Olemme harkinneet koiran ottoa usean vuoden ajan ja hoitaneet aina silloin tällöin tuttavien koiria kun ovat tarvinneet hoitoapua. Olemme päättäneet, että jos koira hankitaan se on Saksanpaimenkoira.
Nyt meille on tarjottu luovutusikäistä ( 8 vk ) narttupentua ja olemme kovin kiinnostuneet, emme kuitenkaan tiedä pennun kasvatuksesta juuri mitään.
- Kuinka pitkäksi aikaa pennun voi jättää alkuvaiheessa yksin?
- Miten pissa- ja kakka-asiat hoituvat? Kuinka usein ne on aluksi käytettävä ulkona. Pitääkö yöllä käyttää ulkona samalla tavalla kuin päivällä?
- Milloin koira alkaa oppia asioita jos sitä koulutetaan oikein?
Olisi mukava saada asiallisia kommentteja päätöksenteon tueksi.
Nyt meille on tarjottu luovutusikäistä ( 8 vk ) narttupentua ja olemme kovin kiinnostuneet, emme kuitenkaan tiedä pennun kasvatuksesta juuri mitään.
- Kuinka pitkäksi aikaa pennun voi jättää alkuvaiheessa yksin?
- Miten pissa- ja kakka-asiat hoituvat? Kuinka usein ne on aluksi käytettävä ulkona. Pitääkö yöllä käyttää ulkona samalla tavalla kuin päivällä?
- Milloin koira alkaa oppia asioita jos sitä koulutetaan oikein?
Olisi mukava saada asiallisia kommentteja päätöksenteon tueksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mukavaa kun joskus kysytään helppojakin :)
Ideaalitilannehan olisi se, että pennun kanssa voitaisiin olla aluksi kotona ainakin viikko, ettei sitä jätettäisi yksin ollenkaan. Harvalta se onnistuu töiden yms. takia. Viikonloppukin on tietysti parempi kuin ei mitään. Itse en jättäisi ihan pientä pentua kuin ehdottomasti korkeintaan neljäksi tunniksi yksin. Sekin on jo pennulle tosi pitkä aika, yksin vieraassa paikassa ja juuri emosta ja muista pennuista irrotettuna. Oleellisinta olisi totuttaa pentu siihen yksinoloon hiljalleen. Ensin minuutti, sitten kymmenen, tunti, pari tuntia jne. Itselläni ei ole koskaan ollut ns. eroahdistuskoiraa, enkä kyllä tunne tuttavapiiristäkään yhtään sakua, jolla näitä ongelmia olisi. Mutta varmasti asiaan on vaikutuksensa sillä, että koiran yksinolon opettamiseen käytetään aikaa.
Pieni pentu ulostaa suorastaan jatkuvasti. Äkkiä te kuitenkin opitte lukemaan koiraan. Se alkaa kyllä nuuskia ja pyöriä kun hätä on lähellä, ja silloin on jo kiire viedä pentu ulos. Torumisesta tuskin on mitään hyötyä, kehumisesta ulkona tekemiseen sen sijaan varmasti on. Itse en ole käyttänyt öisin ulkona (ts. olen aamuisin siivonnut), mutta kyllähän pentu varmasti oppisi nopeammin sisäsiistiksi, jos sitä yölläkin jaksisi käyttää. Tällä minun tavalla on koirat olleet noin nelikuisena sisäsiistejä.
Koiran opettaminen alkaa siitä päivästä kun se tulee kotiin, ruokakupilla. Kuppi menee maahan vasta kun koira odottaa, istuu, tulee sivulle jne - ja aina katsoo sinua silmiin. Paljoa, etenkään ajallisesti, ei voi pennulta vaatia. Tavanomaiset asiat (istu, maahan, sivu, seuraamisen alkeita, hihnassa kulkemiset ja muuta ehdottoman tärkeät arkielämän asiat) osaa keskivertoviitseliään koira hyvin jo 4-5 kuisena.
Oleellisinta minun mielestä on kontaktin pidon opettaminen pennulle ja se leikkiminen, yhteisen suhteen rakentaminen. paljon vapaata ulkoilua ja mukavaa yhdessä puuhailua, mutta hyvin vähän kerrallaan.
pennun noutaminen on hieman todennäköisempää näiden vastausten jälkeen.
Kasvattaja yleensä antaa ihan kirjalliset ohjeet sisäsiistiksi opettamisesta, ruokinnasta, ja koulutuksesta!
Minulla pentu on joutunut ihan pienestä asti olemaan 6-8 tuntia yksin, hommaa vaan luita ja leluja, niin kyllä se siitä, ja pentuhan nukkuu vielä paljon pienenä.
Pissalla käynti aina syönnin, heräämisen ja leikin jälkeen, mahdollisimman usein, niin oppii nopeasti sisäsiistiksi!
Yhdesti yössä olen pentua aina käyttänyt ulkona.
Koiranpentu alkaa oppimaan heti asioita kun tulee kotiin, eli tapakasvatusta kannattaa aloittaa heti! Itse opetan alusta alkaen ruokakupilla istumaan ja katsekontaktin.