Colliella naksahti :(

Kaiken jären mukaan emme joudu, koska koira oli ihan lain mukaisesti omassa pihassa, omassa juokshihnassaan. Lapsi oli mennyt itse koiran luokse. Olen tähän mennessä kuyitenki tehnyt kaiken lapsen eteen mitä olen voinut.

ex collien omistaja.. kirjoitti:

Kaiken jären mukaan emme joudu, koska koira oli ihan lain mukaisesti omassa pihassa, omassa juokshihnassaan. Lapsi oli mennyt itse koiran luokse. Olen tähän mennessä kuyitenki tehnyt kaiken lapsen eteen mitä olen voinut.

Lue lisää

Jos juoksuhihna on esim. yltänyt ovelle, lain mukaan joudutte maksamaan. Ovelle kun pitää olla vapaa pääsy.

Enpä pitäisi tuonrotuista kiinni juoksulangassa koska siitä tulee silloin vihainen. Esim. rottweilerista tulee tosi vihainen kytkettynä. Koira alkaa tällöin puolustamaan aluetta missä on kiinni. Olette lisänneet aggressiivisuutta ja vahtiviettiä kytkemällä koiran kiinni. Tiedän yhden kasvattajan joka noita kasvattaa eikä se anna niitä perheisiin missä joutuvat narun jatkeeksi.

tiude* kirjoitti:

Jos juoksuhihna on esim. yltänyt ovelle, lain mukaan joudutte maksamaan. Ovelle kun pitää olla vapaa pääsy.

Enpä pitäisi tuonrotuista kiinni juoksulangassa koska siitä tulee silloin vihainen. Esim. rottweilerista tulee tosi vihainen kytkettynä. Koira alkaa tällöin puolustamaan aluetta missä on kiinni. Olette lisänneet aggressiivisuutta ja vahtiviettiä kytkemällä koiran kiinni. Tiedän yhden kasvattajan joka noita kasvattaa eikä se anna niitä perheisiin missä joutuvat narun jatkeeksi.

Lue lisää

Enpä ole ennen moista kuullut! Uskon, että meidän koira on maalla ollut paljon onnellisempi pihalla juoksuhihnassa (jolla on ollut 30m juoksu vaputta) kuin että olisi ollut päivät neljän seinän sisällä.Koira on ollut n.10m päässä ulko-ovesta joten sinnekkin on ollut vapaa pääsy. Kaveri on siis tullut hakemaan lastamme kouluun. Itse olen lähteny aikaisemmin töihin ja lähtiessäni olen vienyt koiran pihalle naruun. Että sellaista....

sama taas kirjoitti:

Enpä ole ennen moista kuullut! Uskon, että meidän koira on maalla ollut paljon onnellisempi pihalla juoksuhihnassa (jolla on ollut 30m juoksu vaputta) kuin että olisi ollut päivät neljän seinän sisällä.Koira on ollut n.10m päässä ulko-ovesta joten sinnekkin on ollut vapaa pääsy. Kaveri on siis tullut hakemaan lastamme kouluun. Itse olen lähteny aikaisemmin töihin ja lähtiessäni olen vienyt koiran pihalle naruun. Että sellaista....

Lue lisää

Koira puollusti selkeästi pihaa ja reviiriään vieraalta tunkeutujalta :( tavallaan ei tehnyt mitään väärää. Jos koiran laittaa kiinni, vahtivietti laukeaa ja tällöin koira on kuin ladattu ase. Meillä ei tuon vuoksi koirat ole koskaan kiinni. Mitään vahtiviettistä rotua ei ehdoin tahdoin siis saa laittaa kiinni. Mielummin tarha koska se on turvallinen sekä koiralle että ulkopuolisille.

tiude* kirjoitti:

Jos juoksuhihna on esim. yltänyt ovelle, lain mukaan joudutte maksamaan. Ovelle kun pitää olla vapaa pääsy.

Enpä pitäisi tuonrotuista kiinni juoksulangassa koska siitä tulee silloin vihainen. Esim. rottweilerista tulee tosi vihainen kytkettynä. Koira alkaa tällöin puolustamaan aluetta missä on kiinni. Olette lisänneet aggressiivisuutta ja vahtiviettiä kytkemällä koiran kiinni. Tiedän yhden kasvattajan joka noita kasvattaa eikä se anna niitä perheisiin missä joutuvat narun jatkeeksi.

Lue lisää

p a s k a puhetta nää tääl soiverrat...

Eikai tässä nyt ole tarpeen lynkata koko rotua alas? Eiköhän jokaisen rodun lähihistoriassa löydy joku tapaus missä on käynyt jotakin. Ei sitä kai lapsiakaan jätetä tekemättä, jos suvussa on jollain ollut joskus mieli sairaana? :)
Olen pahoillani, että teille kävi noin :( Jaksamista ja toivotaan, ettei sille lapsoselle jää elinikäisiä traumoja/vammoja.

meillä on vahva, mutta erittäin hyvä luonteinen collie-poika. pennunpana meinasi näykkästä jos tallasi vaikka sen karvoille, mutta meni jo aikoja sitten ohi kun siihen puuttui. ja kaikissa roduissa ja moni rotuisissa on koiria jotka voivat reagoida niin kuin aloittajalle on käynyt. toivotoan heille jaksamista ja onnea seuraavan mahdollisen koiruuden kanssa.

kaikissa roduissa on epäkelpoja yksilöitä ja joissakin se johtuu ihan omistajan sokeudesta.

itselläni harkinnassa collie eikä tämä ketju vähennä haluani siihen pidän edelleen ja omistan tällä hetkellä vahvan rodun jota usein turhaan luullaan vihaiseksi ennakkolulojen valossa. En usko että collie tuo minulle myöskään pettymystä tosin huonoa tuuria voi olla aina mutta collie on minusta yksi luotettavimpia rotuja oikeissa käsissä. oikea koulutus

Liian moni ottaa kokemattomana collien joka on kuitenkin vaativampi kuin mitä odotettiin, ja moni tarina päättyy näin.

JOS COLLIE TAI MIKÄ MUU KOIRA TAHANSA ON HYVIN KOULUTETTU EI TULE TUOLLAISIA ONGELMIA.

Ja kasvattajat ovat kyllä nykyään enemmän ulkonäön perään kuin luonteeseen.....

HEIHEIi kirjoitti:

Liian moni ottaa kokemattomana collien joka on kuitenkin vaativampi kuin mitä odotettiin, ja moni tarina päättyy näin.

JOS COLLIE TAI MIKÄ MUU KOIRA TAHANSA ON HYVIN KOULUTETTU EI TULE TUOLLAISIA ONGELMIA.

Ja kasvattajat ovat kyllä nykyään enemmän ulkonäön perään kuin luonteeseen.....

Lue lisää

Jotkut koirat vaan on luonnevikaisia. Siihen ei auta koulutus. Se voi olla periytyvää. Mielisairauteen ei auta järkipuhe. Pk Collieilla näitä tapauksia on paljon, luonne meni vikaan kun rotu yleistyi Lassie-buumin aikana. Salakavalia ja hermoheikkoja yksilöitä edelleen paljon. Meillä yksi lievä tapaus, 5-vuotias, ihan koulutettu ja tottelevainen, mutta ilman valvontaa sitä ei voi koskaan jättää vieraiden lasten kanssa. On näykkinyt käsiä ja toisia koiria, eli ei oteta riskiä mitä seuraavaksi tapahtuisi. Nenän edessä mielin kielin, selän takana salakavala kiero. Omalle perheelle paras ystävä, vieraat ottaa vastaan (muka?)ystävällisesti, mutta sen päässä vaan liikkuu jotain käsittämätöntä, että siihen ei voi luottaa vahtimatta. Tämän kanssa osaamme elää ja koira on saanut elää valvotusti laadukasta elämää. Jos lapsi kysyy kadulla, saako silittää, vastaus on varmuuden vuoksi ei.

Voi kun on taas siinä typerä ihminen, yksi, kaksi koiraa on yhtäkkiä kaikki samanrotuiset koirat! Eräällä tuttavallani on kaunis collie, todella lempeä ja iloinen koira se kyllä on ♥ No, joillekin ihmisille ei vain mahda mitään :(

SUUT UMPEEN!!!!!!! JOS TE OTATTE JONKUN MUUN KOIRAN KUIN COLLIE NIIN MINÄ SOITAN POLIISIT ELI NYT KAIKKI IHMISET JOILLA EI OLE COLLIETA NIIN NYT SE HANKKIMAAN!!!!!!!!!!!!!!!

huomiota... Oma koirani on muutaman kerran napannut hampailla vierasta ihmistä jalasta. Onneksi ei ole tullut kuin pieni jälki ja housuun reikä. Muutenkin koiramme on todella arka, paukkuherkkä ym. Jalatkin ovat koiralla mitä ovat.

Tuntemissani collieissa on aika paljon näitä samoja piirteitä kuin omassanikin. Näistä syistä olen päättänyt tämän koiran jäävän viimeiseksi colliekseni, vaikka onkin todella ihana koira noin yleisesti ottaen.

että minä en ole ikinä tavannut vihaista collieta? Arkoja kylläkin pari, mutta en sentään siinä määrin että piileskelisivät omistajan jalkojen takana.. Kuitenkin tämän rotuisten koirien parissa tulee pyörittyä vähän enempikin ja pehkot tuntuvat olevan kyllä varsin veikeitä otuksia, eikä mitään hermoheikkoja täriseviä raunioita. Collien luonteeseen kumminkin kuuluu tietynlainen pidättyväisyys, sitä ei pidä sekoittaa arkuuteen kumminkaan.

En kyllä lähtisi koko rotua leimaamaan parin yksilön vuoksi. Mutta toisaalta, onhan milloin mitäkin mastiffeja ja terriereitä leimattu tappajakoiriksi vain parin yksilön takia.
En nyt sitten tiedä tehdäänkö tässä eroa lyhytkarvaisten ja pitkäkarvaisten välille, mutta oma nakuni ei kyllä todellakaan aristele vieraita ihmisiä mätsäreissä tai missään, aluksi miettii pariin kertaan että kannattaako tehdä tuttavuutta, ja jos kannattaa niin tunkee kyllä rahnutettavaksi.

Hömelö kirjoitti:

että minä en ole ikinä tavannut vihaista collieta? Arkoja kylläkin pari, mutta en sentään siinä määrin että piileskelisivät omistajan jalkojen takana.. Kuitenkin tämän rotuisten koirien parissa tulee pyörittyä vähän enempikin ja pehkot tuntuvat olevan kyllä varsin veikeitä otuksia, eikä mitään hermoheikkoja täriseviä raunioita. Collien luonteeseen kumminkin kuuluu tietynlainen pidättyväisyys, sitä ei pidä sekoittaa arkuuteen kumminkaan.

En kyllä lähtisi koko rotua leimaamaan parin yksilön vuoksi. Mutta toisaalta, onhan milloin mitäkin mastiffeja ja terriereitä leimattu tappajakoiriksi vain parin yksilön takia.
En nyt sitten tiedä tehdäänkö tässä eroa lyhytkarvaisten ja pitkäkarvaisten välille, mutta oma nakuni ei kyllä todellakaan aristele vieraita ihmisiä mätsäreissä tai missään, aluksi miettii pariin kertaan että kannattaako tehdä tuttavuutta, ja jos kannattaa niin tunkee kyllä rahnutettavaksi.

Lue lisää

on lyhytkarvainen collie? Niilläpä onkin luonne ihan erilainen kuin pitkäkarvaisilla. Siis ovat tervepäisiä ja jopa vielä kelpaavat palveluskoiraksikin.

Mutta se on ollut pitkäkarvaisen collien tuho, kun ulkomuodon ja valtavan turkin saamiseksi jalostuksessa on se luonnepuoli jäänyt sitten lapsipuolen asemaan. Ei alkuperäisellä colliella, joka on ollut työkoira, ole ollut tuollaista turkkia. Teepä testi jollakin pitkäkarvaisella esim. läpsäyttämällä yhtäkkiä kätesi yhteen, niin näet epävarmasti poukkoilevan koiran, joka ei tiedä pakenisiko vai purisiko.

Ihan sama ilmiö on muidenkin käyttökoirien kanssa: esim. monet terrierirodut eivät enää mahdu luolaan, mihin ne on alunperin tarkoitettu. Niillä on nykyään niin valtava rintakehä ja liian suuri säkäkorkeus. Ja surullisena katsoo näyttelyissä labradorinnoutajia ja kultaisia noutajia, joista on tehty kuin broilereita. Ei niistäkään ole enää metsälle massiivisuutensa vuoksi.

Että sitä se show teettää ja ihmisten turhamaisuus.

entinen colliefani kirjoitti:

on lyhytkarvainen collie? Niilläpä onkin luonne ihan erilainen kuin pitkäkarvaisilla. Siis ovat tervepäisiä ja jopa vielä kelpaavat palveluskoiraksikin.

Mutta se on ollut pitkäkarvaisen collien tuho, kun ulkomuodon ja valtavan turkin saamiseksi jalostuksessa on se luonnepuoli jäänyt sitten lapsipuolen asemaan. Ei alkuperäisellä colliella, joka on ollut työkoira, ole ollut tuollaista turkkia. Teepä testi jollakin pitkäkarvaisella esim. läpsäyttämällä yhtäkkiä kätesi yhteen, niin näet epävarmasti poukkoilevan koiran, joka ei tiedä pakenisiko vai purisiko.

Ihan sama ilmiö on muidenkin käyttökoirien kanssa: esim. monet terrierirodut eivät enää mahdu luolaan, mihin ne on alunperin tarkoitettu. Niillä on nykyään niin valtava rintakehä ja liian suuri säkäkorkeus. Ja surullisena katsoo näyttelyissä labradorinnoutajia ja kultaisia noutajia, joista on tehty kuin broilereita. Ei niistäkään ole enää metsälle massiivisuutensa vuoksi.

Että sitä se show teettää ja ihmisten turhamaisuus.

Lue lisää

tuosta jalostuspuolesta.. siis että alkuperäinen käyttötarkoitus on unohtunut ja ollaan kiinnitetty huomiota liiaksi ulkonäköön terveyden kustannuksella. Tuohan on ihan täysi fakta. Siltikään en ole valmis uskomaan tuohon että kaikki pk.colliet olisivat säpsyjä eivätkä kelpaisi mihinkään muualle kuin sohvan alle tärisemään.. Kuten sanoin jo aiemminkin, arkoja kyllä löytyy - se täytyy myöntää - mutta kyllä suurin osa minun tapaamistani pehkoista on ollut reippaita koiria. En sitten tiedä että ovatko ne kaikki reippaat ja rohkeat pehkot kotikoirina ja näyttely-/koekentille päätyvät sitten vain ne hermorauniot..

entinen colliefani kirjoitti:

on lyhytkarvainen collie? Niilläpä onkin luonne ihan erilainen kuin pitkäkarvaisilla. Siis ovat tervepäisiä ja jopa vielä kelpaavat palveluskoiraksikin.

Mutta se on ollut pitkäkarvaisen collien tuho, kun ulkomuodon ja valtavan turkin saamiseksi jalostuksessa on se luonnepuoli jäänyt sitten lapsipuolen asemaan. Ei alkuperäisellä colliella, joka on ollut työkoira, ole ollut tuollaista turkkia. Teepä testi jollakin pitkäkarvaisella esim. läpsäyttämällä yhtäkkiä kätesi yhteen, niin näet epävarmasti poukkoilevan koiran, joka ei tiedä pakenisiko vai purisiko.

Ihan sama ilmiö on muidenkin käyttökoirien kanssa: esim. monet terrierirodut eivät enää mahdu luolaan, mihin ne on alunperin tarkoitettu. Niillä on nykyään niin valtava rintakehä ja liian suuri säkäkorkeus. Ja surullisena katsoo näyttelyissä labradorinnoutajia ja kultaisia noutajia, joista on tehty kuin broilereita. Ei niistäkään ole enää metsälle massiivisuutensa vuoksi.

Että sitä se show teettää ja ihmisten turhamaisuus.

Lue lisää

tapaamani lyhytkarvaiset ovat olleet arempia kuin oma pehkoni. Totta kai jotkin pehkot ovat arkoja ja paukkuherkkiä jne. mutta ei pidä yleistää koko rotua koskevaksi ominaisuudeksi.
Ja tuosta testistä: tein sen pehkolleni ja se vain katsoi minua ihmetellen ja jatkoi sen jälkeen puuhiaan.

Jokunen.. kirjoitti:

tapaamani lyhytkarvaiset ovat olleet arempia kuin oma pehkoni. Totta kai jotkin pehkot ovat arkoja ja paukkuherkkiä jne. mutta ei pidä yleistää koko rotua koskevaksi ominaisuudeksi.
Ja tuosta testistä: tein sen pehkolleni ja se vain katsoi minua ihmetellen ja jatkoi sen jälkeen puuhiaan.

Lue lisää

tuon testin ja säpsähti ja lähti juoksemaan karkuun...

tein pehkolleni kirjoitti:

tuon testin ja säpsähti ja lähti juoksemaan karkuun...

arkuutta ja esimerkiksi paukkuherkkyytä saa pois? Meillä pk collie on ollut ihan pennusta lähtien yllättäville äänille todella säikky. Minulta on ainakin keinot loppu tämän asian suhteen.
Ja meillä ei todellakaan ole koulutuksessa tai johtajuudessa puutteita, koska koira tottelee mitä sille sanoo samantien ja kulkee esimerkiksi lenkillä minun takanani ja ovesta päästää minut ensin, eikä osoita millään tavalla pomottelevansa. Ikinä ei koiraa ole lyöty tai se ei ole kokenut mitään kamalaa. Koirani emokin pelkää uutena vuotena ihan hulluna. Jos olisin tiennyt emosta, ennen koirani ostoa, olisi kaupat jäänyt varmaankin tekemättä, mutta asia selvisi minulle vasta muutaman vuoden jälkeen.

Jos läpsäytän käsiäni ihan koiran edessä, niin että koira näkee ne, silti koira alkaa katsomaan pakoreittiä ja alkaa täristä.

Kyllä uskoisin meidän koiralla olevan ennemmin synnynäinen vika tuo pelokkuus ja arkuus, kuin koulutuksen puutetta.

entinen colliefani kirjoitti:

on lyhytkarvainen collie? Niilläpä onkin luonne ihan erilainen kuin pitkäkarvaisilla. Siis ovat tervepäisiä ja jopa vielä kelpaavat palveluskoiraksikin.

Mutta se on ollut pitkäkarvaisen collien tuho, kun ulkomuodon ja valtavan turkin saamiseksi jalostuksessa on se luonnepuoli jäänyt sitten lapsipuolen asemaan. Ei alkuperäisellä colliella, joka on ollut työkoira, ole ollut tuollaista turkkia. Teepä testi jollakin pitkäkarvaisella esim. läpsäyttämällä yhtäkkiä kätesi yhteen, niin näet epävarmasti poukkoilevan koiran, joka ei tiedä pakenisiko vai purisiko.

Ihan sama ilmiö on muidenkin käyttökoirien kanssa: esim. monet terrierirodut eivät enää mahdu luolaan, mihin ne on alunperin tarkoitettu. Niillä on nykyään niin valtava rintakehä ja liian suuri säkäkorkeus. Ja surullisena katsoo näyttelyissä labradorinnoutajia ja kultaisia noutajia, joista on tehty kuin broilereita. Ei niistäkään ole enää metsälle massiivisuutensa vuoksi.

Että sitä se show teettää ja ihmisten turhamaisuus.

Lue lisää

noin... aiheen aloittajalle nyt ihan ensiksi paljon voimia, tapaus on ollut erittäin ikävä :( Tällaista ei saisi tapahtua mutta valitettavasti näitä aina joskus esiin tulee oli rotu sitten mikä hyvänsä.

Tuosta ns. "testistä", pisti kyllä pikkasen hymyilyttämään tuo entisen colliefanin kirjoitus... ;) Tervetuloa vaan läpsyttelemään käsiäsi meidän karvaisille collikoille ;D Ei se karvanmäärä siitä koirasta viirapäätä tee, juttu on kyllä näin...

Hömelö kirjoitti:

että minä en ole ikinä tavannut vihaista collieta? Arkoja kylläkin pari, mutta en sentään siinä määrin että piileskelisivät omistajan jalkojen takana.. Kuitenkin tämän rotuisten koirien parissa tulee pyörittyä vähän enempikin ja pehkot tuntuvat olevan kyllä varsin veikeitä otuksia, eikä mitään hermoheikkoja täriseviä raunioita. Collien luonteeseen kumminkin kuuluu tietynlainen pidättyväisyys, sitä ei pidä sekoittaa arkuuteen kumminkaan.

En kyllä lähtisi koko rotua leimaamaan parin yksilön vuoksi. Mutta toisaalta, onhan milloin mitäkin mastiffeja ja terriereitä leimattu tappajakoiriksi vain parin yksilön takia.
En nyt sitten tiedä tehdäänkö tässä eroa lyhytkarvaisten ja pitkäkarvaisten välille, mutta oma nakuni ei kyllä todellakaan aristele vieraita ihmisiä mätsäreissä tai missään, aluksi miettii pariin kertaan että kannattaako tehdä tuttavuutta, ja jos kannattaa niin tunkee kyllä rahnutettavaksi.

Lue lisää

koko rotua itse en ole henk kohtaisesti tavannut ärhäkkää collieta arkoja kylläkin ..

rotu on paimenkoira edelleen ja sillä on taipumus paimentaa näykkimällä. Rodun taipumuksia pitää ymmärtää ja pitää johtajuus selkeänä ja opetella koiran kieltä..koiralla ei naksahda out of the blue vaan siinä on jo taustalla ollut jotain reagointia johon omistaja ei ole kiinnittänyt huomiota joko osaamattomuuttaan tai välinpitämättömyyttä.

entinen colliefani kirjoitti:

on lyhytkarvainen collie? Niilläpä onkin luonne ihan erilainen kuin pitkäkarvaisilla. Siis ovat tervepäisiä ja jopa vielä kelpaavat palveluskoiraksikin.

Mutta se on ollut pitkäkarvaisen collien tuho, kun ulkomuodon ja valtavan turkin saamiseksi jalostuksessa on se luonnepuoli jäänyt sitten lapsipuolen asemaan. Ei alkuperäisellä colliella, joka on ollut työkoira, ole ollut tuollaista turkkia. Teepä testi jollakin pitkäkarvaisella esim. läpsäyttämällä yhtäkkiä kätesi yhteen, niin näet epävarmasti poukkoilevan koiran, joka ei tiedä pakenisiko vai purisiko.

Ihan sama ilmiö on muidenkin käyttökoirien kanssa: esim. monet terrierirodut eivät enää mahdu luolaan, mihin ne on alunperin tarkoitettu. Niillä on nykyään niin valtava rintakehä ja liian suuri säkäkorkeus. Ja surullisena katsoo näyttelyissä labradorinnoutajia ja kultaisia noutajia, joista on tehty kuin broilereita. Ei niistäkään ole enää metsälle massiivisuutensa vuoksi.

Että sitä se show teettää ja ihmisten turhamaisuus.

Lue lisää

totta kai sitä omaansa puolustaa, mutta en ole omaa coltsuani rautahermoisempaa eläjää tavannut, näyttelyissä ym. tallustaa menemään kuninkaan elkein, toisinaan itseltäni meinaa mennä hermot. Lapsista tykkää hullun lailla, ovesta tulijat aina pitsalähetistä jehovan todistajiin saavat siltä vähän turhankin iloisen vastaanoton, pentuna ei näykkinyt niin yhtään. Uskomattoman helppo kouluttaa, tuon koiran nimittäin saa opetettua vaikka imuroimaan jos yrittää. Mielenkiinnolla odottelen tulevia luonnetestejä, ja ihmettelen todella jos sieltä ei kunnon pisteitä rapsahda:) Jännä juttu, nimittäin olen aika lailla tavannut elämäni aikana pehkoja tavannut enkä niin yhtään tuollaisia kuvauksia vastaavaa. Muutama nahka on kylläkin pelästyttänyt miltei p****t housuun.

entinen colliefani kirjoitti:

on lyhytkarvainen collie? Niilläpä onkin luonne ihan erilainen kuin pitkäkarvaisilla. Siis ovat tervepäisiä ja jopa vielä kelpaavat palveluskoiraksikin.

Mutta se on ollut pitkäkarvaisen collien tuho, kun ulkomuodon ja valtavan turkin saamiseksi jalostuksessa on se luonnepuoli jäänyt sitten lapsipuolen asemaan. Ei alkuperäisellä colliella, joka on ollut työkoira, ole ollut tuollaista turkkia. Teepä testi jollakin pitkäkarvaisella esim. läpsäyttämällä yhtäkkiä kätesi yhteen, niin näet epävarmasti poukkoilevan koiran, joka ei tiedä pakenisiko vai purisiko.

Ihan sama ilmiö on muidenkin käyttökoirien kanssa: esim. monet terrierirodut eivät enää mahdu luolaan, mihin ne on alunperin tarkoitettu. Niillä on nykyään niin valtava rintakehä ja liian suuri säkäkorkeus. Ja surullisena katsoo näyttelyissä labradorinnoutajia ja kultaisia noutajia, joista on tehty kuin broilereita. Ei niistäkään ole enää metsälle massiivisuutensa vuoksi.

Että sitä se show teettää ja ihmisten turhamaisuus.

Lue lisää

meillä on erittäin hyvän itsetunnon omaava vajaa kaksi vuotias pk collie poika, joka ei todellakaan ole mistään arkalasta kotoisin. ei pelkää kovia ääniä, antaa tuomarin tutkia itsensä erittäin mallikelpoisesti (mistä on saanut arvosteluissa kiitosta). ei pelkää vieraita ihmisiä tai koiria. aina valmis leikkiin toisten koiruuksien kanssa. tosin olemme kuulleet moneltakin ihmetystä koiramme avoimuudesta ja rohkeudesta ja mutenkin hyvästä luonnostaan.
tästä on kyllä kiittäminen kasvattajaamme joka pitää kasvattamiensa koirien ja pentujen luonnetta erittäin tärkeänä.
tosin poitsumme luonteeseen ja muutenkin olemukseen vaikuttaa suuresti se, että siinä on 30% jenkkilinjaa. (ovat kovempi luonteisia, jyvämpiä ja huumorintajuisempia kuin euroopanlinjaiset)
olen itsekkin törmännyt moneenkin arempaan collieen, mutta ei kaikki ole sellaisia.

Olipa oikein ilkeästi kirjoitettu teksi. Tunnut erittäin ikävältä persoonalta joten toivon ettei sinulla ole minkään rotuista koiraa. Tekstistä tosiaan puhkuu valtava vastenmielisyys collie rotua kohtaan. Minun mielestäni rotu on mitä kaunein ja luonnekin yleensä ihan ok. Luonnevikaisia kyllä löytyy joka rodusta se on lähes fakta juttu. Jos olisin collie en taitaisi pitää sinusta. Pelkäisin luultavasti ja paljon.

Äh, ei collie ole mitään paimentanut enää vuosikymmeniin! Ei ole jalostettu paimenkoirana enää aikoihin. Se on eriytynyt näyttelykoiraksi silloin kun ulkonäön jalostaminen on aloitettu. Karvaa, niskaa, päätä, korvia - niitä pidetään maailman tärkeimpinä asioina tuossa rodussa. Ei mitään järkeä. Paimenkoiria ei noin jalosteta. Naurattaa ajatuskin että joku pitäisi collieta paimen/palveluskoirana!

Takaliikkeet onkin todella ongelma collieissa. Mutta ei niillä ole mitään väliä kun vaan korvat töhnätään keinotekoisesti ja häntä pysyy oikeassa asennossa. Hännällään ja korvillaan ja ennen kaikkea upeilla väreilläänhän collie paimentaa!!

Törkeä sukusiitos on varmaan pahinta juuri collien kohdalla. Vilkaiskaa huviksenne sukutauluja. Ne ovat ympyröitä. Serkut keskenään, isä astuu tyttären ja sitten kahden saman isän pennut tekevät seuraavat pennut jne. Mahtavaa :) Collie on eräs ahtaimmin jalostetuista roduista. Ei ole minun keksintö. Koiramme lehdessä oli vertailuja viime vuonna rotujen geneettisestä vaihtelusta ja collien sija oli yksi heikoimmista.

Ei muuta kuin kieltolistalle koko rotu tai äkkiä uutta verta joukkoon (risteyttää voisi australianpaimenkoiraan, bordercolliehen, selttiin, mieluummin vielä vaikka venäjänvinttikoiraan , niin saisi geenejä vielä kauempaa).

ääääääää kirjoitti:

arkuutta ja esimerkiksi paukkuherkkyytä saa pois? Meillä pk collie on ollut ihan pennusta lähtien yllättäville äänille todella säikky. Minulta on ainakin keinot loppu tämän asian suhteen.
Ja meillä ei todellakaan ole koulutuksessa tai johtajuudessa puutteita, koska koira tottelee mitä sille sanoo samantien ja kulkee esimerkiksi lenkillä minun takanani ja ovesta päästää minut ensin, eikä osoita millään tavalla pomottelevansa. Ikinä ei koiraa ole lyöty tai se ei ole kokenut mitään kamalaa. Koirani emokin pelkää uutena vuotena ihan hulluna. Jos olisin tiennyt emosta, ennen koirani ostoa, olisi kaupat jäänyt varmaankin tekemättä, mutta asia selvisi minulle vasta muutaman vuoden jälkeen.

Jos läpsäytän käsiäni ihan koiran edessä, niin että koira näkee ne, silti koira alkaa katsomaan pakoreittiä ja alkaa täristä.

Kyllä uskoisin meidän koiralla olevan ennemmin synnynäinen vika tuo pelokkuus ja arkuus, kuin koulutuksen puutetta.

Lue lisää

Hermorakenne perityy geneettisesti. Et voi tehdä sille paljoakaan. Eläin on luonnostaan säikky ja siksi arkuus tulee helposti esille, jos ei siihen kiinnitetä jalostuksessa huomiota. Siis lähes kaikki luonnon nisäkkäät pakenevat kovia ääniä yms. häiriötä. Se on ihan luonnollista ja perustuu hegissä pysymiseen, mutta koiran kohdalla ei toivottavaa.

marianneK kirjoitti:

Äh, ei collie ole mitään paimentanut enää vuosikymmeniin! Ei ole jalostettu paimenkoirana enää aikoihin. Se on eriytynyt näyttelykoiraksi silloin kun ulkonäön jalostaminen on aloitettu. Karvaa, niskaa, päätä, korvia - niitä pidetään maailman tärkeimpinä asioina tuossa rodussa. Ei mitään järkeä. Paimenkoiria ei noin jalosteta. Naurattaa ajatuskin että joku pitäisi collieta paimen/palveluskoirana!

Takaliikkeet onkin todella ongelma collieissa. Mutta ei niillä ole mitään väliä kun vaan korvat töhnätään keinotekoisesti ja häntä pysyy oikeassa asennossa. Hännällään ja korvillaan ja ennen kaikkea upeilla väreilläänhän collie paimentaa!!

Törkeä sukusiitos on varmaan pahinta juuri collien kohdalla. Vilkaiskaa huviksenne sukutauluja. Ne ovat ympyröitä. Serkut keskenään, isä astuu tyttären ja sitten kahden saman isän pennut tekevät seuraavat pennut jne. Mahtavaa :) Collie on eräs ahtaimmin jalostetuista roduista. Ei ole minun keksintö. Koiramme lehdessä oli vertailuja viime vuonna rotujen geneettisestä vaihtelusta ja collien sija oli yksi heikoimmista.

Ei muuta kuin kieltolistalle koko rotu tai äkkiä uutta verta joukkoon (risteyttää voisi australianpaimenkoiraan, bordercolliehen, selttiin, mieluummin vielä vaikka venäjänvinttikoiraan , niin saisi geenejä vielä kauempaa).

Lue lisää

Hei kaikille,

minulla on USA tuonti Collieuros ja on ollut aikaisemmat colliet ja edelleen olemme osallistuneet paimennuskokeisiin osallistuneet;ihan niinkuin aikaisempienkin uroscollieiden kanssa. Kyllä Colliet edelleen paimentaa!!!

Suomessa on ongelma, koska kun etsin koiraa itselleni, oli tuonti minulle ainoa vaihtoehto marianneK käsitteli asina, kyllä, liian kapeat sukutaulut, liikaa ns. britticollieita (niissä ei ole todellakaan mitään vikaa) vaan ongelma on liian ns. kapeat markkinat.

Colliekasvattajilla on samat ongelma kuin muidenkin rotujen edustajilla. Samoja uroksia astutetaan samoilla ns serkkutytöillä jne.

Senpä takia jotkut kasvattajat (valitettavasti vain kaksi tällähetkellä Suomessa) tuovat tuontikoiria tai käyvät ulkomailla astuttamassa; sepä onkin sitten rahakysymys...

.......................... kirjoitti:

totta kai sitä omaansa puolustaa, mutta en ole omaa coltsuani rautahermoisempaa eläjää tavannut, näyttelyissä ym. tallustaa menemään kuninkaan elkein, toisinaan itseltäni meinaa mennä hermot. Lapsista tykkää hullun lailla, ovesta tulijat aina pitsalähetistä jehovan todistajiin saavat siltä vähän turhankin iloisen vastaanoton, pentuna ei näykkinyt niin yhtään. Uskomattoman helppo kouluttaa, tuon koiran nimittäin saa opetettua vaikka imuroimaan jos yrittää. Mielenkiinnolla odottelen tulevia luonnetestejä, ja ihmettelen todella jos sieltä ei kunnon pisteitä rapsahda:) Jännä juttu, nimittäin olen aika lailla tavannut elämäni aikana pehkoja tavannut enkä niin yhtään tuollaisia kuvauksia vastaavaa. Muutama nahka on kylläkin pelästyttänyt miltei p****t housuun.

Lue lisää

Sinulla voi olla hyvä collie. Ei se mitään auta kun ajattelee kokonaisuutta. Ei subjektiivinen "Minulla hyvä koira" auta pidemmän päälle . Jos vertaat collieiden luonnetestejä monien muiden rotujen vastaaviin, niin ne ovat heikkoja. Pikkuterrierit pärjäävät luonnetesteissä järjestään paremmin kuin colliet, joille hylätty luonnetesti on ihan tavallinen tapaus. Aikanaan kun olimme oman collien kans luonnetesteissä, olin ainut, jonka koira läpäisi testin. Muut hylättiin. Se oli collieleirillä järjestetty testi (Tuovinen & Saariokari tuomareina). Ei tuollaisen perusteella voi ko. rodun varalle paljoa suunnitella.

turha leimata kirjoitti:

koko rotua itse en ole henk kohtaisesti tavannut ärhäkkää collieta arkoja kylläkin ..

rotu on paimenkoira edelleen ja sillä on taipumus paimentaa näykkimällä. Rodun taipumuksia pitää ymmärtää ja pitää johtajuus selkeänä ja opetella koiran kieltä..koiralla ei naksahda out of the blue vaan siinä on jo taustalla ollut jotain reagointia johon omistaja ei ole kiinnittänyt huomiota joko osaamattomuuttaan tai välinpitämättömyyttä.

Lue lisää

osaamattomuus on oikea sana.
tunsin oman collieni ja sen pennut. tein sen virheen,että annoin sen olla vanhinnarttu laumassa. siis uutta narttupentua kohtaan. tämä onnistui aikansa,mutta sitten,kun uusi pentu huomasi,että sillä on voimaa enemmän,kuin kyykyttäjällään.... nyttten omistan 1 koiran,joka ei hyväksy muita koiria laumaansa.

ääääääää kirjoitti:

arkuutta ja esimerkiksi paukkuherkkyytä saa pois? Meillä pk collie on ollut ihan pennusta lähtien yllättäville äänille todella säikky. Minulta on ainakin keinot loppu tämän asian suhteen.
Ja meillä ei todellakaan ole koulutuksessa tai johtajuudessa puutteita, koska koira tottelee mitä sille sanoo samantien ja kulkee esimerkiksi lenkillä minun takanani ja ovesta päästää minut ensin, eikä osoita millään tavalla pomottelevansa. Ikinä ei koiraa ole lyöty tai se ei ole kokenut mitään kamalaa. Koirani emokin pelkää uutena vuotena ihan hulluna. Jos olisin tiennyt emosta, ennen koirani ostoa, olisi kaupat jäänyt varmaankin tekemättä, mutta asia selvisi minulle vasta muutaman vuoden jälkeen.

Jos läpsäytän käsiäni ihan koiran edessä, niin että koira näkee ne, silti koira alkaa katsomaan pakoreittiä ja alkaa täristä.

Kyllä uskoisin meidän koiralla olevan ennemmin synnynäinen vika tuo pelokkuus ja arkuus, kuin koulutuksen puutetta.

Lue lisää

Minun ensimmäinen pehkoni lakkas aika pian säikkymästä kun aloin ulkoiluttaa sitä jääkiekkokaukalon lähellä. Menin suoraan kaukalon viereen pidin sen pitkässä narussa ja leikitin sitä. Aluksi se pelkäsi mutta tottui sitten eikä piitannut enää paukkeesta. Seuraavaksi menin rautatieasemalle ja kävin siellä joka päivä kunnes se ei enää piitannut junien metelistä. Aina kun keksin jonkin meluisan ja paukkuvan paikan menin sinne. Keskikaupungin katuja kiertelin monesti.
Seuraavien kanssa tein niin heti pienenä ja kukaan niistä ei säikkynyt pauketta.

Ainahan on peiliin joka asiassa katsomista, kuin myös on tässä. Syytä en ittelleni kokonaan ota, mutta pakkohan sitä on jonnin verran ottaa.
Collieta en rotuna hauku enkä moiti. Minun mielestä kannattaa rodun kasvattajienki katsoa sinne peiliin jos tällaisia tapauksia tulee "julki" toistamiseen. Tuskin me kaikki muut ollaan huonoja kasvattajia ja koiran omistajia. Surullista on minun mielestä se, että ihailemani rotu onki osoittautunut epäluotettavaksi.... Kaikissa koirissa on omat juttunsa ja nyt se vaan on collien kohdalla tämmöinen.
Rakastakaa omia koirianne ja olkaa onnellisia niistä... Minun kohdalla kävi vaan näin hiton moisen huono tuuri.

Eikös olekin helppo arvostella jälkikäteen? Roppakaupalla sitä samaa sulle jos sattuu joskus käymään jotain ikävää, mutta en voi sanoa.

Olen ollut pitkäkarvaisten collieiden kanssa tekemisissä vuodesta 1975 asti, enkä ole ikinä kuullut, että collie olisi ollut syntyjään aggressiivinen ja luonnevikainen. Arkoja koiria olen tavannut lähinnä 70-80-luvulla, en enää nykypäivänä. Yhden "arvaamattoman" collien tunsin ja sitä oli pidetty juoksulangassa pihassa. Juoksulanka ei ole paimenkoiran paikka, tämän olisi kuka tahansa koirapsykologi tai koira-asiantuntija osannut kertoa. Jos koira on kaulastaan jatkuvasti kiinni, se rupeaa puolustamaan tonttiaan ja stressaantuu aivan mahdottomasti muutenkin. Tarha , ehkä sitten vähän pienempikin, on koiralle paljon inhimillisempi. Voi, kunpa joku, vaikka koiran kasvattaja, olisi tämän teille osannut kertoa!

Kasvattaja kirjoitti:

Olen ollut pitkäkarvaisten collieiden kanssa tekemisissä vuodesta 1975 asti, enkä ole ikinä kuullut, että collie olisi ollut syntyjään aggressiivinen ja luonnevikainen. Arkoja koiria olen tavannut lähinnä 70-80-luvulla, en enää nykypäivänä. Yhden "arvaamattoman" collien tunsin ja sitä oli pidetty juoksulangassa pihassa. Juoksulanka ei ole paimenkoiran paikka, tämän olisi kuka tahansa koirapsykologi tai koira-asiantuntija osannut kertoa. Jos koira on kaulastaan jatkuvasti kiinni, se rupeaa puolustamaan tonttiaan ja stressaantuu aivan mahdottomasti muutenkin. Tarha , ehkä sitten vähän pienempikin, on koiralle paljon inhimillisempi. Voi, kunpa joku, vaikka koiran kasvattaja, olisi tämän teille osannut kertoa!

Lue lisää

Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Itselläni ollut 23 collievuoden aikana yksi "luonnevikainen" collie, joka kävi kiinni ja siltä löytyikin sitten päästä kasvain.. En nyt tosisaan lähtisi leimaamaan koko rotua ja kyllä sen oman collien uskaltaa sinne lapsiperheeseenkin ottaa. Pitää vain muistaa, että _minkään_ koiran paikka EI ole pienen lapsen/lasten kanssa keskenään. Olen myös aika samoilla linjoilla myös sen asian kanssa, että koira pitää kyllä kouluttaa. Noita ongelmia syntyy kyllä, jos koiraa ei johdeta oikein ja se luulee olevansa laumansa johtaja. Kyllä niitä johtajuusongelmia pystyy hoitamaan aikuisemmallekin koiralle. Vaikka hermoja se kyllä kysyy, jos pentuna lellii koiran pilalle koulutuksen sijaan. Kai se pätee samalla lailla lapsiin ja koiriin, kuri pitää olla ja aikuinen/omistaja määrää.
Olen silti pahoillani alkuperäisen kirjoittajan puolesta. En silti häntäkään syyttelisi täällä loputtomasti, kaikki eivät voi tietää kaikkea. Todella sääli, että noin pääsi tapahtumaan, mutta varmasti tästäkin keskustelusta oppi todella moni. :)
Ihanaa pääsiäistä ja lenkki-ilmoja vaan kaikille! Kyllä nämä mielestäni siltikin ovat maailman upein rotu :)

Collieperheeltä kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Itselläni ollut 23 collievuoden aikana yksi "luonnevikainen" collie, joka kävi kiinni ja siltä löytyikin sitten päästä kasvain.. En nyt tosisaan lähtisi leimaamaan koko rotua ja kyllä sen oman collien uskaltaa sinne lapsiperheeseenkin ottaa. Pitää vain muistaa, että _minkään_ koiran paikka EI ole pienen lapsen/lasten kanssa keskenään. Olen myös aika samoilla linjoilla myös sen asian kanssa, että koira pitää kyllä kouluttaa. Noita ongelmia syntyy kyllä, jos koiraa ei johdeta oikein ja se luulee olevansa laumansa johtaja. Kyllä niitä johtajuusongelmia pystyy hoitamaan aikuisemmallekin koiralle. Vaikka hermoja se kyllä kysyy, jos pentuna lellii koiran pilalle koulutuksen sijaan. Kai se pätee samalla lailla lapsiin ja koiriin, kuri pitää olla ja aikuinen/omistaja määrää.
Olen silti pahoillani alkuperäisen kirjoittajan puolesta. En silti häntäkään syyttelisi täällä loputtomasti, kaikki eivät voi tietää kaikkea. Todella sääli, että noin pääsi tapahtumaan, mutta varmasti tästäkin keskustelusta oppi todella moni. :)
Ihanaa pääsiäistä ja lenkki-ilmoja vaan kaikille! Kyllä nämä mielestäni siltikin ovat maailman upein rotu :)

Lue lisää

Kaverini otti pk-koiraksi pehkonartun, ja valitettavasti koira on vain aristunut iän myötä. Jos vertaan vaikka omaan beauceroniini niin en todella sanoisi kovin monesta colliesta, että riittää enää viettiä mihinkään, tai rohkeutta.

beussi kirjoitti:

Kaverini otti pk-koiraksi pehkonartun, ja valitettavasti koira on vain aristunut iän myötä. Jos vertaan vaikka omaan beauceroniini niin en todella sanoisi kovin monesta colliesta, että riittää enää viettiä mihinkään, tai rohkeutta.

Lue lisää

Onneksi viettiäkään ei rodussa pahemmin enää ole, koska arka vietikäs, taistelunhaluinen ja vielä vaikka dominoiva olisi vaarallinen yhdistelmä. Suurin osa collieista menee lapsiperheisiin kotikoiriksi tai näyttelyihmisille,
on siis oikeastaan hyvä, ettei viettejä enää pahemmin löytyisi, silloin arkuuskin pysyy hallittavissa mitoissa, vaikka onkin hirveän ikävää.

... kirjoitti:

Onneksi viettiäkään ei rodussa pahemmin enää ole, koska arka vietikäs, taistelunhaluinen ja vielä vaikka dominoiva olisi vaarallinen yhdistelmä. Suurin osa collieista menee lapsiperheisiin kotikoiriksi tai näyttelyihmisille,
on siis oikeastaan hyvä, ettei viettejä enää pahemmin löytyisi, silloin arkuuskin pysyy hallittavissa mitoissa, vaikka onkin hirveän ikävää.

Lue lisää

tutustumaan viirupäisiin pehkoihin ;))

verde kirjoitti:

tutustumaan viirupäisiin pehkoihin ;))

Meillekin saa tulla kyllä katsomaan, ei näissä mitään vikaa ole ;) Nahkasta puhumattakaan, se on uteliain ja sosiaalisin koira, mitä olen ikinä nähny. Paukuttelin käsiä yhteen eilen, ei täällä mitään kyllä tapahdu :D Mulkaistaan vain lattialta, että mitä tuo läpsyttelee..
Tästä koko keskustelusta jäi kyllä himpan p*ska maku suuhun.. Tuntuu, että koko rotu on haukuttu ja kukaan ei enää uskalla ottaa collieta. Toisaalta.. Ihminen, joka ei ymmärrä, että jotkut koiratkin voivat olla mieleltään sairaita rodusta riippumatta tai ne voivat olla jästipäisempiä, tuskin ymmärtävän collien/koiran sielunelämän päälle muutenkaan mitään, joten ehkä heidän on sitten parempi keskittyä johonkin muuhun rotuun/harrastukseen ;)
Enpä tosiaan usko, että on yhtään rotua, jonka kanssa ei joskus olisi ollut vastaavia tapauksia. Enkä tiedä onko tarpeen syytellä aivan jokaista tahoa näistä ongelmista erikseen. Jotkut koirat ovat sairaita, tai jotkut omistajat eivät vain osaa/ymmärrä ja eiväthän kaikki kasvattajatkaan varmasti 101% koiralähtöisesti toimi. Nuo ovat vain valitettavia faktoja.
Ja edelleen, jos lasten takia pelätään jonkun koiran ottamista, niin en kyllä itse jättäisi pienten lasten kanssa kahden yhtään minkään rotuista/kokoista koiraa/eläintä. Ihan vain jo koirankin takia.
Mutta siis joo, eipä paisutella tätä asiaa nyt turhaan, upea rotu, itse en ainakaan ole koskaan vaihtanut tai tule koskaan vaihtamaan :)

Collieperheeltä kirjoitti:

Meillekin saa tulla kyllä katsomaan, ei näissä mitään vikaa ole ;) Nahkasta puhumattakaan, se on uteliain ja sosiaalisin koira, mitä olen ikinä nähny. Paukuttelin käsiä yhteen eilen, ei täällä mitään kyllä tapahdu :D Mulkaistaan vain lattialta, että mitä tuo läpsyttelee..
Tästä koko keskustelusta jäi kyllä himpan p*ska maku suuhun.. Tuntuu, että koko rotu on haukuttu ja kukaan ei enää uskalla ottaa collieta. Toisaalta.. Ihminen, joka ei ymmärrä, että jotkut koiratkin voivat olla mieleltään sairaita rodusta riippumatta tai ne voivat olla jästipäisempiä, tuskin ymmärtävän collien/koiran sielunelämän päälle muutenkaan mitään, joten ehkä heidän on sitten parempi keskittyä johonkin muuhun rotuun/harrastukseen ;)
Enpä tosiaan usko, että on yhtään rotua, jonka kanssa ei joskus olisi ollut vastaavia tapauksia. Enkä tiedä onko tarpeen syytellä aivan jokaista tahoa näistä ongelmista erikseen. Jotkut koirat ovat sairaita, tai jotkut omistajat eivät vain osaa/ymmärrä ja eiväthän kaikki kasvattajatkaan varmasti 101% koiralähtöisesti toimi. Nuo ovat vain valitettavia faktoja.
Ja edelleen, jos lasten takia pelätään jonkun koiran ottamista, niin en kyllä itse jättäisi pienten lasten kanssa kahden yhtään minkään rotuista/kokoista koiraa/eläintä. Ihan vain jo koirankin takia.
Mutta siis joo, eipä paisutella tätä asiaa nyt turhaan, upea rotu, itse en ainakaan ole koskaan vaihtanut tai tule koskaan vaihtamaan :)

Lue lisää

mieltä kanssasi. Joka rodusta aina löytyy muutama yksilö jolle elämä ei ole helppoa. Mutta ei sen takia todellakaan tule koko rotua leimata.
Minä olen ainakin tyytyväinen omiin koiriini sekä pehkoihin että nahkoihin. Kaikilla on omat luonteensa on hyviä ja huonoja puolia. Mikään koira ei ole täydellinen.

Suuremmaksi osaksi tapaani colliet ovat olleet aivan täyspäisiä normaaleita collieita karvanlaadusta riippumatta.

Vertin kirjoitus sisälsi myös hyviä pointeja niinkuin muutama muukin kirjoitus.

Niin ja taputtelijalle. Meillekin saa tulla käsiänsä yhteen paukuttamaan. Saadaan jotain hubaakin välillä.

colliet ovat upeita, näyttäviä ja kerrassaan huippuluontoisia koiria koulutettuna. Varmasti kyllä päinvastoinkin mikäli annetaan vaan leikkiä pomoa talossa!

takaperin uroscollien piti tulla minulle vain kotihoitoon, oli haettu pois silloiselta omistajaltaan, koska tämä oli haalinut liikaa eläimiä (pääasiassa kissoja, mutta pari koiraakin siellä oli) sekä kärsi alkoholismista.
Omani oli erittäin arka ja apaattinen, viihtyi aluksi omissa oloissaan. Siitä sitten ajan kuluessa rohkaistui ja alkoi kiintyä minuun, mutta myös yritti alkaa pomottelemaan minua. Ei olisi saanut kynsiä leikata, hampaita katsoa, karvoille astua eikä muutenkaan lattialla olla, esim. makoilla. Myös ulkona minua piti suojella, se kun lauman johtajan tehtävä, muun lauman suojeleminen, jokainen koira/ihminen oli mahdollinen uhka. Tähän minä en suostunut, vaan tein koiralle selväksi, että minä saan olla lattialla, minä leikkaan kynnet, minä pesen koiran, jos niin haluan ja kukaan ei ole minun kimppuuni hyökkäämässä. No niin, onnistuin saamaan nopeasti koiran päähän taottua (colliet kyllä oppivat nopeasti), kumpi on pomo.
Nykyään koira antaa nätisti minun leikata kynnet, hampaat saa katsoa, lattialla saa tehdä kuperkeikkoja, jos vain mieli tekee. Välillä myöhään pimeällä koira murisee, jos kuuluu jotain epämääräistä tai lähettyvillä on jokin uhkaavasti käyttäytyvä henkilö, mutta se jää usein vain murinaksi. Räyhäävät ja räkyttävät koirat saavat omaltani halveksuvan katseen ja jos liian lähelle tulevat, niin ärähtää. Suhtautuu vieraisiin edelleen epäluuloisen pidättyväisesti, mutta on kuitenkin ystävällinen.
Vanhemmiten koirasta (voi hyvinkin olla jo 10 vuotias) on tullut hieman ärhäkämpi vilkkaita koiria kohtaan, ei vaan vanhus jaksa. Ihmisiä kohtaan ei ole muuttunut yhtään äreämmäksi tai ärhäkämmäksi.

Jokunen... kirjoitti:

takaperin uroscollien piti tulla minulle vain kotihoitoon, oli haettu pois silloiselta omistajaltaan, koska tämä oli haalinut liikaa eläimiä (pääasiassa kissoja, mutta pari koiraakin siellä oli) sekä kärsi alkoholismista.
Omani oli erittäin arka ja apaattinen, viihtyi aluksi omissa oloissaan. Siitä sitten ajan kuluessa rohkaistui ja alkoi kiintyä minuun, mutta myös yritti alkaa pomottelemaan minua. Ei olisi saanut kynsiä leikata, hampaita katsoa, karvoille astua eikä muutenkaan lattialla olla, esim. makoilla. Myös ulkona minua piti suojella, se kun lauman johtajan tehtävä, muun lauman suojeleminen, jokainen koira/ihminen oli mahdollinen uhka. Tähän minä en suostunut, vaan tein koiralle selväksi, että minä saan olla lattialla, minä leikkaan kynnet, minä pesen koiran, jos niin haluan ja kukaan ei ole minun kimppuuni hyökkäämässä. No niin, onnistuin saamaan nopeasti koiran päähän taottua (colliet kyllä oppivat nopeasti), kumpi on pomo.
Nykyään koira antaa nätisti minun leikata kynnet, hampaat saa katsoa, lattialla saa tehdä kuperkeikkoja, jos vain mieli tekee. Välillä myöhään pimeällä koira murisee, jos kuuluu jotain epämääräistä tai lähettyvillä on jokin uhkaavasti käyttäytyvä henkilö, mutta se jää usein vain murinaksi. Räyhäävät ja räkyttävät koirat saavat omaltani halveksuvan katseen ja jos liian lähelle tulevat, niin ärähtää. Suhtautuu vieraisiin edelleen epäluuloisen pidättyväisesti, mutta on kuitenkin ystävällinen.
Vanhemmiten koirasta (voi hyvinkin olla jo 10 vuotias) on tullut hieman ärhäkämpi vilkkaita koiria kohtaan, ei vaan vanhus jaksa. Ihmisiä kohtaan ei ole muuttunut yhtään äreämmäksi tai ärhäkämmäksi.

Lue lisää

Itselläni on 8 vuotias uroscollie. Edellinen collie eli 9 vuotiaaksi. Nykyinen ottaa välittömästi isännän roolin, jos satun vahingossa kieltämään vieraiden lapsia. Olenkin sanonut heti lasten vanhemmille - en voi kieltää teidän lapsia, koska koira ottaa komennon - pitäkää huolta lapsistanne. Mitään ongelmia ei ole sitten ollut. Kilttikin koira voi muuttua, jos isäntä sattuu tekemään virheen itse. Toisena koirana meillä on leikattu suomen pystykorva. Molemmat ovat irti ulkona. Mitään ulkoiluhäkkiä emme omista. Olen toisten kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että koira menee pilalle juoksunarussa. Taajamissa ulkoiluhäkki on paras, mutta ilman sitäkin pärjää. Kuitenkin toistan sen, että ulkopuolisten läsnä ollessa on tärkeää antaa komennot vain koiralle, ettei väärinymmärryksen vuoksi jouduta lopettamaan hyvää koiraa.

Kyllä koirassa on silloin paljon vikaa kun käy ihmiseen kiinni !! Ei siinä mitää juoksuhihnaa voi syyttää laki kun jo määrää koirien kytkettynä pitämisen !! Seko pää , mikä sekopää olisko jalostuksen, sukusiitoksen puoleen katsomista jo aika ?? On niin hirveitä lähisuku parituksia että pahaa tekee .....vain näyttelytuloksilla on väliä !!!
Sairauksistakaan EI välitetä !?

vain ROP tärkeä kirjoitti:

Kyllä koirassa on silloin paljon vikaa kun käy ihmiseen kiinni !! Ei siinä mitää juoksuhihnaa voi syyttää laki kun jo määrää koirien kytkettynä pitämisen !! Seko pää , mikä sekopää olisko jalostuksen, sukusiitoksen puoleen katsomista jo aika ?? On niin hirveitä lähisuku parituksia että pahaa tekee .....vain näyttelytuloksilla on väliä !!!
Sairauksistakaan EI välitetä !?

Lue lisää

kuule laki ei aivan vastaa todellisuutta. Eiköhän ole ihan maalaisjärjellä ajateltuna kristallinkirkasta, että mistään koirasta ei tule tervettä, jos se ei saa olla vapaana?! Koirille ja nimenomaan paimenkoirille juoksunaru on vihoviimeinen kapistus: se lisää koiran aggressiivisuutta, se stressaa koiraa. Sama juttu esim. koirien kohdatessa lenkillä, koirille on luonnollista tervehtiä VAPAANA, remmissä ne eivät pysty kommunikoimaan koiramaisella tavalla. Samoin juoksunaru lisää halua puolustautua, sillä koira tietää olevansa kiinni remmissä ja voi kokea olevansa uhattu, kun se ei pääse pakoon. Vielä jos vieraampi henkilö lähestyy sitä, varsinkin kimeällä äänellä puhuva, suoraan päin juokseva lapsi, joka eikä ymmärrä koiran hienovaraisia väistely-yrityksiä, niin siinäpä sitä ollaan. Narussa olevaa koiraa eivät vieraat saa mennä koskemaan. Mietipä vaikka luonnetestituloksia: colliet herkki ja pehmeitä koiria, pelottavan tilanteen sattuessa turvautuvat usein pakoon, jos pakoon eu pääse niin koiralle luonnollinen, vietteihin perustuva tapa on puolustautua. Ikävä kyllä usein juoksunaruihin turvautuvat omistajat eivät ehkä tee tarpeeksi työtä koiran liikuttamiseksi ja aktivoimiseksi. Olen kyllä sitä mieltä, että kerrostalossa asuva, tarpeeksi liikuntaa, huomiota ja aktivointia saava koira on juoksunarussa elävää paljon onnellisempi. Omani uroscollieni jää aamuisin tyytyväisenä lepäilemään, naapuri ei edes tiennyt meillä olevan koiraa, kun ei törmäilty porraskäytävässä eikä asunnosta kuulu koiran ääniä. Kotona on turvallista ja rauhallista, juoksunarussa koiran pitää olla koko ajan "valppaana", se stressaantuu.

Meidän collie kasvanut omakotitalossa ja pihassa on tarha sitä varten että koirat on siellä kun itse töissä tai muilla asioilla.
Koirat saa meillä olla pihassa vapaana kun olemme kotona.

.......................... kirjoitti:

Meidän collie kasvanut omakotitalossa ja pihassa on tarha sitä varten että koirat on siellä kun itse töissä tai muilla asioilla.
Koirat saa meillä olla pihassa vapaana kun olemme kotona.

Lue lisää

syynä moiseen käytökseen on koiran epävarmuus sen paikasta, siis asemasta.
Koiran kuin koiran saa pilattua helposti, korjaaminen on vaikeampaa, ei tosin mahdotonta.
En lähtisi koko rotua (aivan sama, kummasta kyse, pitkäkarvasesta vai lyhytkarvasesta collikasta) leimaamaan.
Usein sanotaan, että nahka on räväkämpi ja reippaampi...no, olen tavannut sekä nahkoissa että pehkoissa aavistuksen arkoja, aggressiivisia en lainkaan, saati "mielenvikaisia". Joskus toki voi olla luonnevika kyseessä. Mutta tuo Lassie-leima on aika vinoutunut...

Jos sitten tällasten palstojen juttujen perusteella joku vaikka pelkää collikoita...niin, miten sitten puolipitkäkarvainen (se on siis nahka kuitenkin), kun se saattaa näyttää pehkolta?

Useimmiten vaan on niin,että "Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa"

mistica kirjoitti:

syynä moiseen käytökseen on koiran epävarmuus sen paikasta, siis asemasta.
Koiran kuin koiran saa pilattua helposti, korjaaminen on vaikeampaa, ei tosin mahdotonta.
En lähtisi koko rotua (aivan sama, kummasta kyse, pitkäkarvasesta vai lyhytkarvasesta collikasta) leimaamaan.
Usein sanotaan, että nahka on räväkämpi ja reippaampi...no, olen tavannut sekä nahkoissa että pehkoissa aavistuksen arkoja, aggressiivisia en lainkaan, saati "mielenvikaisia". Joskus toki voi olla luonnevika kyseessä. Mutta tuo Lassie-leima on aika vinoutunut...

Jos sitten tällasten palstojen juttujen perusteella joku vaikka pelkää collikoita...niin, miten sitten puolipitkäkarvainen (se on siis nahka kuitenkin), kun se saattaa näyttää pehkolta?

Useimmiten vaan on niin,että "Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa"

Lue lisää

Kun koira opetetaan pennusta asti ihmisiin, ääniin ym kaikkeen mahdolliseen, niin siitä ei tule arkaa. Kuljetetaan sitä mukana "jokapaikassa". Meillä isommat koirat eivät ole arkoja ja ahdasmielisiä, ne on päässyt melkein kaikkialle. Nuoremmat eivät ole ja ne ovat hieman arempia, mutta eivät äkäisiä. Tämä pätee rotuun kuin rotuun.
Johtajuusongelmista johtuu usein myös nämä pomottamiset...

Finksi kirjoitti:

Kun koira opetetaan pennusta asti ihmisiin, ääniin ym kaikkeen mahdolliseen, niin siitä ei tule arkaa. Kuljetetaan sitä mukana "jokapaikassa". Meillä isommat koirat eivät ole arkoja ja ahdasmielisiä, ne on päässyt melkein kaikkialle. Nuoremmat eivät ole ja ne ovat hieman arempia, mutta eivät äkäisiä. Tämä pätee rotuun kuin rotuun.
Johtajuusongelmista johtuu usein myös nämä pomottamiset...

Lue lisää

Voi kun se olisikin noin helppoa.

Meillä on useita collieita, kasvatamme niitä pienimuotoisesti. Ainutkaan colliemme ei päästä pihaan vieraita ilman isäntäväen läsnäoloa, kysehän on normaalista reviiri- ja vahtivietistä. Ongelmakoiria meillä ei ole, yksikään ei ole ääniarka ja siksi uudenvuodenjuhlinta tai metsästyskausi ei tuota meille ongelmia. Kakki aikuiset koirat ovat läpäisseet luonnetestin loistavilla pisteillä - silti ne eivät päästä ainuttakaan vierasta henkilöä pihaan, elleivät ne huomaa meidän käytöksestämme vieraan olevan tervetullut. Ei koira ole "luonnevikainen" jos se vahtii kotiaan ja isäntiään. Yksi ainoa koiramme on aidosti "aggressiivinen", mutta ei, sekään ei johdu arkuudesta - kyseinen koira sai luonnetestistä lähes 200 pistettä ja puolusti sekä ohjaajaansa, että itseään intensiivisesti (puolustusvietti hyvin voimakas), eikä suinkaan piilotellut omistajan takana kuten "match show -tuomari" antoi ymmärtää. Arka se siis ei ole, mutta rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että tuollaisia yksilöitä rodussamme on. Kyseinen koira ei sopisikaan mitenkään kaupunkielämään - läheltäpiti -tilanteita on ollut ja olemmekin tulleet hyvin varovaisiksi kyseisen koiran suhteen. Muut koirat puolustavat kotiaan ja omistajiaan, mutta ovat julkisilla paikoilla aivan toisenlaisia - siis aivan ihania ja tervepäisiä koiria! Rotumme tila ei ole niin huono, kuin annatte ymmärtää.

Collieperhe. kirjoitti:

Meillä on useita collieita, kasvatamme niitä pienimuotoisesti. Ainutkaan colliemme ei päästä pihaan vieraita ilman isäntäväen läsnäoloa, kysehän on normaalista reviiri- ja vahtivietistä. Ongelmakoiria meillä ei ole, yksikään ei ole ääniarka ja siksi uudenvuodenjuhlinta tai metsästyskausi ei tuota meille ongelmia. Kakki aikuiset koirat ovat läpäisseet luonnetestin loistavilla pisteillä - silti ne eivät päästä ainuttakaan vierasta henkilöä pihaan, elleivät ne huomaa meidän käytöksestämme vieraan olevan tervetullut. Ei koira ole "luonnevikainen" jos se vahtii kotiaan ja isäntiään. Yksi ainoa koiramme on aidosti "aggressiivinen", mutta ei, sekään ei johdu arkuudesta - kyseinen koira sai luonnetestistä lähes 200 pistettä ja puolusti sekä ohjaajaansa, että itseään intensiivisesti (puolustusvietti hyvin voimakas), eikä suinkaan piilotellut omistajan takana kuten "match show -tuomari" antoi ymmärtää. Arka se siis ei ole, mutta rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että tuollaisia yksilöitä rodussamme on. Kyseinen koira ei sopisikaan mitenkään kaupunkielämään - läheltäpiti -tilanteita on ollut ja olemmekin tulleet hyvin varovaisiksi kyseisen koiran suhteen. Muut koirat puolustavat kotiaan ja omistajiaan, mutta ovat julkisilla paikoilla aivan toisenlaisia - siis aivan ihania ja tervepäisiä koiria! Rotumme tila ei ole niin huono, kuin annatte ymmärtää.

Lue lisää

voi kauheaa mitä teille on tapahtunut. no, enpä aio ikinä ottaa collieta jos tuollaisia voivat olla. jaksamisia teille!

^----- Voi sinä v*tun pälli.

Jokaisesta rodusta löytyy yks tai useampi elukka, jolla on ollut mielenterveydessä ongelmia. Entisten naapureideni perhoskoira, puri niitten lasta, Pitäskö tän takia koko rotua ruveta boikotoimaan ?
KÄYTÄ PÄÄTÄS !

Raivostunu sulle, kirjoitti:

voi kauheaa mitä teille on tapahtunut. no, enpä aio ikinä ottaa collieta jos tuollaisia voivat olla. jaksamisia teille!

^----- Voi sinä v*tun pälli.

Jokaisesta rodusta löytyy yks tai useampi elukka, jolla on ollut mielenterveydessä ongelmia. Entisten naapureideni perhoskoira, puri niitten lasta, Pitäskö tän takia koko rotua ruveta boikotoimaan ?
KÄYTÄ PÄÄTÄS !

Lue lisää

..ja jos sitä jatkuvasti kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, se ei voi hyvin.
Meillä on kolme pehkoa, yksi on vähän arka jossain asiassa, kaikki vaativat lempeän mutta jämäkän johtajan pysyäkseen kiltteinä laumanjäseninä. Kyllä colliet koittavat ottaa pomon roolin jos tilaisuus tulee. Kuten jokainen koira. Suosittelisin kaikille koiranomistajille erilaisia koirakirjoja luettavaksi.
Elämä paranee sekä ihmisen että koiran osalta, kun ymmärrätte toisianne.

Eräässä koirien käytöstä tarkkailevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että 99,9 prosenttia vihaisista/luonnevikaisista koirista on tulos ihmisen käyttäytymisestä.

Eli vain murto-osa johtuu aivojen rakenteesta, kasvaimista tms.

coll kirjoitti:

..ja jos sitä jatkuvasti kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, se ei voi hyvin.
Meillä on kolme pehkoa, yksi on vähän arka jossain asiassa, kaikki vaativat lempeän mutta jämäkän johtajan pysyäkseen kiltteinä laumanjäseninä. Kyllä colliet koittavat ottaa pomon roolin jos tilaisuus tulee. Kuten jokainen koira. Suosittelisin kaikille koiranomistajille erilaisia koirakirjoja luettavaksi.
Elämä paranee sekä ihmisen että koiran osalta, kun ymmärrätte toisianne.

Eräässä koirien käytöstä tarkkailevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että 99,9 prosenttia vihaisista/luonnevikaisista koirista on tulos ihmisen käyttäytymisestä.

Eli vain murto-osa johtuu aivojen rakenteesta, kasvaimista tms.

Lue lisää

Collien ja myös kaikkiin muihinkin koiriin vaikuttaa nimenomaan juuri se miten ne kasvatetaan ja kummoisissa oloissa niitä pidetään. Jos koiran rodunmuikaisista tarpeista huolehditaan ja koiralla on muutenkin hyvät oltavat, niin harvemmin ne tulevat vihaisiksi ja arvaamattomiksi, ellei niillä sitten ole jotain sisäsiittoisuutta,luonnevikoja tai jotain saurauksia mitkä aiheuttavat rodustapoikkeavankäytöksen.

Olen itse kuullut monet kerrat ( ja varmaan aika moni muukin) kun saksanpaimenkoiraa ja dobermannia paheksutaan ja niistä varoitetaan. MInulle on sanottu esimerkiksi että ne voivat hyökätä milloin tahansa kimppuun ilman mitään syytä ja ne ovat arvaamattomia ja vaarallisia. Luulempa että juuri se miten koiraa kohdellaan ja kasvatetaan on suurin vaikutus koiraan. Sitäpaitsi yksikään tapaamani Saku ei ole ollut vihainen ja arvaamaton. Dobermanneja en ole tavannut,mutta kuullut olen tuttavalta että se on upea rotu ja siitä saa hienon koiran, mikäli sen tarpeista ja aktiviteeteistä huolehditaan.


Colliesta sen verran että kaverillani oli collie. Koira vietti suurimman osan ajastaan talon kuistilla hihnassa kiinni. Ei kyllä ulkaltanut mennä lähelle ,kun se haukkui aina niin vihaisesti ja murisi,mutta sitten kaveri tai joku muu perheen jäsen huusi sille melkein aina että " ei hauku!" . Sisällä koira oli kuitenkin haukkumatta ja murisematta ja sitä uskalsi silittämäänkin mennä, mutta silti se vaikutti jotenkin varovaiselta ja varautuneelta, vaikka minä kävin kaverini luonna aika usein. Ei se koira muuten sisällä ollut kuin kylmimpinä ilmoina ja vain yöksi se pääsi. Lenkillä se oli sen verran kun joku meni kauppaan ,jonne oli matkaa jotain 500 metriä. Kaiken muun ajan se sitten oli siinä narunjatkeena kuistilla. Turkki oli hoitamaton ja todella takkuinen. Sitten toinen luokkakaverini oli sanonut että se kyseinen koira näykkii ilman syytä ja kyllä se sitten kerran hyppäsi oikein minua kohti ja yritti purra kasvoihin,mutta se näykkäisy osui onneksi olkapäähän,mutta minä astuin sitä ennen vahingossa liian lähelle sitä kauppamatkalla ja jalallani astuin osittain sen etutassulle, joten sillain ihan ymmärretävää että se halusi näykkäistä,mutta kyllä pelästyin kun se oli eka koira joka koitti purra kasvoihin hyppämällä vasten. Ihan kiva koira se muuten oli ja isäntäperheelleen se oli todella kiltti,mutta vieraisiin se suhtautui aggressiivisesti.

143 kirjoitti:

Collien ja myös kaikkiin muihinkin koiriin vaikuttaa nimenomaan juuri se miten ne kasvatetaan ja kummoisissa oloissa niitä pidetään. Jos koiran rodunmuikaisista tarpeista huolehditaan ja koiralla on muutenkin hyvät oltavat, niin harvemmin ne tulevat vihaisiksi ja arvaamattomiksi, ellei niillä sitten ole jotain sisäsiittoisuutta,luonnevikoja tai jotain saurauksia mitkä aiheuttavat rodustapoikkeavankäytöksen.

Olen itse kuullut monet kerrat ( ja varmaan aika moni muukin) kun saksanpaimenkoiraa ja dobermannia paheksutaan ja niistä varoitetaan. MInulle on sanottu esimerkiksi että ne voivat hyökätä milloin tahansa kimppuun ilman mitään syytä ja ne ovat arvaamattomia ja vaarallisia. Luulempa että juuri se miten koiraa kohdellaan ja kasvatetaan on suurin vaikutus koiraan. Sitäpaitsi yksikään tapaamani Saku ei ole ollut vihainen ja arvaamaton. Dobermanneja en ole tavannut,mutta kuullut olen tuttavalta että se on upea rotu ja siitä saa hienon koiran, mikäli sen tarpeista ja aktiviteeteistä huolehditaan.


Colliesta sen verran että kaverillani oli collie. Koira vietti suurimman osan ajastaan talon kuistilla hihnassa kiinni. Ei kyllä ulkaltanut mennä lähelle ,kun se haukkui aina niin vihaisesti ja murisi,mutta sitten kaveri tai joku muu perheen jäsen huusi sille melkein aina että " ei hauku!" . Sisällä koira oli kuitenkin haukkumatta ja murisematta ja sitä uskalsi silittämäänkin mennä, mutta silti se vaikutti jotenkin varovaiselta ja varautuneelta, vaikka minä kävin kaverini luonna aika usein. Ei se koira muuten sisällä ollut kuin kylmimpinä ilmoina ja vain yöksi se pääsi. Lenkillä se oli sen verran kun joku meni kauppaan ,jonne oli matkaa jotain 500 metriä. Kaiken muun ajan se sitten oli siinä narunjatkeena kuistilla. Turkki oli hoitamaton ja todella takkuinen. Sitten toinen luokkakaverini oli sanonut että se kyseinen koira näykkii ilman syytä ja kyllä se sitten kerran hyppäsi oikein minua kohti ja yritti purra kasvoihin,mutta se näykkäisy osui onneksi olkapäähän,mutta minä astuin sitä ennen vahingossa liian lähelle sitä kauppamatkalla ja jalallani astuin osittain sen etutassulle, joten sillain ihan ymmärretävää että se halusi näykkäistä,mutta kyllä pelästyin kun se oli eka koira joka koitti purra kasvoihin hyppämällä vasten. Ihan kiva koira se muuten oli ja isäntäperheelleen se oli todella kiltti,mutta vieraisiin se suhtautui aggressiivisesti.

Lue lisää

harvemmin ne "ongelmakoirat" on ongelmakoiria, vika piilee omistajassa. Kuka nyt laittaisi paimenkoiran tieten tahtoen narunpäähän? Yleensäkään minkään koiran, mutta tiedettävästi paimenkoirat tulevat aggressiivisiksi narunpäässä.

Tietääkseni fila brasileiro on ainut rotu maailmassa joka on luonnostaan vihainen (miksi näitä sitten jalostetaan jos joku voisi valaista?). Itse en usko että saku, dobukat, rottikset tai edes amerikkalaiset pitbullit (joita aina näkee esim. koirakuiskaajassa) eivät ole yleisesti luonnostaan aggressiivisia! Se on ihmisten oma keksimä juttu se. :) Todella lutusia tapauksia kaikki, tai no itse olen tavannut vain sakun ja rottiksen, mutta uskon että nuo muutkin ovat täyskymppejä! (Itse pidän lähes kaikenrotuisista koirista).

Nimim. "143", pitää hieman kommentoida tuota collie tapausta :D
Pääsikö se siis vain 500metrin lenkeille sillointällöin ja loppuajan nuohos kuistilla yksin? Ei ihmekään että oli aggressiivinen ja tuskinpa sitä edes sosiaalistettiin pentuna. Koiraparka. Sinähän oisit voinut esim. ottaa yhteyttä lähimpään eläinsuojaan tai koiran kasvattajaan niin johan olisi koiralle tullu hyvät oltavat. En tietenkään syyllistä sinua millään tavalla :) Kaikkia (siis tuota collien omistajaperhettä) ei vain ole luotu hyviksi koiranomistajiksi.

Ketjun aloittaja sen sijaan teki monta virhettä itse, koira ei yhtään. Pari vuotta sitten postattu tuo.. mutta sanonpa silti että selvästi oli johtajuus ongelma niillä menossa. Paikkansa tietävä koira antaa leikata kynnet mukisematta. Tuo, että paimenviettinen koira koittaa paimentaa sellaista mitä sen ei pitäisi johtuu usein siitä että virikkeitä ei vain yksinkertaisesti ole paljoakaan tarjolla.

Jos meinaa koiran ottaa niin täytyy muistaa että koiria on eri luonteisia joka rodun sisällä.. niinkuin collieissakin on lähes ääripäitä, herkästä kovapäiseen. Mitä ilmeisimmin heille oli sattunut juuri tuollainen kovapäinen yksilö.

haukahdus kirjoitti:

harvemmin ne "ongelmakoirat" on ongelmakoiria, vika piilee omistajassa. Kuka nyt laittaisi paimenkoiran tieten tahtoen narunpäähän? Yleensäkään minkään koiran, mutta tiedettävästi paimenkoirat tulevat aggressiivisiksi narunpäässä.

Tietääkseni fila brasileiro on ainut rotu maailmassa joka on luonnostaan vihainen (miksi näitä sitten jalostetaan jos joku voisi valaista?). Itse en usko että saku, dobukat, rottikset tai edes amerikkalaiset pitbullit (joita aina näkee esim. koirakuiskaajassa) eivät ole yleisesti luonnostaan aggressiivisia! Se on ihmisten oma keksimä juttu se. :) Todella lutusia tapauksia kaikki, tai no itse olen tavannut vain sakun ja rottiksen, mutta uskon että nuo muutkin ovat täyskymppejä! (Itse pidän lähes kaikenrotuisista koirista).

Nimim. "143", pitää hieman kommentoida tuota collie tapausta :D
Pääsikö se siis vain 500metrin lenkeille sillointällöin ja loppuajan nuohos kuistilla yksin? Ei ihmekään että oli aggressiivinen ja tuskinpa sitä edes sosiaalistettiin pentuna. Koiraparka. Sinähän oisit voinut esim. ottaa yhteyttä lähimpään eläinsuojaan tai koiran kasvattajaan niin johan olisi koiralle tullu hyvät oltavat. En tietenkään syyllistä sinua millään tavalla :) Kaikkia (siis tuota collien omistajaperhettä) ei vain ole luotu hyviksi koiranomistajiksi.

Ketjun aloittaja sen sijaan teki monta virhettä itse, koira ei yhtään. Pari vuotta sitten postattu tuo.. mutta sanonpa silti että selvästi oli johtajuus ongelma niillä menossa. Paikkansa tietävä koira antaa leikata kynnet mukisematta. Tuo, että paimenviettinen koira koittaa paimentaa sellaista mitä sen ei pitäisi johtuu usein siitä että virikkeitä ei vain yksinkertaisesti ole paljoakaan tarjolla.

Jos meinaa koiran ottaa niin täytyy muistaa että koiria on eri luonteisia joka rodun sisällä.. niinkuin collieissakin on lähes ääripäitä, herkästä kovapäiseen. Mitä ilmeisimmin heille oli sattunut juuri tuollainen kovapäinen yksilö.

Lue lisää

virhe nro 1
- collie ei kuulu pihalle juoksunaruun yksin makaamaan -> ehdottomasti kiinteä yhteys laumaan eli omiin ihmisiin

virhe nro 2
- collie tarvitsee lenkkejä/aivojen aktivointia lähes päivittäin ollakseen onnellinen

virhe nro 3
- älä koskaan lähesty hihnassa/juoksunarussa olevaa mitään koiraa vaikka luulet sen tuntevasi. Se puolustaa sitä pientä reviiriään

virhe nro 4
- mopo, pyörä yms näykkiminen ongelma, josta colliella älykkäänä koirana on mahdollisuus opetella pois jos saa oikeata johdonmukaista ohjausta. Eli omistaja on ollut liian lepsu ja ihmetellyt vaan sivusta ja antanut ajan kulua hakematta apua koirakouluttajalta.

haukahdus kirjoitti:

harvemmin ne "ongelmakoirat" on ongelmakoiria, vika piilee omistajassa. Kuka nyt laittaisi paimenkoiran tieten tahtoen narunpäähän? Yleensäkään minkään koiran, mutta tiedettävästi paimenkoirat tulevat aggressiivisiksi narunpäässä.

Tietääkseni fila brasileiro on ainut rotu maailmassa joka on luonnostaan vihainen (miksi näitä sitten jalostetaan jos joku voisi valaista?). Itse en usko että saku, dobukat, rottikset tai edes amerikkalaiset pitbullit (joita aina näkee esim. koirakuiskaajassa) eivät ole yleisesti luonnostaan aggressiivisia! Se on ihmisten oma keksimä juttu se. :) Todella lutusia tapauksia kaikki, tai no itse olen tavannut vain sakun ja rottiksen, mutta uskon että nuo muutkin ovat täyskymppejä! (Itse pidän lähes kaikenrotuisista koirista).

Nimim. "143", pitää hieman kommentoida tuota collie tapausta :D
Pääsikö se siis vain 500metrin lenkeille sillointällöin ja loppuajan nuohos kuistilla yksin? Ei ihmekään että oli aggressiivinen ja tuskinpa sitä edes sosiaalistettiin pentuna. Koiraparka. Sinähän oisit voinut esim. ottaa yhteyttä lähimpään eläinsuojaan tai koiran kasvattajaan niin johan olisi koiralle tullu hyvät oltavat. En tietenkään syyllistä sinua millään tavalla :) Kaikkia (siis tuota collien omistajaperhettä) ei vain ole luotu hyviksi koiranomistajiksi.

Ketjun aloittaja sen sijaan teki monta virhettä itse, koira ei yhtään. Pari vuotta sitten postattu tuo.. mutta sanonpa silti että selvästi oli johtajuus ongelma niillä menossa. Paikkansa tietävä koira antaa leikata kynnet mukisematta. Tuo, että paimenviettinen koira koittaa paimentaa sellaista mitä sen ei pitäisi johtuu usein siitä että virikkeitä ei vain yksinkertaisesti ole paljoakaan tarjolla.

Jos meinaa koiran ottaa niin täytyy muistaa että koiria on eri luonteisia joka rodun sisällä.. niinkuin collieissakin on lähes ääripäitä, herkästä kovapäiseen. Mitä ilmeisimmin heille oli sattunut juuri tuollainen kovapäinen yksilö.

Lue lisää

" Nimim. "143", pitää hieman kommentoida tuota collie tapausta :D
Pääsikö se siis vain 500metrin lenkeille sillointällöin ja loppuajan nuohos kuistilla yksin? Ei ihmekään että oli aggressiivinen ja tuskinpa sitä edes sosiaalistettiin pentuna. Koiraparka. Sinähän oisit voinut esim. ottaa yhteyttä lähimpään eläinsuojaan tai koiran kasvattajaan niin johan olisi koiralle tullu hyvät oltavat. En tietenkään syyllistä sinua millään tavalla :) Kaikkia (siis tuota collien omistajaperhettä) ei vain ole luotu hyviksi koiranomistajiksi. "


Kyllähän minä ihmettelinkin monta kertaa kun koira möllötti narunjatkeena ja pääsi lenkille vain kauppareissuilla. Koira oli silloin joku 5-vuotias, joten en tiedä tarkalleen miten sen kanssa oltiin menetelty kun se oli pentu. Itse olin silloin 10 vuotta ja en oikein tiennyt kyseisestä rodusta muuta kuin sen että lassie oli collie XD Luulin silloin että koira on ulkokoiraksi tarkoitettu kun kysyin kaverilta että onko collie vaativa rotu, niin kaveri vastasi että ei ,koska se ei syö paljon ja ei tarvitse lenkkiä hirveästi, että hekin vievät sen kauppareisuille ja se riittää. No minä tietenkin uskoin,mutta sitten paljon myöhemmin aloin miettiä sen koiran elinoloja, kun kaverini valitti minulle että heidän naapurinsa on valittanut siitä että koiraa pidetään liikaa hihnassa ulkona. En tiedä ilmoitettiinko siitä koirasta,mutta en silloin vain uskaltanut ottaa asiaa puheeksi kaverilleni,koska pelkäsin tämän suttuuvan minulle,lapsi kun olin viel' silloin .

NYt kuitenkin tuon tapauksen ohella en ole epäröinyt ilmoittaa eläinsuojeluun jos tiedän oiekasti että jollain koiralla on huonot olot.

143 kirjoitti:

" Nimim. "143", pitää hieman kommentoida tuota collie tapausta :D
Pääsikö se siis vain 500metrin lenkeille sillointällöin ja loppuajan nuohos kuistilla yksin? Ei ihmekään että oli aggressiivinen ja tuskinpa sitä edes sosiaalistettiin pentuna. Koiraparka. Sinähän oisit voinut esim. ottaa yhteyttä lähimpään eläinsuojaan tai koiran kasvattajaan niin johan olisi koiralle tullu hyvät oltavat. En tietenkään syyllistä sinua millään tavalla :) Kaikkia (siis tuota collien omistajaperhettä) ei vain ole luotu hyviksi koiranomistajiksi. "


Kyllähän minä ihmettelinkin monta kertaa kun koira möllötti narunjatkeena ja pääsi lenkille vain kauppareissuilla. Koira oli silloin joku 5-vuotias, joten en tiedä tarkalleen miten sen kanssa oltiin menetelty kun se oli pentu. Itse olin silloin 10 vuotta ja en oikein tiennyt kyseisestä rodusta muuta kuin sen että lassie oli collie XD Luulin silloin että koira on ulkokoiraksi tarkoitettu kun kysyin kaverilta että onko collie vaativa rotu, niin kaveri vastasi että ei ,koska se ei syö paljon ja ei tarvitse lenkkiä hirveästi, että hekin vievät sen kauppareisuille ja se riittää. No minä tietenkin uskoin,mutta sitten paljon myöhemmin aloin miettiä sen koiran elinoloja, kun kaverini valitti minulle että heidän naapurinsa on valittanut siitä että koiraa pidetään liikaa hihnassa ulkona. En tiedä ilmoitettiinko siitä koirasta,mutta en silloin vain uskaltanut ottaa asiaa puheeksi kaverilleni,koska pelkäsin tämän suttuuvan minulle,lapsi kun olin viel' silloin .

NYt kuitenkin tuon tapauksen ohella en ole epäröinyt ilmoittaa eläinsuojeluun jos tiedän oiekasti että jollain koiralla on huonot olot.

Lue lisää

No eipä ole moista sattunut koskaan. Kuinka toiset saa collieistaan tuollaisia purijoita? Minulla on ollut koko 37 vuoden ajan yksi tai useampi collie (reilusti yli kymmenenkin yhteen aikaan, nyt kaksi urosta), eikä mitään ongelmia. Mutta minun collieni ovat aina kasvaneet ja olleet ihmisten parissa ja tekemisissä mukana, eikä piha-/tarhakoirina. Ei se koira siellä narun päässä opi elämään ihmisen kanssa ja ymmärtämään ihmisten joskus koiran kannalta jopa ristiriitaista viestintää ja eleitä.
Ei varmasti tuo koiraparka ollut saanut kasvatusta, sen kuin vaan narussa juoksenteli ja sai siinä itsekseen kehitellä ikäviä tapoja. COLLIE EI OLE MIKÄÄN PIHAKOIRA! Sen täytyy elää ihmisten läheisyydessä.
Saksanpaimenkoiratkin saivat minulla aivan samanlaisen kasvatuksen kuin colliet, eivätkä koskaan uhittelleet, eivätkä purreet...
Toisilla on koirakäsi toisilla ei. Jos ei yhtään ole syntymälahjana saanut tuntua koiriin, ei sitä ymmärrystä pakollakaan päähän istuteta. Kaikkien ei todellakaan pidä hankkia koiria!

collie on ykkönen kirjoitti:

No eipä ole moista sattunut koskaan. Kuinka toiset saa collieistaan tuollaisia purijoita? Minulla on ollut koko 37 vuoden ajan yksi tai useampi collie (reilusti yli kymmenenkin yhteen aikaan, nyt kaksi urosta), eikä mitään ongelmia. Mutta minun collieni ovat aina kasvaneet ja olleet ihmisten parissa ja tekemisissä mukana, eikä piha-/tarhakoirina. Ei se koira siellä narun päässä opi elämään ihmisen kanssa ja ymmärtämään ihmisten joskus koiran kannalta jopa ristiriitaista viestintää ja eleitä.
Ei varmasti tuo koiraparka ollut saanut kasvatusta, sen kuin vaan narussa juoksenteli ja sai siinä itsekseen kehitellä ikäviä tapoja. COLLIE EI OLE MIKÄÄN PIHAKOIRA! Sen täytyy elää ihmisten läheisyydessä.
Saksanpaimenkoiratkin saivat minulla aivan samanlaisen kasvatuksen kuin colliet, eivätkä koskaan uhittelleet, eivätkä purreet...
Toisilla on koirakäsi toisilla ei. Jos ei yhtään ole syntymälahjana saanut tuntua koiriin, ei sitä ymmärrystä pakollakaan päähän istuteta. Kaikkien ei todellakaan pidä hankkia koiria!

Lue lisää

En ole collieilla tietänyt paljon olevan noita mielenvikaisuuksia. Meidän collie on tosi virkeä ja iloinen. Pari kertaa lasta NÄYKÄNNYT , ei koskaa puraissut . Olemme kunnolla sanoneet tästä colliellemme! on uskonut sekä katunut. Noissa tapauksissa , saattaa johtua HIRVEÄN huonosta liikutuksesta(en viittaa ylläoleviin!). Huomioon kaikki.

SIBÖL kirjoitti:

En ole collieilla tietänyt paljon olevan noita mielenvikaisuuksia. Meidän collie on tosi virkeä ja iloinen. Pari kertaa lasta NÄYKÄNNYT , ei koskaa puraissut . Olemme kunnolla sanoneet tästä colliellemme! on uskonut sekä katunut. Noissa tapauksissa , saattaa johtua HIRVEÄN huonosta liikutuksesta(en viittaa ylläoleviin!). Huomioon kaikki.

Lue lisää

Voi tosiaan lapsiparkaa joka tuon on joutunut kokemaan! meillä on uros collie joka on todella lössykkä, ei ikinä edes näyki ihmisiä jä on vähän liiankin ujo ja katuu pikku kepposiaan todella paljon ennen kun sitä ollaan edes komennettu... Olisikohan tuolla clooiella sitten ollut suvussa jotain. meidän entinen koira (eri rotuinen tosin) teki AIKUISELLE tuon saman tempun! paitsi että hampaan jäljet ulottivat aivan yläsilmä luomesta poskeen asti, verta tuli ja paljon. Ambulanssilla sairaalaan.. onneksi ei kokonaa näkö mennyt siitä silmästä! Sekin koira pääsi koirien taivaaseen saman aamuna, ikävä oli kova ja itketti viikkoja. Hirveitä tuollaiset tapaukset, varsinkin sellaiset jotka kohdistuvat lapsiin! Syvä osanottoni tämän koiran omistajalle, itse olen kokenut saman ja tiedän että tunne on aivan kamala! ;

collie on ykkönen kirjoitti:

No eipä ole moista sattunut koskaan. Kuinka toiset saa collieistaan tuollaisia purijoita? Minulla on ollut koko 37 vuoden ajan yksi tai useampi collie (reilusti yli kymmenenkin yhteen aikaan, nyt kaksi urosta), eikä mitään ongelmia. Mutta minun collieni ovat aina kasvaneet ja olleet ihmisten parissa ja tekemisissä mukana, eikä piha-/tarhakoirina. Ei se koira siellä narun päässä opi elämään ihmisen kanssa ja ymmärtämään ihmisten joskus koiran kannalta jopa ristiriitaista viestintää ja eleitä.
Ei varmasti tuo koiraparka ollut saanut kasvatusta, sen kuin vaan narussa juoksenteli ja sai siinä itsekseen kehitellä ikäviä tapoja. COLLIE EI OLE MIKÄÄN PIHAKOIRA! Sen täytyy elää ihmisten läheisyydessä.
Saksanpaimenkoiratkin saivat minulla aivan samanlaisen kasvatuksen kuin colliet, eivätkä koskaan uhittelleet, eivätkä purreet...
Toisilla on koirakäsi toisilla ei. Jos ei yhtään ole syntymälahjana saanut tuntua koiriin, ei sitä ymmärrystä pakollakaan päähän istuteta. Kaikkien ei todellakaan pidä hankkia koiria!

Lue lisää

sanoit että olet kasvattanut colliet samanlailla kuin sakemannesi eli olet kouluttanut colliet rankalla kädellä ilmeisesti? tai siis kovinkin kiovatahtoisesti sakemanniin nähden. En tiedä, mutta sait sen tuossa kuulostamaan tosi raa'alta.. Tosin ei ole sakemanneista kokemusta, mut lukenut, että kouluttaa täytyy paljon, saadakseen kunnon koiran. Yksilöitä toki nämäkin. :) Colliet kun eivät tarvitse kovaa kättä. Ehkä toiset, mut ne ovat yksilöitä joukossaan. Parempi olla kai hiljaa kuin avata suunsa. :D

Ps. colliet siis ole todellakaan pihakoiria. Mut ei se sitä tarkoita, etteikö niitä voisi sinne narun päähän hetkeksi jättää. :)

Urpias kirjoitti:

sanoit että olet kasvattanut colliet samanlailla kuin sakemannesi eli olet kouluttanut colliet rankalla kädellä ilmeisesti? tai siis kovinkin kiovatahtoisesti sakemanniin nähden. En tiedä, mutta sait sen tuossa kuulostamaan tosi raa'alta.. Tosin ei ole sakemanneista kokemusta, mut lukenut, että kouluttaa täytyy paljon, saadakseen kunnon koiran. Yksilöitä toki nämäkin. :) Colliet kun eivät tarvitse kovaa kättä. Ehkä toiset, mut ne ovat yksilöitä joukossaan. Parempi olla kai hiljaa kuin avata suunsa. :D

Ps. colliet siis ole todellakaan pihakoiria. Mut ei se sitä tarkoita, etteikö niitä voisi sinne narun päähän hetkeksi jättää. :)

Lue lisää

Urpias: Sanoin kyllä, että sakemannini saivat samanlaisen kasvatuksen kuin collieni. Onko luetun ymmärtämisessäsi jotain vialla? Käytin myös sanaa KASVATTAA, en kouluttaa!! Itseasiassa juuri korostinkin sitä, että eivät edes sakemannini tarvinneet sen kummempaa koulutusta, vaan juurikin sen peruskasvatuksen. Ja kun kaikki tapahtuu erittäin suurella kunnioituksella koiraa kohtaan, lempeästi, mutta jämäkästi ja järjestelmällisesti, se riittää samaan vaikka sakemannit yhteiskuntakelpoisiksi. Näin ainakin minulla.
Ja juuri koiran kanssa yhteiset tekemiset pennusta lähtien ovat tärkeitä, eikä niin, että jätetään se pihalle narun päähän, jolloin ihmiskontaktit jäävät vain siihen kun ruokaa ja vettä tuodaan. Minun collieni ovat todella läheisiä kanssani, ja hemmottelen heitä joskus liikaakin. He kyllä silti tietävät, että ihminen on johtajakoira. Ja minun kohdallani käyttämäsi sana raaka, on niin väärä kuin vain voi olla!! Minulla ei ole koirien pidossa mitään muuta raakaa kuin liha, jota he saavat osana ruokaansa!!

Todellakin, voisit olla hiljaa mieluummin!!

IDIOOTIT: katso peiliin, onko vika minussa vai koirassa? 99,9 % vika on hihnan kaksijalkaisessa päässä, 1% kyse on koiran fysiologisbiologisesti määräytyvästä ongelmasta

hurtanoma kirjoitti:

IDIOOTIT: katso peiliin, onko vika minussa vai koirassa? 99,9 % vika on hihnan kaksijalkaisessa päässä, 1% kyse on koiran fysiologisbiologisesti määräytyvästä ongelmasta

Jo se että kyselet jossain suomi24sen palstalla koirankoulutusohjeita kertoo sinusta aika paljon ihmisenä.

se collie on koira siinä missä muutkin.

Ja paimennusviettiä löytyy, ei ne mitään kauneuskappaleita ole!

Hermoissa on vikaa tasan yhtä paljon kuin muissa roduissa, tai sanotaan vaikka näissä luonteenpiirteiden keskinäisessä balanssissa.

losvidomas kirjoitti:

se collie on koira siinä missä muutkin.

Ja paimennusviettiä löytyy, ei ne mitään kauneuskappaleita ole!

Hermoissa on vikaa tasan yhtä paljon kuin muissa roduissa, tai sanotaan vaikka näissä luonteenpiirteiden keskinäisessä balanssissa.

Lue lisää

Meillä ollut myös collie, todella paukku ja kolina arka.. mutta ei koskaan silti olisi ollu pelkopurija.

Jos ei totellut, kerran katsoi tiukasti silmiin niin tyttö oli jo selällään maassa.

Harmi jos colliet oikeasti alkavat menemään tähän suuntaan.

Tai lähinnä, harmi jos ihmisten koiran kasvatus menee tähän suuntaan..

Koira jollai on selkeä asema perheessä ei ikinä pure, ikinä.

Collieiden "arkuutta" ei parane ruokkia millään lällytyksillä, vaan rauhallisen päättäväisesti.

ffffffffg kirjoitti:

Meillä ollut myös collie, todella paukku ja kolina arka.. mutta ei koskaan silti olisi ollu pelkopurija.

Jos ei totellut, kerran katsoi tiukasti silmiin niin tyttö oli jo selällään maassa.

Harmi jos colliet oikeasti alkavat menemään tähän suuntaan.

Tai lähinnä, harmi jos ihmisten koiran kasvatus menee tähän suuntaan..

Koira jollai on selkeä asema perheessä ei ikinä pure, ikinä.

Collieiden "arkuutta" ei parane ruokkia millään lällytyksillä, vaan rauhallisen päättäväisesti.

Lue lisää

Joka rotuun mahtuu jos jonkinlaista tapausta.
Usein vain koira purkaa turhautumisen (ei virikkeitä, aivojumppaa, liikuntaa, oman väen kanssa puuhastelua) ei-toivottuna käytöksenä.

Sanon KOIRA, koska kyllä pitäisi repästä tilastoa tänne, miten paljon suhteessa kyseisen rodun yksilöiden määrään (rekatut tietty) on moista käytöstä. Ja verrata sitten muihin...

Taisi olla provokatiivinen tarkoitus täällä eräällä/eräillä.

Enkä ole mikään VAIN collieista pitävä.

Jos mun takapihalla on koirat vapaina, sisäänkäynti siis toisella puolen, ja joku änkee ittensä pihalle-mäkö korvaan jos ne käy kiinni? Eli ennemmin itse olen mutkan kanssa valmiina jos odottamattomia vieraita tulee ei-sisäänkäynnin puolelta tontillemme! Joo, totta helvetissä lusin sitte, mutta ampuma-ase, luvaton tai ei, on aivan eri asia. Voisi noita koiravihaajia käydä lahtaamassa tuolla ajankulukseni. Okei, toi oli typerä heitto, mutta periaatteessa aivan sama.
Ja koiranpaska maatuu metsään, muualta ne mieluusti siivoan, jos olisi roskiksia ja tietty toi vero on naurettava asia. Sen sijaan juopot saa melskata ja kusta nurkkiin, narkkareille ilmaiset hoidot. Just joo, OIKEUSVALTIO...Entinen Suomi. Kekkosen diktatuuri takaisin, löytyy aina uusia Urhoja ;)

Vihaks pisti jo kirjoitti:

Joka rotuun mahtuu jos jonkinlaista tapausta.
Usein vain koira purkaa turhautumisen (ei virikkeitä, aivojumppaa, liikuntaa, oman väen kanssa puuhastelua) ei-toivottuna käytöksenä.

Sanon KOIRA, koska kyllä pitäisi repästä tilastoa tänne, miten paljon suhteessa kyseisen rodun yksilöiden määrään (rekatut tietty) on moista käytöstä. Ja verrata sitten muihin...

Taisi olla provokatiivinen tarkoitus täällä eräällä/eräillä.

Enkä ole mikään VAIN collieista pitävä.

Jos mun takapihalla on koirat vapaina, sisäänkäynti siis toisella puolen, ja joku änkee ittensä pihalle-mäkö korvaan jos ne käy kiinni? Eli ennemmin itse olen mutkan kanssa valmiina jos odottamattomia vieraita tulee ei-sisäänkäynnin puolelta tontillemme! Joo, totta helvetissä lusin sitte, mutta ampuma-ase, luvaton tai ei, on aivan eri asia. Voisi noita koiravihaajia käydä lahtaamassa tuolla ajankulukseni. Okei, toi oli typerä heitto, mutta periaatteessa aivan sama.
Ja koiranpaska maatuu metsään, muualta ne mieluusti siivoan, jos olisi roskiksia ja tietty toi vero on naurettava asia. Sen sijaan juopot saa melskata ja kusta nurkkiin, narkkareille ilmaiset hoidot. Just joo, OIKEUSVALTIO...Entinen Suomi. Kekkosen diktatuuri takaisin, löytyy aina uusia Urhoja ;)

Lue lisää

anyway, harmittaa vaan kun kuulee näitä tapauksia, oli rotu sitten mikä hyvänsä. Mutta kun miettii Collieta omaksi koirakseen, ei paljon naurata. Arkuus - pelko - aggressiivisuus käsi kädessä.

miettiväpohtiva kirjoitti:

anyway, harmittaa vaan kun kuulee näitä tapauksia, oli rotu sitten mikä hyvänsä. Mutta kun miettii Collieta omaksi koirakseen, ei paljon naurata. Arkuus - pelko - aggressiivisuus käsi kädessä.

Lue lisää

Sillä siitä pääsee.

Itelläni useampi collie, ei taatusti arkoja. Häntä heiluen menevät uutta katsomaan ja joskus epäröivät ensin ja menevät sitten kohta.

On harmi, että osa kasvatttaa aroista vanhemmista vieläkin. Olen tavannut nyt vuoden aikana 3 noin 1-v ikäistä, reilusti arkaa collieta. ÄLKÄÄ OSTAKO NIITÄ! Kaikille oli kuulemma kasvattaja oikein esittänyt, että nämä ovat sitten arkoja. Kiesus sentään! Tuskaa tulee olemaan noiden koirien elämä ja on jo. Omistajat eivät tosiaankaan ole aina ajantasalla ja tiedä miten aran kanssa pitäisi elää ja olla. On siinä kasvattajat.

minä tiedän, että on tulossa pentue emästä, joka on hyvin arka. :( harmillista. :(

raha ratkaisee kirjoitti:

minä tiedän, että on tulossa pentue emästä, joka on hyvin arka. :( harmillista. :(

kun ootte hankkimassa pentua. harva lähtee kuvauttamaan, saati muuta tulosta hankkimaan aralle koiralle ja yleensä ne myydäänkin kotikoiriksi, ehkä yhtä-kahta, jos iso pentue, käytetään näyttelyssä, kohtuu tuloksin. mitä isompi osa pentueesta tarkistettu ja edes jotain tuloksia, niin sen parempi.

Moro,

Omistan kaks pelkocollikkia eikä kumpikaan ole arka, aggressiivinen, saatikka mielenvikainen.
Toinen ihan näyttelynarttu, valio. ---> käyttäytyy silti niin mallikkaasti. Samoin narttuni pennut ---> toimivat kotona ja kehässä.

Ja molemmat voin kyllä tarpeen tullen sitoa hetkeksi esim. puuhun, eivätkä ole asiasta moksiskaan, sanovat vaan "nähdään kohta äiti!"

Urokseni kanssa ollaan TOKOiltu ja agittu, nartun kanssa keskitytty näyttelyihin. Koskaan eivät ole näykkineet eivätkä purreet. Kynsien leikkas -> arkijuttu, eivät välitä. Katsovat vain, että ilmeisesti kynnet lähtee.

Mitään juoksulankoja en kyllä omista, vaan tarhan. Totta se on, että collielle parempi on tarha, mutta hetkellisestä kytkemisestä ei ole mitään haittaa.

Kyseenalaistan monia vietejä tältä palstalta, tuskin kaikki ovat edes rotua tavanneet. Eikä se Lassie nyt niiiin epätodellinen ole. Omani ainakin ovat minulle "Lassieita".

Ja tuo "collien naksahdus", voi johtua niinkin yksinkertaisesta asiasta, että peruskoulutus ja arkitottelevaisuus ei ole ollut kunnossa, tai koiralla on ollut ihmispelko, tai väärä signaali lapselta, tai tuntematon lapsi - tuntematon koira tai, tai, tai. Lapsetkin tulisi opettaa niin, ettei vieraan koiran luokse mennä - ainakaan kädet ilmassa ja kiljuen. En usko, että kyseinen koira olisi purrut, jos lapsella olisi ollut esim. makkaranpala kädessä, ja istahtanut koiran viereen ja tarjonnut syötävää. Makupala vieraassa tilanteessa rauhoittaa koiraa, ja istuminen on signaali "en tullut tappelemaan, olen ystävä". Koiran kanssa eletään johdonmukaisesti ja puhutaan koiraa.

Opiskelen ihan kyseistä alaa, joten collieta harkitsevalle voin sanoa, että tuskin petyt collien hankinnasta. Collie (joko lk tai pk) on koira, joka painaa päänsä syliisi kun olet surullinen ja koira, ja saa sinut hyvälle tuulelle omalla innokkuudellaan. :) Ja joku ehti mainita jotain collien sairauksista, eipä niitä paljon oikeastaan ole, CEA ( Collie Eye Anomaly, silmäsairaus, perinnöllinen, voi johtaa iänmukaan näön heikkemenisen tai sokeuden, ch lievä ablaatio vakavampi) ja haimavika (PDA). Kivesvikaa colliessa hieman, mutta ei merkittävästi.

Toivottavasti tämä kirjoitus selvensi joidenkin mielikuvaa colliesta. Olen tavannut satoja collieita, niin lk kuin pk, eikä kukaan ole purrut tai näyttänyt edes näykkäävältä. Nämä ongelmat joita ihmiset ovat tänne kirjoittaneet, eivät ole lähtökohtaisesti koirassa.

^^ kirjoitti:

Moro,

Omistan kaks pelkocollikkia eikä kumpikaan ole arka, aggressiivinen, saatikka mielenvikainen.
Toinen ihan näyttelynarttu, valio. ---> käyttäytyy silti niin mallikkaasti. Samoin narttuni pennut ---> toimivat kotona ja kehässä.

Ja molemmat voin kyllä tarpeen tullen sitoa hetkeksi esim. puuhun, eivätkä ole asiasta moksiskaan, sanovat vaan "nähdään kohta äiti!"

