a) Koodaillut harrastuspohjalta 10-vuotiaasta asti. Tehnyt yhtä sun toista ohjelmaa muttei mitään kaupallista ja "merkittävää", omaa kokemusta eri kielistä (itse opiskeltuja), C ja Java vahvuutena. Tehnyt oman 3D-moottorin C :lla. Tykkää koodailla kovasti harrastuksekseen.
vai
b) Aloittanut ohjelmoinnin opiskelun ammattikorkeassa. Ei aiempaa kokemusta. Valmistunut paperit kourassa, mutta valitsi koodaamisen siksi kun ei keksinyt muuta. Taitaa ne kielet ja tekniikat mitä koulussa on opetettu sen verran hyvin kun kurssin läpipääsyyn vaaditaan.
vai
b) Aloittanut ohjelmoinnin opiskelun ammattikorkeassa. Ei aiempaa kokemusta. Valmistunut paperit kourassa, mutta valitsi koodaamisen siksi kun ei keksinyt muuta. Taitaa ne kielet ja tekniikat mitä koulussa on opetettu sen verran hyvin kun kurssin läpipääsyyn vaaditaan.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ehdottomasti harrastelijan valitsisin minä, jos työpaikalleni joutuisin valitsemaan uutta väkeä. Olen itsekkin ex-harrastelija.
Koulutus antaa toki yleis-sivistävää koulutusta ja jonkilaisen pohjan tietämykselle alalle, mutta mikään ei mielestäni korvaa sitä osaamista, mikä on hankittu omalla aktiivisuudella ja innostuksella :) Myös harrastaneisuus tuo ilmi sen, että tyyppi tykkää hommasta!!!
Harrastelijana olen joutunut jatkuvasti neuvomaan insinöörejä näissä koodausasioissa, vähän sitä tietty kuulee, että ratkaisuni ovat vähäpätöisiä yms. muuta paskaa, mutta mutta, en siitä lannistu, pääasia, että saa hommat toimimaan :)
Omalla työpaikallani nämä pari "insinööriä" on jo pulassa kuullessaan sanan "olio", phuahah :D
toinen tukee toista periaate
Juuh, pakko myöntää, että yrityksemme tuli yks di-insinööri ja kyllä hän osaa aika vitun hyvin tämmöiset organisaatiot ym. jutskat, pätevä on jätkä, pakko myöntää. En toki halua yleistääkkään!
Riippuu työnantajasta. Eivät työnantajat ole välttämättä sen fiksumpia kuin ihmisetkään. Kukaan ei ole niin fiksu että osaisi valita aina oikeat henkilöt tehtäviin. Kaikki eivät edes pyri täydellisyyteen, vaan riittää että hommat hoituvat riittävän hyvin.
Pelkästään noilla tiedoilla en ottaisi vielä kumpaakaan.
Tapaus A ei saa välttämättä mitään aikaa oikeassa työelämässä: ei osaa tehdä vaatimusmäärittelyä asiakkaan kanssa tai ei osaa lukea valmiita määrittelyjä ja suunnitelmia. Ei osaa aikatauluttaa töitään, ei omaa riittävää kokemusta toimialalta. Ei osaa erottaa töitä vapaa-ajastaan, ei osaa huolehtia omasta psyykkisestä ja fyysisestä jaksamisestaan, ei pysty kommunikoimaan muun projektiryhmän kanssa riittävän selvästi. Ei pysty hahmottamaan asioita isommassa mittakaavassa kuin ohjelmakoodin tasolla. Ei toimi vastuullisesti.
Tapaus B:llä taas voi olla vähintään yhtä paljon kysymysmerkkejä kuin A:lla.
Molemmat voisi hyvin kutsua työhaastatteluun.
Minua jotenkin häiritsee se että työpaikalla voi vierekkäin istua samoja hommia tekemässä insinööri ja itseoppinut pojankloppi. No.. en tiedä.. sama kai se kunhan hommat hoituu. Mutta jotain siinä asetelmassa on, mikä ottaa kaaliin.
Mikäs siinä ottaa kaaliin?
Minä olen itseoppinut (tosin jo vuosia) ja työkaverinani on insinööri ja meillä hommat hoituu todella hyvin töissä. Kumpikaan ei kyseenalaista toisiemme osaamista ja osataan kyllä ottaa huomioon omat osaamisemme, mitkä tiedämme parhaiten ja hyvin sovussa on hommat toiminut kohta vuoden, ollaan oikein hyvä tiimi :)
Itse tykkään tästä hommasta ja tästä järjestelystä, ei kyllä vituta yhtään mennä töihin aamulla :)
Ei kukaan uransa alussa osaa tehdä kaikkia noita asioita. Valmiudet niihin tulee vasta kokemuksen myötä myös koulut käyneelle.
Tässä maassa paikat jaetaan lähinnä papereiden perusteella.
Sääli niitä yrityksiä!! Todella! Se on vähän sama asia kuin ostas sian säkissä! Lykkä till!
Itsekin 80-luvulta asti koodanneena, silti nuorena (30wee), näin se vaan on. Itse olen tehnyt sen virheen etten koskaan hakenut alan muodolliseen koulutukseen, voisi melkein sanoa että peruskoulun paperit ovat ne sertifikaattini :)
Hallussani ovat C, C , Java, PHP, Pascal, Perl, assemblyt x86:lle, ARM:lle, 68K:lle, 56K:lle, z80:kin tuli käpisteltyä. Nämä siis kielistä.
Kaikki ovat itseopiskeltuja, koska vakaasti uskon että itseopiskelu on ainoa tie. Nautin koodin kirjoittamisesta.
Nyt vaan on niin että rekrytoijina toimivat jampat ovat itse DI-porukkaa. He sanovat että toimialaosaamista ei ole. Heh. Sitähän oppii koulussa ;)
En jaksa enää tapella työmarkkinoiden kanssa, omien tuunattujen koodien kirjoittaminen on paljon antoisampaa. Onneksi olen saanut suhteita Venäjälle, ja voi pojat, siellä krakkerikulttuuri kukoistaa :) Odottelen tarjouksia Mafialta, mahdollisesti pääsen heidän tiimiinsä koodaamaan uudenlaista softaa joka mullistaa maailman. Siinä ei paljoa F-Securen BlackLightit auta kun tämä poika tekee sellaisen rootkit-sovelluksen että ei mitään rajaa.
Mutta kun se toimialaosaaminen puuttuu :D
Sulla on lahjoja vaikka mihin ammattiin ja eri toden koodaus hommeleihin, elä nyt saamari viskaa lahjoja hukkaan!!!!
Sinuna tekisin hienot kotisivut ja laittaisin KAIKEN osaamisen nettiin ja (työkkärin nettiin!) Näin minä tein, vaikken olekkaan mikään insinööri!!
Kotisivuni:
http://www.knubits.com
Jos minä sain töitä, mikset sinäkin saisi rehellistä töitä, yritä mies nyt saamari! Sulla on täydelliset mahikset saada töitä ihan varmasti!
Jos minä sain, niin on sullakin mahikset ihan yhtä hyvät, ellei jopa paremmat!!!
Tsemiä kamu!
Hienoa huomata että alan miehiä vielä on jäljellä ;) Thänks.
Sika säkissä tarkoittaa, että ostaa jotakin tietämättä etukäteen sen laadusta. Tämä pätee mielestäni pikemmin erityisesti harrastelijan palkkaamiseen. Mistä työnantaja voi tietää, mitä harrastelija oikeasti osaa? Kouluja käynyt ei ehkä osaa tehdä 3D moottoreita, mutta ainakin hänen osaamisestaan on todistus. Tietenkin on harrastelkijoita, joille on kertynyt erilaisia referenssejä vuosien varrella, mutta niidenkin arvioiminen voi olla vaikeaa rekrytoijalle.
"Kouluja käynyt ei ehkä osaa tehdä 3D moottoreita, mutta ainakin hänen osaamisestaan on todistus."
Niin tai tässä tapauksessa osaamattomuudesta ;)
"Tietenkin on harrastelkijoita, joille on kertynyt erilaisia referenssejä vuosien varrella, mutta niidenkin arvioiminen voi olla vaikeaa rekrytoijalle."
Epäilemättä totta. Otetaan nyt vaikka tuo 3d-moottori. Jos harrastelija on vaikkapa ollut tiimissä tekemässä moista niin takuulla on vuosien varrella kerääntynyt referenssi jos toinenkin. Kyllä esim. ohjelmoijan tehtäviin hakeutuva harrastaja voi luottaa siihen, että työhönottajan täytyy omata toimialaosaamista, ja osata tarvittaessa vaikka lukea harrastajan kirjoittamaa koodia. Esim. F-Securen tapa pistää työnhakijat tekemään harjoituskotitehtäviä on mielestäni hyvä.
Tiedän että monelta harrastajalta löytyy niitä omia ohjelmia referensseiksi, eikä kyse tosiaan ole mistään hello, world jutuista :)
Olennainen pointti rekrytointiprosessissa on luottamusvaje. Mikäli pystyt tutkinnolla todistamaan "osaamattomuutesi", se on jo enemmän, mitä pystyt todistamaan ilman mitään papereita.
Valittaessa henkilöitä haastatteluun tuskin luetaan koodia. Hakijoita saattaa olla kymmeniä tai jopa satoja paikkaa kohti, joten hyvä jos CV ehditään lukea kokonaan läpi. Myöhemmässä vaiheessa, kun valitaan muutaman kaverin joukosta se yksi, rekrytoiva esimies saattaa perehtyä koodiin, jos hänellä itsellä on kehittäjä tausta ja harrastelija on päässyt valintaprosessissa tähän saakka. Kuitenkin rekrytoivat esimiehet ovat kiireisiä, eivätkä itsekään yleensä erityisen kiinnostuneita koodista.
