objektiiveista

Jokaisella rungolla on oma kertoimensa, joka selviää kameran manuaalista.

Esimerkiksi Canonin 400D rungolla kerroin on 1,6.
Siis esim. 50mm objektiivi vastaa kuvakulmaltaan kinokoon 80mm objektiivia.
( polttoväli on kuitenkin 50mm, oli runko mikä tahansa, vain kuvakulma rajautuu )

Saman kuvakulman antavien objektiivien polttovälit suhtautuvat toisiinsa samalla tavalla kuin kennon ja filmiruudun dimensiot.
Kinofilmin ruudun korkeus on 24 mm ja melko yleinen digikennon korkeus 16 mm. Saman kuvakulman antavat objektiivit, joiden polttovälien välinen suhde on 24/16=1.5 . Tällöin digikamerassa polttoväli f=100mm antaa saman kuvakulman kuin f=150mm kinofilmikoossa.

Ihan turha sitä paitsi on laskea mitään vastaavuuksia. Parempi vain opetella se järjestelmä mitä käyttää eikä jatkuvasti verrata jonkin toisen järjestelmän vastaaviin ainakin niiden tyyppien, jotka eivät koskaan ole filmikameroilla kuvanneetkaan.
Miksi edes pitäisi verrata nimenomaan kinokokoon muusta kuin siitä syystä, että harrastelukäytössä ko. koko oli ja on yleisin filmiformaateista. Kuvaajien hämäämiseksihän olisi voitu alunperin lanseerata ns. kroppikertoimet suhteessa johonkin palkkikamerakokoon ja sittenhän olisi porukka ihan sekaisin kertoimiensa kanssa.

Parempi on kuvaajan tietää minkä kokoiselle kennolle tai filmille kuvaa ja ymmärtää laajakulmiksi kaikki ne objektiivit, joiden polttoväli on reilusti alle kuvan lävistäjän ja teleobjektiiveiksi kaikki ne, joiden polttoväli on reilusti yli lävistäjän.

Kinofilmillä tuo raja on suunnilleen 43 mm ja tavallisella digijärkkärillä n. 28 mm.