Olen vähän kaavaillut joskos sitä ottaisi vähän nopeamman valmistumistavoitteen, mutta mitä luulette, onko kolmessa vuodessa valmistuminen ollenkaan realistista?
Sehän tarkoittaisi 2,5 v opintoja 0,5 v gradu.
Kommentteja?
Sehän tarkoittaisi 2,5 v opintoja 0,5 v gradu.
Kommentteja?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kannattaa keskittyä vain läpäisemiseen, eli arvosanoilla ei ole väliä kunhan läpi pääsee. Nopeasti valmistumalla saatat jopa päätyä guruksi ja visionääriksi, mikäli tuttu lehtimies kirjoittaa sopivan hype-jutun nopeasta valmistujasta. Ja tämähän tarkoittaa sitä, että olet muutamassa vuodessa rustaamassa hallitukselle globalisaatio- ja tulevaisuusraportteja.
Eräs opettajani sanoi, että hän valmistui suhteellisen nopeasti maisteriksi. Töitä ei meinannut löytyä koska hänet tahdottiin leimata "teoreetikoksi".
Enkä muutenkaan kyllä ymmärrä mitä järkeä on opiskella hirveässä tahdissa. Parhaimmassa tapauksessa oikealle elämälle ei pahemmin jää aikaa ja poltat itsesi loppuun. Ja missaat opiskelijaelämän parhaat puolet.
Jos opiskelet alaa, missä kurssien suoritusjärjestyksestä ei hirveästi piitata, ja missä voi suorittaa paljon tenttimällä, niin 3:ssa vuodessa pystyy valmistumaan. Mm. monet humanistiset alat ovat tällaisia.
Sen sijaan monella muulla alalla tiettyjen kurssien suoritusjärjestys on hyvin tarkka, eli kurssi A pitää olla suoritettu ja valmiina ennen kurssia B, ja kurssit C, D, E, F jne. täytyy olla suoritettu ennen kurssia G. (Ja nämä tosiaan tarkistetaan.)
Jos opiskeluun lisäksi kuuluu paljon läsnäoloa vaativia suuritöisiä projekteja (esim. tietojenkäsittelytiede), niin 3 vuotta on käytännössä mahdoton tavoite, jos vielä sivuaineopinnotkin pitää suorittaa tietyssä järjestyksessä.
(Ymmärtääkseni myös mm. lääkis on hyvin "koulumainen" kurssien suoritusjärjestyksen suhteen.)
Sanoit viestissäsi näin: " Jos opiskelet alaa, missä kurssien suoritusjärjestyksestä ei hirveästi piitata, ja missä voi suorittaa paljon tenttimällä, niin 3:ssa vuodessa pystyy valmistumaan. Mm. monet humanistiset alat ovat tällaisia."
En kuitenkaan ole täysin samaa mieltä, olen humanisti. Ja paitsi että olen itse huomannut, myös muut ovat minulle kertoneet, että esim. kielet (joita kuitenkin oletan tarkoittavasi, kielistähän suurin osa humanistisista tieteistä koostuu) ovat hitaita opiskella ja vaativat läsnäolopakkoa monille kursseille. Kontaktiopetus on kaiken A ja O kielissä!!
Uskalitaisin väittää, että esim. oikeustieteellisessä on paljon vapaampaa sen puoleen, että lukemisistaan voi itse pitää huolen ja tenttiä niitä omaa mukaa.
Joopa joo. Humanisteillahan on kaikista pisimmät valmistumisajat. Kielistä on käytännössä mahdotonta valmistua kolmessa vuodessa! Kauppatieteissä sen sijaan voi tuo kolmessa vuodessa valmistuminen onnistua, kun suunnitelee hyvin. Opintoviikkoja irtoaa helpommin kuin esimerkiksi kielissä.
Ajattelin kylläkin Heidi Liehua ja Pekka Himasta, joiden molempien pääaine oli filosofia: Liehu väitteli tohtoriksi 22-vuotiaana ja Himanen 20-vuotiaana, eli maisteriksi valmistuminen lienee sujunut molemmilta max kahdessa vuodessa. Molemmat aikanaan Suomen nuorimpia tohtoreita. Joku kolmaskin vastaa filosofian tohtori oli, mutta en muista nimeä.
Itse olen opiskellut humanistisessa mm. yleistä kirjallisuustiedettä, minkä kyllä pystyy vetämään läpi niin nopeasti kuin ehtii kirjoja lukea ja esseitä kirjoittaa. Praktikumitkin voi korvata esseillä.
Olen itsekin ensimmäiseltä tutkinnoltani humanisti - aineina arkeologia, arabian ja islamin tutkimus, ja yleinen kirjallisuustiede.
Itselläni siis humanismi assosioituu enemmän historiaan, kulttuureihin ja filosofiaan kuin kieliin.