apua

Hei!

Olen nelikymppinen taiteilija ja tehnyt työkseni taidetta n.4v. Olen myös opettanut sitä. Minulla on pari muutakin ammattia mutta jätin ne ja päätin tehdä harrastuksesta ammatin. Olen nyt ollut sairaslomalla vuoden verran ,eli sen jälkeen kun sain ateljeeni sisustettua ja laitoin tauluihini hintalaput. Tuolloin kuvioihin astui selittämätön pelkotila ja aloin nähdä hurjia painajaisia joista heräsin hiestä märkänä ja tuskissani. Olin myynyt taulujani ( lähinnä öljyvärimaalauksia ) ennenkin mutta vain satunnaisesti ja näyttelyistä ,eikä mitään ihmeellistä tapahtunut. Taiteentekemiseni oli hyvin intensiivistä ja tekemisen kutsuun oli vastattava kuin pienen lapsen itkuun, mentävä on!
Tein taidettani sekä yöllä että päivällä.
Sain siitä voimaa .
Kun viime kesänä vein taulujani kesänäyttelyyn sain ihmisten vihat niskaani kun en voinut myydä.
Tauluni menisivät oletettavasti kaupaksi jos tätä kummallista estettä ei olisi. Olen asian tiimoilta masentunut sillä taulut ovat minusta kaikkia ihmisiä varten eikä niin että pidän itselläni 200 teosta. Tästä asiasta on kehkeytynyt minulle koko elämääni varjostava ristiriita. Jos myyn, sairastun ja jos en ,en ole sovussa itseni kanssa.
Olen aikanani luennoinut mielen hyvinvoinnista ja nyt olen itse umpikujassa.

Tiedustelenkin nyt onko ketään kenellä olisi ollut vastaavanlaisia kokemuksia taiteen myymisestä/tekemisestä.
Olen ymmälläni ?!
2254
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ei, päin vastoin, kun maalaan:
1. en ole täydellisesti tyytyväinen työni jälkeen, vaan aina löytyisi parannettava
2. kyllästyn jo maalatessa tauluun ja haluan myydä sen

Note! Tietysti tulee muutamia tauluja, joihin saa sellaisen henk.kohtaisen ilmeen tai siitä vaan tykkää jotenkin, niitä ei myy koskaan. Mutta näin keskimäärin 1 kymmenestä!

Pääasiassa siis haluan tauluistani eroon.

Saanko kysyä, mitä maalaat? Minä maisemaa, nyt. Varmaan tulevaisuudessa myös.

PS.Tämä on väärä palsta ongelmasi ratkomiseen. Suosittelen ammattiauttajaa.

Äänestä
  • Keskustelupalstat ovat olemassa juuri niitä,myös ristiriitaisia tunteita varten joita taide parhaimmillaan myös herättää ,varten.Jotta voi sanoa,keskustella ja jakaa.
    Jos olemme niin ylpeitä sananvapaudestamme,miksi sitten haluamme jopa keskustelupalstoille psykologista hygieniaa?

    Vaikka minulla ei ole juuri tuota ongelmaa,on minulla varmasti toiset,omani..esim.sellaiset että ostajia ei juuri ole vaikka myisinkin;-)

    Joten..

    sinun tilanteesi on siis aika hyvä.Ostajia on, vaan ei vielä pakkoa,fyysistä sellaista(esim.vuokra maksettav tms),myydä;-)

    Aika ihanaa!

    Jossain vaiheessa kun varastotila loppuu,leipää ei ole..ehkä jo innostutkin;-).Aika aikaa kutakin.

    Ilmoita jo näyttelyä hakiessasi/pitäessäsi että se ei ole myyntinäyttely.Pääset helpommalla,ja pakkoko meidän kaikkien on mitään myydä.Jollei halua.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ristiriita__ kirjoitti:

Hei!

Olen nelikymppinen taiteilija ja tehnyt työkseni taidetta n.4v. Olen myös opettanut sitä. Minulla on pari muutakin ammattia mutta jätin ne ja päätin tehdä harrastuksesta ammatin. Olen nyt ollut sairaslomalla vuoden verran ,eli sen jälkeen kun sain ateljeeni sisustettua ja laitoin tauluihini hintalaput. Tuolloin kuvioihin astui selittämätön pelkotila ja aloin nähdä hurjia painajaisia joista heräsin hiestä märkänä ja tuskissani. Olin myynyt taulujani ( lähinnä öljyvärimaalauksia ) ennenkin mutta vain satunnaisesti ja näyttelyistä ,eikä mitään ihmeellistä tapahtunut. Taiteentekemiseni oli hyvin intensiivistä ja tekemisen kutsuun oli vastattava kuin pienen lapsen itkuun, mentävä on!
Tein taidettani sekä yöllä että päivällä.
Sain siitä voimaa .
Kun viime kesänä vein taulujani kesänäyttelyyn sain ihmisten vihat niskaani kun en voinut myydä.
Tauluni menisivät oletettavasti kaupaksi jos tätä kummallista estettä ei olisi. Olen asian tiimoilta masentunut sillä taulut ovat minusta kaikkia ihmisiä varten eikä niin että pidän itselläni 200 teosta. Tästä asiasta on kehkeytynyt minulle koko elämääni varjostava ristiriita. Jos myyn, sairastun ja jos en ,en ole sovussa itseni kanssa.
Olen aikanani luennoinut mielen hyvinvoinnista ja nyt olen itse umpikujassa.

Tiedustelenkin nyt onko ketään kenellä olisi ollut vastaavanlaisia kokemuksia taiteen myymisestä/tekemisestä.
Olen ymmälläni ?!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu