mitä mielestänne on suomalainen tyypillinen tapa käyttäytyä kahvipöydässä.
kertokaapa
anni..
122961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
...ja syödä samalla sitä kahvia ja pullaa...? Mitä tarkemmin ottaen tarkoitat kysymykselläsi?
että suomalaiseen kahvipöytään hyvien tapojen mukaisesti esim. ei saa mennä ensimmäisen kutsun jälkeen istumaan, pitää odottaa että isäntäväki pyytää kahville ainakin 2-3 kertaa. Kun tarjotaan toista (kolmatta jne.) kupillista kahvia, pitää useimmiten kieltäytyä, tai korkeintaan sanoa, että puolikuppia kiitos.
Esim. täytekakkua ei saa koskaan syödä kokonaan.
Näitä esim. tarkoitin verrattuna vaikkapa muilla mailla vierahilla tapahtuvaan kahvipöytäkäyttäymiseen.
sivistymättömiin maalaismoukkien tapoihin! Mene reilusti vain heti pöytään kun kutsutaan, ja syö sekä juo niin paljon kuin tarjotaan - tietysti sinänsä hillitysti ja kohtuudella sekä ahmimatta.
Me elämme nyt vuotta 2007. (Tosin jos ne kahvikutsut ovat jossain Pihtiputaalla niin sitten pitää kai vain noudattaa paikallisia alkeellisia tapoja.)
esimerkissä on mielestäsi sivistymätöntä käytöstä?
Taidat olla itse aikamoinen moukka kahvipöydässä, kun noin aggressiivisesti reagoit.
Kyllä sitä täytyy vähän katsoa, että jos on esim. päivänsankari, niin hän toki ottaa ensin.
Kävipä ylppäreissäni näin että äiti kovaa oli käskemässä vieraita kahville, ja yleensähän siinä menee se kaksi tai kolme kertaa ennenkuin ensimmäiset tulevat. Sieltä sitten tulikin joku hätähousu, samalla isukin kamera oli hukassa ja oli etsimässä sitä, että saisi ottaa kuvan ylioppilaasta koskemattoman kahvipöydän edessä. Ja sinne se hätähousu meni ensimmäisenä... Eikä ollut edes lähisukulainen.
Kun ruokaa haettiin noutopöydästä niin itse menin ensin, sen jälkeen 80 vuotias pappani tuli tietenkin vanhimpana jne. Mutta eivätpä sitä kaikki ajattele.
Mutta siis, jos olet yksin/ainoa vieras, niin toki on kohteliasta mennä sillä ensimmäisellä pyynnöllä kahvipöydän ääreen. Jos on vähän isompi porukka, 10-15 henkeä, niin sitten voidaan jutustelut päättää ja keskustelut käydä loppuun, kuitenkin kohtuuden rajoissa. Toisella käskykerralla täytyy jo mennä.
Jos on isot pirskeet, niin sitten tuttavuusjärjestyksessä, eli lähisukulaiset, lähimmät ystävät, työtoverit ja sitten lopulta hyvänpäivän tutut ja pakkokutsutut.
kuokkavieraat? milloin he saavat mennä pöytään
Meikäläistä ärsyttää tuo suomalaisten tapa kursailla. Tottakai käyttäydyn kahvipöydässä niin kuin muutkin, eli en todellakaan ole ensimmäisten joukossa ekasta kutsusta ryntäämässä pöytään, mutta kyllä se teennäinen kursailu ärsyttää.
Samoin jos minä olen emäntänä kaffekutsuilla (mitä tapahtuu todella harvoin, nuori kaupunkilainen kun olen), vieraiden kursailu ottaa pattiin. Olen huono tyrkyttämään, joten kun vieras sanoo "ei kiitos enää", vaistoni käskee olla tyrkyttämättä. Onneksi yleensä nämä "kohteliaat" suomalaiset tavat muistuvat kuitenkin mieleeni ja muistan tyrkyttää.
Toivottavasti tuollaiset tavat kuolevat pois. Minun mielestäni kursailussa ja tyrkyttämisessä ei ole mitään kohteliasta.
mielenkiintoista!
