Miten olisi moinen rakenne:
Kaksi runkotiiliseinää 300mm päässä toisistaan ja välissä perliittiä (lamda 0,04). Perliitti on vulkaanista kiveä painumaton ja kosteudelle immuuni. Perliitin lämmöneristysominaisuudet ovat erinomaiset. Tiheys 50-90 kg/m³. Katsokaa http://www.perlite.dk/Eristaminen.htm . Hinta perliitille n. 50 $/kuutio, siis halpaa kuin mikä. Perliitiä käytetään esim paremman luokan kennoharkoissa parantamassa lämpötaloutta. Ok miksei samantien voisi sinne seinän sisään tuupata ihan lecasoraa--seinän paksuus tarttis kutein olla hieman paksumpi (lamda noin 0,10).
Kaksi runkotiiliseinää 300mm päässä toisistaan ja välissä perliittiä (lamda 0,04). Perliitti on vulkaanista kiveä painumaton ja kosteudelle immuuni. Perliitin lämmöneristysominaisuudet ovat erinomaiset. Tiheys 50-90 kg/m³. Katsokaa http://www.perlite.dk/Eristaminen.htm . Hinta perliitille n. 50 $/kuutio, siis halpaa kuin mikä. Perliitiä käytetään esim paremman luokan kennoharkoissa parantamassa lämpötaloutta. Ok miksei samantien voisi sinne seinän sisään tuupata ihan lecasoraa--seinän paksuus tarttis kutein olla hieman paksumpi (lamda noin 0,10).
Vastaukset 37
Vanhimmat
Mielenkiintoista...
http://www.perlite.org/perlite_info/guides/loose_fill/general/30 perlite loose-fill.pdf
0,151...pelkälle eristeelle tiilet päälle. Eikös toi olisi todellista matalaenergiarakentamista? Samaa tavaraa eristeeksi joka paikkaan! Alapohjasta seinien kautta yläpohjaan. Viisaammat kommentoikaa.
En taida olla viisampi, mutta sen verran on älliä jäljellä, että rakennamme PALIKKA-muoteilla paikallavalettavan energiatehokkaan kivitalon.
Eristys on muotissa valmiina, eikä talo kaipaa kuin rappauksen ja sisätiloihin kipsilevyt.
Tässä puhuttiin pitkästä kestoiästä. Palikkahan on eristerapattu ja ainakaan perinteiset eristerappaukset ei ole olleet pitkäikäisiä. Yleensähän eristeet myös vaihdetaan eristerappauksen yhteydessä. Miten palikassa???
Mitä tarkoitat eristerappauksella?
Palikka-talon ulkoseinät rapataan suoraan elementin pintaan, koska 20 vuoden kokemuksella rappaus pysyy kiinni. Olen nähnyt 25-vuotiaan Palikka-talon, jonka rappaus on kuin uusi.
On makuasia, onko 25 vuotta pitkä vai lyhyt aika.
Sisäpinnoilla kipsilevyt ja kaakelit voidaan liimata suoraan Palikka-seinään, erillistä höyry- tai kosteussulkua ei tarvita.
Palikassa on valmiiksi sisäänrakennettu, patentoitu tuuletusjärjestelmä, joten eipä tule kosteus- tai homeongelmia.
rapataan eristeen päälle. Eikö näin tehdä palikassa. Miten eristerappauksen uusiminen oli se askarruttava kysymys ja onko eriste uusittava
Home voi tulla joka taloon ja mikä tekisi eristeharkosta, täystiilitalosta, ja siporex-talosta riskialttiimman kuin palikka?
Ei eristerappaus ole ongelma eikä edes uutuus. Palikka-taloja on eristerapattu jo 30 vuotta. Ja rappaus pysyy, koska vain Palikassa on patentoitu tuuletusjärjestelmä.
Mainitsemasi rakennusmateriaalit kuuluvat osastoon HKP = hankalaa, kallista ja primitiivistä.
Harkot ovat ylipainoisia, että ne täyttäisivät 3 vuotta sitten muuttuneet määräykset. Lisäksi niiden väliin jäävä 2 cm reikä pitää erikseen villoittaa. Toimitushetkellä niissä on 40% vettä ja ne myös imevät sitä itseensä.
Jos tavoittelee pitkää esom. 100 vuoden elinikää johon pitäisi yleisesti nykypäivänä käytetyillä ratkaisuilla päästä, kuten eristeharkoilla. Niissäkin kuitenkin ulkopinta todennäköisesti joudutaan rappaamaan uudestaan elinikänsä aikana ja mahdollisesti vielä moneen kertaan. Mutta eihän se niissä mikään ongelma. Vanhat rapingit kivipinnasta vain pois ja uutta tilalle. Mutta miten on palikassa? Jos rappaus kestäisi saman niin uusiminen - miten se onnistuu? Onko siitä eristeestä enää mihinkään silloin.
