Silmätnäkevät
ei rakkautta tuo
jalat juoksemattomat
ei rakkautta vie
Sieluusi
tahdon kurkistaa
mielesi syvimpiin
herkimpiin hetkiin
sinua
etsinyt kauan
elämänikö
turhuuteen rutistettu
Täydellisyys
missä raja kulkee
revityssä mielessä
raiskatussa rakkaassa
IHMINEN
AINA
JO SYNTYESSÄÄN TÄYDELLINEN
ei rakkautta tuo
jalat juoksemattomat
ei rakkautta vie
Sieluusi
tahdon kurkistaa
mielesi syvimpiin
herkimpiin hetkiin
sinua
etsinyt kauan
elämänikö
turhuuteen rutistettu
Täydellisyys
missä raja kulkee
revityssä mielessä
raiskatussa rakkaassa
IHMINEN
AINA
JO SYNTYESSÄÄN TÄYDELLINEN
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täydellisyyden taakkaa.
Kantaakseen kumarassa.
Kun reppu vajavainen.
On helpompi nyt vainen.
Selkä suorassa kantaa.
Hymyssäsuin anttaa.
Poiskin jos tarve niin vaatii.
Hymy
kaikki,onneksi ei ole näin,aabel
eikä taida ikuna sellaista syntyäkkään.
Mutta runostasi pidin. Toinen säkeistö on
mielestäni herkkä " täydellisyys " jne taas
koskettaa jokaisella sanalla.
Kyllä aabel osaa :)
Eikä ole täydellinen syntyessään, höpöhöpö.