Tuo mainitsemasi kursailu saattaapa hyvinkin olla sitä perin tyypillistä suomalaista käytöstä, ollaanpa sitten maalla tai kaupungissa. (Suurin osa kaupungin asukkaista on maalta muuttaneita "juntteja" tai heidän sukulaisia!)
Kansainväliset mittapuut huomioon ottaen on suomalaisilla tiettyjä omia käyttäytymissääntöjä, joita ei välttämättä ulkomailla esiinny. Kauan Suomesta poissa asuneena olen kiinnittänyt tähän ilmiöön tavallista enemmän huomiota.
Kysymys ei ole negatiivisesta kursailusta, vaan todellakin hyvin kohteliaasta käytöstavasta. Tästä 10 pistettä suomalaisille! Jatkakaa samaan tyyliin.. :)
Se tyrkytys on kyllä vihoviimosta. Oot ottanu monta palaa kakkua ja pullaa, ja aina tuputetaan, pahimmassa tapauksessa lisätään vielä että muuten menee roskikseen, ellet ota! Huh, mikäs jätemylly minä olen!
Yksi kaveri hommaa ison jäätelökakun aina parille hassulle vieraalle ja sitä yrjö kurkussa nieleskellään ettei hukkaan mene yhtään! Ja tämä ei ole edes Pihtiputaalla, vaan Espoossa ja kyseessä koulutettu ihminen!
joka käski pöytään ennen aikojaan.
Minä en näe kyllä mitään kohteliasta kursailussa. Jos kahvipöytään pitää kutsua kolmesti, niin tulee mieleen että vieraalle ei kelpaa tarjottavasi.
Jos itse olisin emäntä, niin pieni piru minussa voisi tokaista että "Jaahas, ei kelpaa vai?" ja alkaa korjata astioita pois. :D
Pidän kyllä tuputtamistakin ärsyttävänä. Eräät sukulaiset ovat melko pahoja tuputtajia.
Käyn silloin tällöin moikkaamassa serkkujani joiden kanssa ollaan läheisissä väleissä. Joskus taas käydään ihan perheen voimin kylässä.
Onhan se toki kohteliasta tarjota jotain pientä, kuten voileipää kun olen vierailulla. Se taas ärsyttää, kun kieltäydyttyäni voileipä kuitenkin kannetaan eteeni olohuoneeseen mehulasin kanssa. Muutenkin heillä kahvipöysää joutuu sanomaan monesti "ei kiitos".
Sitten toisaalta samat ihmiset ovat kursailijoita vieraillessan meillä. Kahvipöytään joudutaan kutsumaan monta kertaa.
Serkku ainakaan ei suostu ottamaan mitään meillä. Katsoessamme leffaa sanon, että saat syödä ihan vapaasti isosta popcorni-kulhosta. Tämä kuitenkin kehtaa ottaa vain yhden tai pari popparia. En viitsi alkaa tyrkyttämäänkään, joten tilanne on hankala.
Olen joskus lainannut serkulta rahaa ja jopa lainan takaisinmaksua on joutunut tyrkyttämään. (Tämmöisessä tilanteessa kehtaankin tyrkyttää. Pitäähän sitä toisen saada omansa takaisin!)
Jos jättäisin maksamatta, niin serkku ei varmaan vaatisi rahojaan takaisin.
Inhoan suorastaan tuollaista jäyhyyttä.
Varmaan tyrkyttäminen on muodostunut vastareaktioksi kursailulle. Kun ei voi tietää, kieltäytyykö toinen kursaillakseen vai ihan aidosti, niin varmuuden vuoksi pitää kysyä monesti. Me Suomalaiset ollaan hassuja.
huomasin olevani jo jossain tilaisuuksissa se henkilö jonka odotetaan menevän kahvipöytään ekana. Minä ainakin menen eka kutsun jälkeen ettei kahvi jäähdy ja muut joudu odottaan. Ja jos kolmatta kuppia tarjotaan niin otan sen koska olen kova juomaan kahvia. Samoin emäntänä tykkään että pöytään tullaan kun kehotetaan. Ja jos joku ei halua lisää niin ei sitten.