JOs vertailukohtana on lopullinen tuote, niin harkkojen painolla ei liene mitään negatiivista vaikutusta verrattuna siihen että se paino on tuotu pumppuautolla. Voi olla kalliimpia ratkaisuja nuo muut, mutta en ole niin pahassa rahanpuutteessa. Tuo 2cm villoitettava rako on vain joissakin eristeharkoissa ja etpä senkään haittoja liiemmin perustellut. Kiveen sitoutuva kosteus ei myöskään normaalisti haittaa mitään. Sitä voidaan jopa hyödyntää huoneilman kosteutta tasapainottavana tekijänä. Ja jos se niiden mukana tuleva kosteus niin häiritsee niin kyllä sellaiselle asiakkaalle varmaan löytyy sitten kuivattuja harkkojakin tai ainakin järjestetään niitä jos näin palikka ihminen on. Kivimassa toimii myös lämpöä varaavana, kun se ei ole eristeiden sisällä.
Höpötät tuosta patentista. Ei se tee autuaaksi että on patentti. Kyllä se tuuletus toimii esim. tt-talossa mainiosti ja ei ole tarvetta hakea mitään patenttiratkaisuja. Hassua että joku antaa arvoa sille että se on patentoitu. Patentti tarkoittaa kopiointisuojaa. Eli käytännössä sitä että ei ole kilpailua ja tämä on vain myyjän etu. Kuitenkaan patentit ei ole lainkaan aina järkeviä. On keksitty jotain uutta mutta patentti ei millään lailla takaa sitä että ratkaisu olisi hyvä. No en ole ole palikan tuuletukseen paneutunut niin en sano että onko hyvä vai huono, mutta se että sillä on patentti niin ei tosiaan kerro minulle oikein mitään.
Mikä tuon palikan idea on. Miksi kukaan rakentaa tuollaisai. Onko muka niin halpa?
20-luvulla tehtyjä jugend-tiilitaloja, joissa on alkuperäinen rappaus. Muutamia raplinkeja on jouduttu uusimaan liian tiiviin maalauksen irroitettua sen tiilipinnasta. Se siitä jatkuvasta uusimisesta ja rakenteiden uudelleen keksimisestä.
Fiksut rakentavat palikka-talon, joka on vähän kalliimpi mutta paljon parempi.
on noita kalalaatikoita käytetty jo toistakymmentä vuotta.... sittä turskan pyytäjille ...
Mikäli rakenne olisi tuulettuva ei tuo U arvo toteutuisi. yms.
Turha mainostaa turhalla pjaskalla tuotetta jonka hyvät ominaisuudet on jossain muualla.
EPS harkko ei mitään tuuletusrakoa tarvitse.
Päinvastoin. Tuuletusrako on VIRHE joka kuljettaa ilman epäpuhtauksia EPS:n sisään!!!!
On parempi että EPS:n annetaan tuulettua rappauksen läpi ulkoilmaan. Silloin rakenne toimii täydellisesti oikein. Se myös harvenee ulospäin.
Jos tulee sellainen tilanne että rappaus pitäisi korjata kokonaisuudessaan uudestaan, lienee kustannustehokkainta
a) rapata suoraan päälle uusi värirappi
b) lisätä eristekerros ja tehdä eristerappi
c) vaihtaa puujulkisivuun
Ei kait vanhaa rappia ole järkeä koskaan piikata pois???
Mutta tokkopa tuosta mitään mullistusta tulee.
Sen ikuisenpi tuosta tuskin tulee kuin muistakaan eristetyistä seinistä.
>Kaksi runkotiiliseinää 300mm päässä toisistaan ja välissä perliittiä (lamda 0,04).
Siinä vaiheessa kun tiilisiteet on hapettuneet poikki on talo luultavasti entinen. Seinän sisään puhallettu leca tai perliitti pullistaa seinää ulospäin.
jos talo on asuttu.. veikkaan luokkaa 10 000 vuotta
Koska sisä ja ulkokuoren välisille tiilisiteelle ei tuossa perliittimoskassa ole mitään suojaa niin miten luulet että ne 10 000 vuotta kestäisivät kun ne raudat ei suojattunakaan kestä kuin alle 100 vuotta. (rosteri raudoitteillekin luvataan vain 200 vuotta)
tt-talossa käytetään haponkestävää rosteria siteissä, kestännee ainakin isältä pojalle...mites se lammin eps, taitaa olla aika haprasta 200 vuoden jälkeen..tai ainakin vettynyt aika pahasti
mutta kuitenkin ihmettelen että mihin se rauta sieltä kuivan seinän sisältä häviäisi sadassa vuodessakaan.. Eri juttu tietysti jos ne raudat on ihan pinnassa tai kylmässä tilassa esimerkiksi parvekkeen kaiteessa.
