No eihän tuossa tutkimuksessa väitetäkään että kaikki rintaruokitut nousisivat sosiaalisessa asemassa vanhempiaan ylemmäksi, eikä myöskään sitä että pulloruokituilla ei olisi mahdollisuuksia yletä. Siinä sanottiin, että rintaruokituilla on suurempi todennäköisyys yletä.
Rintaruokinta ja älykkyys
Duodecim
2007;123(1):27
Mitä nyt
Artikkeliin liittyvät kuvat ja taulukot löytyvät viereisestä Pdf-versiosta.
Olen seurannut rintaruokinnan ja lapsen älykkyyden suhdetta koskevia tutkimuksia ja keskustelua ja ihmetellyt itsekseni, miten ihmeessä asia voi olla niin selvä ja yksinkertainen: mitä kauemmin ja paremmin imetät, sen fiksumpi lapsi ja nuori tulee olemaan! Ja mikä hienointa, lopuksi äiti voi olla ylpeä niin itsestään kuin lapsestaan. Kääntäen: jos et imetä, niin huonosti tulee menemään! Monet vain lyhyen aikaa imettäneet tuoreet äidit ovat kokeneet itsensä epäonnistuneiksi ja syyllisiksi niin omissa kuin muiden ihmisten silmissä, kun imetys on jäänyt lyhyeksi.
Tuore prospektiivinen tutkimus osoitti, että ei imetys vaan äidin älykkyys ratkaisee sen, miten älykäs lapsesta tulee (BMJ 2006;333: 945). Prospektiivinen aineisto koostui 3 161 äidin 5 475 lapsesta. Tutkimuksessa selvitettiin kunkin äidin ja hänen lastensa älykkyysosamäärät ja imetys.
Tulosten mukaan sisarusten älykkyys oli samaa tasoa riippumatta siitä, oliko heitä imetetty vai ei. Äidin älykkyys oli tärkein tekijä; äidin rodulla, koulutuksella, iällä, vauraudella, tupakoinnilla, kotiolosuhteilla, lapsen syntymäpainolla tai sillä oliko lapsi esikoinen vai kuopus ei ollut merkitystä. Äidin älykkyys oli yhteydessä imetyksen onnistumiseen: jos älykkyysosamäärä oli 1 SD, mahdollisuudet onnistua imetyksessä kaksinkertaistuivat. Kuitenkin kun edellä mainitut sekoittavat tekijät huomioitiin, imetys ei enää lisännyt lapsen älykkyyttä; vain äidin älykkyydellä oli merkitystä.
Tulos lohduttaa suuresti äitejä, jotka ovat tehneet kaikkensa onnistuakseen imetyksessä mutta syystä tai toisesta se ei ole sujunut niin kuin he toivoivat. Tästä huolimatta lapsesta voi tulla hyvinkin älykäs. -EH
--------------------------------------------------------------------------------
Artikkelin tunnus: duo96212 (096.212)
© 2007 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
yhteyskuntaluokasta toiseen siirtymisestä ja menestymisestä.
"Rintaruokitut olivat nousseet sosiaalisella arvoasteikolla vanhempiaan korkeammalle lähes puolet todennäköisemmin kuin osallistujat, joita oli pulloruokittu vauvana. Yhteys myös vahvistui sitä mukaa mitä pitempään rintaruokinta oli jatkunut."
Ja vuosina 1937?1939 synnyttäneiden äitien sosiaalinen asema määräytyi ennenkaikkea heidän vanhempiensa varallisuuden mukaan, kun taas heidän lapsilla oli jo huomattavasti pasemmat mahdollisuudet nostaa sosiaalista statustaan oman älykkyytensä avulla.
Olihan siinä kyse älykkyydestä:
"Rintaruokinnalla on monia suotuisia vaikutuksia lapsen terveyteen ja älykkyyteen, mikä saattaa näkyä sosiaalisena ja taloudellisena menestyksenä myöhemmin."
Miten ihmeessä muuten olisi selitettävissä ylempään sosiaaliluokkaan nousu? Miten imetys voisi muuten toimia "nosturina"?
tutkimuksia sitä viitsitäänkin tehdä. Ja tuohonkin taas tuhlattu yhteiskunnan rahoja, onneksi sentään briteissä tehty.
Imetys on KAIKKIEN maailman ihmisten elämää jollain tavalla koskettava asia. Miksi sen tutkiminen on mielestäsi turhaa?
Mielestäni kaikki mikä lisää äitien motivaatiota imettää, on lapsien hyväksi.
Olkoon se sitten lapsen mahdollisen älykkyyden tai sosiaalisen luokan paraneminen,
niin on ihan sama, mikä saa äidit imettämään.
Tiesitkö, että Suomessa 1 % lapsista saa pelkästään äidinmaitoa 6 kk ikään asti?
Se on valitettavan pieni luku :-(
näitä "hutkimuksia" kehitetään siis sen takia, jotta äidit motivoituisivat imettämään! Voi niitä, joilla maito ei vaan riitä. Kylläpä tulee näistä lapsista tyhmiä ja muutenkin ala-arvoisia. Kaikki menetetty jo muutaman kuukauden iässä, eikö?!!
Ai hutkimuksia?
Ei todellakaan sen takia "kehitetä", mutta kun mikään ei näytä motivoimaan tarpeeksi,
niin jos edes sitten faktatieto imetyksen hyvistä puolista auttaisi asiaa.
Oliko se noin 4 % naisista (en muista tarkkaan, mutta todella pieni luku),
kun maitoa ei vain yksinkertaisesti tule.
Loput kärsivät huonosta imetysohjauksesta. Onneksi vihreät ovat tehneet aloitteen tilanteen korjaamiseksi:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1199_2006_p.shtml
että imetyksen tutkiminen on turhaa. Mielestäni vaan tuo kyseinen tutkimus on turha ja vaikuttaa olevan lähinnä hölynpölyä, mutta jokainen saa tietysti uskoa mihin lystää.
Ainakaan tuossa ap:n kirjoittamassa lainauksessa ei edes kerrottu kuinka pitkään näitä henkilöitä oli imetetty, eli riittääkö se, että yleensäkin imetetään lasta edes pari kuukautta vai täytyykö imettää mahdollisimman pitkään, kuinka kauan pitää täysimettää, millaista muuta ravintoa tutkittavat olivat lapsena saaneet ym. Joten aika nollatutkimus minusta.