Sun kanssas kuljin samat polut;
sinua ilman tänään olla sain.
Ja tunsin kevään, kaikki solut
nälkään siksi kuoli vain
sinua ilman, ilman rakkautta.
Kuin enää kevätkään ei ois
samalla paikkaa; ja sen kauneutta
tämä kevät korvata ei vois.
Näin jälleen sinun askeleesi,
kääntyneinä sisäänpäin.
Kuin sinä itse, sydämeesi
kaiken kätkien. - Ja jäin.
sinua ilman tänään olla sain.
Ja tunsin kevään, kaikki solut
nälkään siksi kuoli vain
sinua ilman, ilman rakkautta.
Kuin enää kevätkään ei ois
samalla paikkaa; ja sen kauneutta
tämä kevät korvata ei vois.
Näin jälleen sinun askeleesi,
kääntyneinä sisäänpäin.
Kuin sinä itse, sydämeesi
kaiken kätkien. - Ja jäin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kuin tämä runo olisi tarkoitettu täysin ymmärrettäväksi vain runon kohteelle. Mutta antaa silti ulkopuolisellekin.
Luen uudelleen.
Kiitos
Matka on pitkä
kauas kulkee
sydän tämä
harhaillen polut
rakkauden luullen
tavoittavansa
hetkeksi pysähtyy
lentäen pakenee
jättäen rosoisen pinnan
väreilemään
unen sisälle tulla
siihen lopulta uskoa
Siivet askelten kääntyneet
sisäänpäin astuneet
aukenee (Sinulle) unessa tässä
sinisessä, tumman hämärässä
Ulos kuoriutuu siipi askeleen - vielä kerran
se oli kaunis, mutta täysin en sitä ymmärtänyt. Oliko tarkoituskaan.
ymmärtää..
kiitos kuitenkin
kotiin