Kannattaa perehtyä fysiikan alkeisiin.
EPS hengittää ja pysyy kuivana seinässä.
(kondensoitumista tapahtuu 1/12 kuukautta vauodessa. Rakenne kuivaa 11/12 kuukautta vuodesta.)
Lammin seinät on valuharkkoa ja se pysyy pystyssä ilman mitään raudoitteita. Raudoitteet on kutistumahalkeamien välttämiseksi. EPS ei valu seinän sisällä ja siten pullista seinää kuten esim lecasora tai tuo laava-aines.
Eristeen ulkopinnalla on talvella pakkanen ja eristeen sisäpinnalla on 19 lämmintä. Mikäli seinän sisäpinnalla ei ole höyrynsulkua on varmaa että talvipakkasella seinän sisään tiivistyy vettä. Vesi tiivistyy voimakkaimmin lämpöä johtaviin metallisiteisiin.
Koska kyseinen rakenne on myös tuulettamaton ei siteet voi kestää niinkään kauaa kuin villallisessa talossa.
Paljonkos VTT lupaa nuilla happoterässiteille elinikää TT talossa?
Ei se ole varmaa että vesihöyry tiivistyy eristeeseen. Riippuu sisä- ja ulkoilman kosteudesta sekä lämpötilasta. Jos ulkona on -19 ja vaikka suhteellinen kosteus 80% niin saa sisällä olla todella kosteata että kastepiste muodostuisi. Normaalissa asumisessa kastepistettä tiiliseinään ei muodostu.
Vaikka melko usein kommentoit järkevästi mutta tällaiset kommentit vailla minkään laisia laskelmia vievät arvon kommenteilta vielä kun niin varmana tietona esittää.
Ja lämpötilan vaihteluilla ei liene kummoistakaan merkitystä teräksen kestoiässä
"Ei se ole varmaa että vesihöyry tiivistyy eristeeseen."
Mikäli sisäkuori ja ulkokuori on yhtä tiiviitä tapahtuu veden tiivistymistä lämmöneristeeseen 99% varmuudella kun sisällä on +20, ulkona -20 ja sisäilman kosteus about 50% ja ulkoilman reilut 90% (niinkuin se talvella on).
Tuon olen joskus reilu vuosi takaperin laskenut.
>Riippuu sisä- ja ulkoilman kosteudesta sekä lämpötilasta. Jos ulkona on -19 ja vaikka suhteellinen kosteus 80% niin saa sisällä olla todella kosteata että kastepiste muodostuisi.
Kun 50% suhteellinen kosteus lähtee kulkemaan rakenteen läpi menee kosteus % 100 kun lämpötila laskee 10 asteeseen.
Ja kun 15% suhteellinen kosteus lähtee kulkemaan rakenteen läpi on kastepiste -6.8 asteessa.
Eli on selvää että hengittävä rakenne kastuu/jäätyy kovalla pakkasella mikäli se ei ole ulospäin harveneva (ja esimerkin tapauksessahan se ei välttämättä ole ulospäin harveneva).
>Normaalissa asumisessa kastepistettä tiiliseinään ei muodostu.
Mikäli rakenne ei ole ulospäin harveneva niin kastepiste muodostuu. SUOMEKSI: Pitäisi olla tuuletusrako!
>Ja lämpötilan vaihteluilla ei liene kummoistakaan merkitystä teräksen kestoiässä
Ei tietenkään. Mutta lämpötilan muutos saa vesihöyryn tiivistymään vedeksi. Ja vesi vaikuttaa teräksen kestoikään.
Minä kirjoitin tavanomaisesta tiilirakenteesta jossa mineraalivilla ja tuuletus. Tällöin sisällä pitää olla melkoiset sademetsäolosuhteet että kastepiste muodostuu. Riippuu tietenkin eristeestä ja tiilestä.
Tuolla tuulettamattomalla perliittirakenteella kastepiste todennäköisesti muodostuu sinne helpostikkin. Helppoa eri rakenteiden vertailua kosteuskäyttäytymisesta stationääritilassa saa isoverin sivuilta ladattavalla ilmaisohjelmalla.
VTT ei muuten juuri mitään lupaa rakenteiden kestoiälle. lifeplan tietokannassa on paljolti materiaalitoimittajien itse antamia käyttöikäennusteita eikä kenenkään muun määrittämiä
ympäri käytiin mut yhteen tultiin
tai ainakin lähelle sitä
Eihän tuo paina juuri mitään kun tiheys on vain 50-90kg per kuutio
Suomessa ei tehdä paljoa muutakaan, mutta se ei tarkoita että niin ei voitaisi tehdä. Kyse lienee kuitenkin perimmiltään kauppapolitiikasta. Kun täällä ei tehdä, niin ei myöskään markkinoida. Kaiken lisäksi rakennusala Suomessa on ollut ja on vieläkin erittäin konservatiivista. Uudet ideat ideat tyrmätään ja mielellään totaalisesti. Mietippä esim. miten eps-valuharkkoja ennakkoluuloisesti ylenkatsotaan. Katsoppa miten ja mistä muualla:
http://www.perlite.net/
Kuinkahan paljon vanha purueristeinen seinä pullistelee, kun se tiheydeltään moninkertainen verrattuna tuohon perliittiin?!? Taitaa raksaaja viljellä nyt mutua...
lambada-kurssit. Ikinä ei voi olla liian varma.
Jos tutustutte perliittiin tarkemmin, niin huomaatte, että se ei ime vettä eikä painu. Sen lisäksi vesi virtaa höyrymuodossa myy 3-4.(eps5-8) Tuotteen ph 6,5-7,5 eli neutraali, jolloin haponkestävä kestää varmasti pari sataa vuotta ja jos vaikka pettäisikin niin mitä sitten tuote ei turpoa eikä painu, joten tiiliseinien pullistelua ei tapahdu. Jos rakenne umpinaisena ei kelpaa ainahan ulomman tiiliseinän sisäpintaan voi tehdä tuuletuskanaviston.
>vaikka pettäisikin niin mitä sitten tuote ei turpoa eikä painu, joten tiiliseinien pullistelua ei tapahdu.
Fysiikan lakeja et voi ohittaa.
Mikäli se aine ei ole kiinteässä muodossa niin se valuu eli se aiheuttaa painetta seinän kuoria vasten.
Keveytensä johdosta paine on pieni mutta sitä kuitenkin on.
(keskustelussa esitettiin että materiaalia käytettäisiin seinän sisässä kuten lecasoraa, siksi ymmärsin että aine puhallettaisiin sinne seinän yläpäästä jne...)
Paine seinän sisässä on aivan mitätön ja seinä pysyy varmasti ryhdissään vaikka tiilisiteitä ei käytettäisikään--ompahan vähemmän kylmäsiltoja.
ps. Taitaisi raksaaja olla eri mieltä, jos rakenne oliskin betoni-perliitti-betoni. Raudoitettu ja valettu betoniseinä lienee se ainoa "oikea" vaihtoehto hänelle...
Kerroppas mulle "kaikkitietävänä", miten haponkestävät tiilisiteet hapettuu seinän sisällä?
Sehän on se VTT joka saa kaiken menemään pilalle
Kysy sieltä.
Minun laskujen mukaan normaali tiilitalokin jossa on tuuletusrako ja vesikatteet asialliset, kestää ainakin puolentuhatta vuotta.
Täällä vaan aina vähän päästä joku alkaa jumaloimaan jotain uutta juttua unohtaen esim. fysiikan perusteet.
Niinkuin tässäkin sekoitettiin painuminen ja paine(valuminen).
ps. mikäli VTT saa happoteräksestä tehdyt tiilisiteet syöpymään niin toki se saa myös ne betonin raudoitteet syöpymään eli loppuviimein VTT:n maailmassa on aivan sama onko seinä betonia vaiko tiiltä.
pps. Mikäli rakennetaan esim. kaksikerroksinen talo ei "valuvat" lämmöneristeet ole laisinkaan järkeviä. Eikä painuvat.
Tyhmä kysymys? Mitä luokkaa se perliitin aiheuttama paine sitten on jos sen tiheys on se 90kg/m3? Onko se merkitsevä? Kysyn koska en tiedä. Paine lienee aivan toista luokkaa kuin esim maanpaine? Valistakaa minua. Ainakin ulkomailla moista "loose fill insulation" ja perliittiä näytetään käytettävän myös seinissä. Toinen tietämättömän kysymys:Onko moisessa rakenteessa tuuletusrako tarpeellinen? Esimerkiksi valuharkkoseinässäkään ei moista ole. Molemmat eristeet näyttäisivät päästävän veden höyrynä lävitsensä. Eristyskyvyltään perliitti näyttäisi olevan EPS:in veroinen ja ennenkaikkea kiveä.
Taitaapi raksaajan "tieto" olla vain mutua... Ainakin lontoon kielisillä sivuistoilla perliitin kerrotaan "seisovan oman painonsa päällä" eli "stands on its own weight".