Urokseni kanssa ollaan TOKOiltu ja agittu, nartun kanssa keskitytty näyttelyihin. Koskaan eivät ole näykkineet eivätkä purreet. Kynsien leikkas -> arkijuttu, eivät välitä. Katsovat vain, että ilmeisesti kynnet lähtee.

Mitään juoksulankoja en kyllä omista, vaan tarhan. Totta se on, että collielle parempi on tarha, mutta hetkellisestä kytkemisestä ei ole mitään haittaa.

Kyseenalaistan monia vietejä tältä palstalta, tuskin kaikki ovat edes rotua tavanneet. Eikä se Lassie nyt niiiin epätodellinen ole. Omani ainakin ovat minulle "Lassieita".

Ja tuo "collien naksahdus", voi johtua niinkin yksinkertaisesta asiasta, että peruskoulutus ja arkitottelevaisuus ei ole ollut kunnossa, tai koiralla on ollut ihmispelko, tai väärä signaali lapselta, tai tuntematon lapsi - tuntematon koira tai, tai, tai. Lapsetkin tulisi opettaa niin, ettei vieraan koiran luokse mennä - ainakaan kädet ilmassa ja kiljuen. En usko, että kyseinen koira olisi purrut, jos lapsella olisi ollut esim. makkaranpala kädessä, ja istahtanut koiran viereen ja tarjonnut syötävää. Makupala vieraassa tilanteessa rauhoittaa koiraa, ja istuminen on signaali "en tullut tappelemaan, olen ystävä". Koiran kanssa eletään johdonmukaisesti ja puhutaan koiraa.

Opiskelen ihan kyseistä alaa, joten collieta harkitsevalle voin sanoa, että tuskin petyt collien hankinnasta. Collie (joko lk tai pk) on koira, joka painaa päänsä syliisi kun olet surullinen ja koira, ja saa sinut hyvälle tuulelle omalla innokkuudellaan. :) Ja joku ehti mainita jotain collien sairauksista, eipä niitä paljon oikeastaan ole, CEA ( Collie Eye Anomaly, silmäsairaus, perinnöllinen, voi johtaa iänmukaan näön heikkemenisen tai sokeuden, ch lievä ablaatio vakavampi) ja haimavika (PDA). Kivesvikaa colliessa hieman, mutta ei merkittävästi.

Toivottavasti tämä kirjoitus selvensi joidenkin mielikuvaa colliesta. Olen tavannut satoja collieita, niin lk kuin pk, eikä kukaan ole purrut tai näyttänyt edes näykkäävältä. Nämä ongelmat joita ihmiset ovat tänne kirjoittaneet, eivät ole lähtökohtaisesti koirassa.

Lue lisää

Mielenkiinnolla luin näitä tekstejä, selkeästi huomaa ett muutama kasvattaja on käynyt kirjoittamassa ja sitten on näitä "harrastajia" joilla ei ole kunnon näkökantaa koko rotuun. Harmillista!

Kun itse on pelannut koirien kanssa vuosien ajan niin totuus on se että arkoja koiria tulee, oli vanhempien luonteet mitä vaan. Se voi johtua jostain perinnöllisestä tai siitä että omistajat eivät yksinkertaisesti osaa lukea koiraa ollenkaan, ja niitä on paljon! Omat koirani ovat pääosin reippaita ja laukausvarmoja. Niiden kanssa voi mennä minne vaan. Eivätkä ole häntä koipien välissä. Tiedän että arkoja koiria on mutta usein näkee että omistaja ruokkii tätä arkuutta, tosiasia on se että toisella omistajalla se olisi arka. Elämä muuttaa, myös ihmistä ja koiraa! Kaikki erilaiset tavat ja kokemukset muuttavat, sen luulisi tyhmänkin ymmärtävän! Monella ihmisellä ongelmana on se ettei koiraa osata lukea, ymmärtämättömyys on ongelma. Tosin on myös totta että arkoja koiria ei tulisi tieten tahtoen jalostaa pidemmälle.

Toinen asia joka on mielessä. Monet vertaavat collieta toisiin koiriin, esim belgiin! Collie ja belgi on aivan eri asia. Collien ei kuulu olla sellainen, eikä saksanpaimenkoira. Puhutaan että collieilla ei ole munaa, se ei ole mielestäni koira jolla kuuluisi olla munaa kuin esim sakemannilla. Silti, en puhu aroista koirista.

tyhrymä kirjoitti:

Mielenkiinnolla luin näitä tekstejä, selkeästi huomaa ett muutama kasvattaja on käynyt kirjoittamassa ja sitten on näitä "harrastajia" joilla ei ole kunnon näkökantaa koko rotuun. Harmillista!

Kun itse on pelannut koirien kanssa vuosien ajan niin totuus on se että arkoja koiria tulee, oli vanhempien luonteet mitä vaan. Se voi johtua jostain perinnöllisestä tai siitä että omistajat eivät yksinkertaisesti osaa lukea koiraa ollenkaan, ja niitä on paljon! Omat koirani ovat pääosin reippaita ja laukausvarmoja. Niiden kanssa voi mennä minne vaan. Eivätkä ole häntä koipien välissä. Tiedän että arkoja koiria on mutta usein näkee että omistaja ruokkii tätä arkuutta, tosiasia on se että toisella omistajalla se olisi arka. Elämä muuttaa, myös ihmistä ja koiraa! Kaikki erilaiset tavat ja kokemukset muuttavat, sen luulisi tyhmänkin ymmärtävän! Monella ihmisellä ongelmana on se ettei koiraa osata lukea, ymmärtämättömyys on ongelma. Tosin on myös totta että arkoja koiria ei tulisi tieten tahtoen jalostaa pidemmälle.

Toinen asia joka on mielessä. Monet vertaavat collieta toisiin koiriin, esim belgiin! Collie ja belgi on aivan eri asia. Collien ei kuulu olla sellainen, eikä saksanpaimenkoira. Puhutaan että collieilla ei ole munaa, se ei ole mielestäni koira jolla kuuluisi olla munaa kuin esim sakemannilla. Silti, en puhu aroista koirista.

Lue lisää

nyt sitten meille tomppeleille miten sinun mielestäsi koiraa pitäisi lukea, ts. mitä siitä pitäisi lukea? tietosi olisi varmasti monelle kullan arvoista mutta nyt sitten tyydyit sen itsekkäästi toteamaan tyyliin: "kasvattakaa itse koiranne kuinka lystäätte"..valitettavan yleitä koiramaailmassa!!!

kiitosvinkeistä! kirjoitti:

nyt sitten meille tomppeleille miten sinun mielestäsi koiraa pitäisi lukea, ts. mitä siitä pitäisi lukea? tietosi olisi varmasti monelle kullan arvoista mutta nyt sitten tyydyit sen itsekkäästi toteamaan tyyliin: "kasvattakaa itse koiranne kuinka lystäätte"..valitettavan yleitä koiramaailmassa!!!

Lue lisää

Olen kuullut että pk colliet olisivat vihaisempia kuin lk colliet. Uskon että tämä voi olla totta joissakin tapauksissa, koska pk collieiden jalostuksessa katsotaan enemmän karvaa kuin luonnetta toisin lk collieilla. Kuitenkin mistä tahansa koirasta saa kiltin jos on vain taitoa kasvattaa koira ja tarttua sen ongelmiin. Ja mielestäni collie ei ole hyvä koira aloittelialle, ottaisitte mieluummin aluksi helpomman koiran ja kun taitoa tulee, niin sitten katsoisitte vaikeammin koulutettavia koiria. Monet luulevat että colliet ovat kilttejä ja hyviä seura-/perhekoiria luonnostaan, niin vain ei ole. Collie tarvitsee määrätietoisen johtajan ja hyvän perus koulutuksen. Koira ei pidä ihmistä luonnostaan johtajaan vaan se pitää näyttää koiralle, muuten koira alkaa pomottaa jossain vaiheessa, ei välttämättä aina aikuiselle vaan pahimmissa tapauksissa oman perheen lapsille.

kiitosvinkeistä! kirjoitti:

nyt sitten meille tomppeleille miten sinun mielestäsi koiraa pitäisi lukea, ts. mitä siitä pitäisi lukea? tietosi olisi varmasti monelle kullan arvoista mutta nyt sitten tyydyit sen itsekkäästi toteamaan tyyliin: "kasvattakaa itse koiranne kuinka lystäätte"..valitettavan yleitä koiramaailmassa!!!

Lue lisää

Koiran lukeminen ei ole vaikeaa mutta sitä kannattaa opetella. Aiheesta on kirjallisuutta, kirjaston koirakirjahyllystä löytyy! Kyse on eläinlajin elekielestä. Joka koiralla on omat tapansa ilmaista asioita ja niiden oppiminen on koiranomistamisen palkitsevimpia puolia. Yksinkertaisia asioita esim. hännän heilutus - ilo, korvat taakse - olen kiltti/alistun/pelkään, murina - epävarmuus/uhkaus, huulten nuolaisu tai haukotus - rauhoittelen itseäni tai omistajaani. Matala ääni on arvovaltaa, kimitys heikkoutta. Voit ymmärtää koiraasi ja koira sinua, kun viestit sen kielellä. Ihminen voi käyttää koiran kieltä olemuksessaan, koira käsittää hyvin itsevarmuuden tai epävarmuuden, se vastaa haukotukseen ja tottelee nöyremmin matalaa ääntä.

collienomistaja kirjoitti:

Koiran lukeminen ei ole vaikeaa mutta sitä kannattaa opetella. Aiheesta on kirjallisuutta, kirjaston koirakirjahyllystä löytyy! Kyse on eläinlajin elekielestä. Joka koiralla on omat tapansa ilmaista asioita ja niiden oppiminen on koiranomistamisen palkitsevimpia puolia. Yksinkertaisia asioita esim. hännän heilutus - ilo, korvat taakse - olen kiltti/alistun/pelkään, murina - epävarmuus/uhkaus, huulten nuolaisu tai haukotus - rauhoittelen itseäni tai omistajaani. Matala ääni on arvovaltaa, kimitys heikkoutta. Voit ymmärtää koiraasi ja koira sinua, kun viestit sen kielellä. Ihminen voi käyttää koiran kieltä olemuksessaan, koira käsittää hyvin itsevarmuuden tai epävarmuuden, se vastaa haukotukseen ja tottelee nöyremmin matalaa ääntä.

Lue lisää

Ei millään rodulla. Koira viestii hännällään paljon muutakin. Iloisessa ja vapautuneessa ja rennossa hännänheilutuksessa on selvä ero esim jännittyneeseen epäilystä, pelkoa tai agressiota osoittavaan heilutukseen.

Samaa mieltä muuten kuin edell, tarkkailkaa ja opetelkaa lukemaan koirianne. Ei ne kaikki ole samanlaisia Omistajan käytös ja koiran kohtelu on kaiken a ja o, huono omistaja ja koirakin silloin suhtautuu epäillen moniin asioihin.

ELEKIELI kirjoitti:

Ei millään rodulla. Koira viestii hännällään paljon muutakin. Iloisessa ja vapautuneessa ja rennossa hännänheilutuksessa on selvä ero esim jännittyneeseen epäilystä, pelkoa tai agressiota osoittavaan heilutukseen.

Samaa mieltä muuten kuin edell, tarkkailkaa ja opetelkaa lukemaan koirianne. Ei ne kaikki ole samanlaisia Omistajan käytös ja koiran kohtelu on kaiken a ja o, huono omistaja ja koirakin silloin suhtautuu epäillen moniin asioihin.

Lue lisää

Hyvin monesti kun ihmiset alkavat puhua "mielenvikaisesta" koirasta on usein kyse omista puutteellisista koulutus/kasvatustaidoista. Onko kukaan eläinlääkäri koskaan todennut kenenkään koiraa mielisairaaksi? Koira voi olla todella arka ja sen vuoksi pelkopurija tai sitten todella dominoiva ja sen vuoksi reviiritietoinen ja hanakka puremaan.

Se että koiran ajatellaan olevan mielisairas purressaan jotain on inhimillistämistä ja syyn vierittämistä koiran niskoille, mutta koska koira on vain eläin joka elää vaistojensa varassa, kuuluu omistajan välttää asettamasta koiraa tilanteeseen jossa se voi vahingoittaa toista ihmistä/koiraa.

pall kirjoitti:

Hyvin monesti kun ihmiset alkavat puhua "mielenvikaisesta" koirasta on usein kyse omista puutteellisista koulutus/kasvatustaidoista. Onko kukaan eläinlääkäri koskaan todennut kenenkään koiraa mielisairaaksi? Koira voi olla todella arka ja sen vuoksi pelkopurija tai sitten todella dominoiva ja sen vuoksi reviiritietoinen ja hanakka puremaan.

Se että koiran ajatellaan olevan mielisairas purressaan jotain on inhimillistämistä ja syyn vierittämistä koiran niskoille, mutta koska koira on vain eläin joka elää vaistojensa varassa, kuuluu omistajan välttää asettamasta koiraa tilanteeseen jossa se voi vahingoittaa toista ihmistä/koiraa.

Lue lisää

Itse olen mieltänyt pehkot hieman varautuvaisemmiksi vieraita kohtaa, en koskaan vihaiseksi. Nahkat taas riehakkaiksi ilopillereiksi.
Molemmat rodut kyllä vaativat kunnon koulutuksen ja päivittäistä aivotyöskentelyä. Näykkiminen, autojen ja fillaristien jahtaaminen usein johtuu juuri siitä ettei koiraa ole väsytetty mielellisesti tarpeeksi. Joten energia purkautuu negatiivisesti.
Oma nahka urokseni on hieman ylisuojeleva. Mitään ei ole koskaan kenellekkään tehnyt tai edes yrittänyt, en myöskään ole koskaan pelännyt sen tekevän. Nostaa kyllä ison metelin tai murisee matalasti, jos joku outo hiippari yrittää tulla liian lähelle minua varsinkin hämärällä. Tulee minun ja hiipparin väliin. Nyt pysynyt kuitenkin kohtuu rajoissa. Tätä ominaisuutta en ole hirveästi nahkoissa tavannut.

:0( kirjoitti:

Itse olen mieltänyt pehkot hieman varautuvaisemmiksi vieraita kohtaa, en koskaan vihaiseksi. Nahkat taas riehakkaiksi ilopillereiksi.
Molemmat rodut kyllä vaativat kunnon koulutuksen ja päivittäistä aivotyöskentelyä. Näykkiminen, autojen ja fillaristien jahtaaminen usein johtuu juuri siitä ettei koiraa ole väsytetty mielellisesti tarpeeksi. Joten energia purkautuu negatiivisesti.
Oma nahka urokseni on hieman ylisuojeleva. Mitään ei ole koskaan kenellekkään tehnyt tai edes yrittänyt, en myöskään ole koskaan pelännyt sen tekevän. Nostaa kyllä ison metelin tai murisee matalasti, jos joku outo hiippari yrittää tulla liian lähelle minua varsinkin hämärällä. Tulee minun ja hiipparin väliin. Nyt pysynyt kuitenkin kohtuu rajoissa. Tätä ominaisuutta en ole hirveästi nahkoissa tavannut.

Lue lisää

kyseessä selkeä laumanjohtajan puute, hyvä koira pääsi taas piikille.