Lisäksi näissä referensseissä on se ongelma, että sorsaa on maailma täynnä. Parin tunnin googletuksella kuka tahansa löytää kivat sorsat ja voi lähettää ne eteenpäin vaihdettuaan oman nimensä copyright ilmoitukseen. Kukaan tuskin jaksaa tarkistaa asiaa ja mitä sitten vaikka tarkistaisikin. Jää toki duuni saamatta, mutta silloin onkin jo sorsat sisällä seuraavassa paikassa.
että kukaan ottais töihin tollasta "itseoppinutta", onneks vielä on järkee joissain asioissa, mitä tästä tulis kun "ihan ite kokosin kirjahyllyn"-tyypit alkais rakennusmestareiksi?
"rakennusmestareiksi?"
Ihanko oikeesti? Tiedätkö yhtään mitään mainitsemastasi alasta? Phuahah! Teet kyllä itestäs aika naurettavan ;D ahahah!
mutta mutta "valitsi koodaamisen siksi kun ei keksinyt muuta" on tosi huono lähtökohta. Koulun jälkeenhän työn mukana oppiminen vasta alkaa, mutta sekään ei ole automaattista. Homman täytyy tuntua omalta ja täytyy olla kipinä ja halu kehittyä työssään, tämä pitää paikkansa oli homma mikä hyvänsä.
iskä on rekrytoimassa.
B ilmanmuuta, koska koulutus ratkaisee, useissa työpaikka ilmoituksissa lukee että vaaditaan tietty koulutus, ilman koulutusta olevat eivät edes pääse haastatteluun.
Periaatteessa A työllistyisi helpommin koska on taitavempa, mutta vaatii suhteita jotta pääsee edes työhaastatteluun.
Ellei suhteita ole niin A saattaa päästä johonkin pikkuruiseen firmaan jossa palkat todella huonot ja muutenkin surkeet työolot ja ehkä sieltä edetä.
Toki ennen pääsi ilman koulutusta töihin jos oli taitava, mutta nykyään koulutus merkitsee paljon enemmän. Huono asia kun monesti koulutetuilla taidot rajoittuu juuri siihen mitä on opetettu.
..töitä saa helpommin se, jolla on paremmat suhteet. Yleispätee mihin tahansa.
...että kun kouluttautuu, niin jotenkin oletetaan, että osaamisen taso pienenee?! Kyläl harrastajakin voi kouluttautua ja sitä kautta osata käytäntöä vahvan teoriapohjan kera.
Koulutuksen tarkoituksena on monesti todistaa, että ylipäätänsä kykenee oppimaan asioita. Ei se oppiminen koulutuksen suorittamiseen lopu, vaan on usein alkanut ennen koulutusta ja myös jatkuu sen jälkeen.
Itse pidän kouluttautumisesta siinä mielessä, että siten saa harjoiteltua erilaisia asioita kontrolloidussa ympäristössä. Tällöin ei ole vaaraa, että oppiminen rajoittuisi vain mielenkiintoisiin asioihin, vaan tulee myös opiskeltua vähemmänkin mielenkiintoisi - mutta silti tärkeitä - asioita.
Itse olen KTM ja teen parasta aikaa FM-tutkintoa (tietojenkäsittelystä) ja olen ollut molempien tutkintojeni ohella töissä - sekä teoriaa että käytäntöä tarvitaan tasapainottamaan toisiaan.
koska harrastelija on kiinnostunut aiheesta, niin hän todennäköisesti oppii ja osaa paljon enemmän asioita.
Koulussa jos on pakkopullana opiskellut ohjemointia on taitotaso luultavasti aika heikkoa verrattuna siis harrastelijaan.
Pitäisin vielä harrastelijaa paljon luovempana.
Yleensä ihmiset valitsevat koulutuksensa mielenkiinnon mukaan. Miksi joku oikeasti ryhtyisi opiskelemaan IT-alaa, jos aihe ei kiinnosta yhtään? Lisäksi muista syistä aloittaneet luultavasti ehtivät keskeyttää vuosia kestäneen koulutuksen kuluessa. Opiskelussa todellinen kiinnostus vasta punnitaan, koska joutuu pakosta tekemään myös tylsiä asioita, kuten työelämässäkin. Siten tutkinto on myös osoitus pitkäjänteisyydestä. Näin se vain on, vaikka itsekin olen alalla hyvin pärjännyt dropout yliopistosta.
siksi...
Silloin kun itse opiskelin, osalla ei ollut juurikaan mielenkiintoa koko touhuun, mutta ulkoa opettelivat asioita.
Ja osa porukasta ei oikeastaan edes välttämättä tiedä edes minun ikäisinä (n. 30V) mikä olisi se unelma ammatti vaan jatkavat etsintää.
Palkat IT-alalla on paremmat kuin monella muulla alalla, mutta tuskin tänne kovin moni sentään pelkästään rahan takia tulee. Kyllä se eurojen kiilto himmenee vuosien varrella opintojen edetessä. Luultavasti ahneimmat menee oikikseen tai kaupalliselle alalle. Sitä paitsi koodaaminen on tuskaa, jos ei ole kiinnostusta, joten tuskin kovin pitkään alalla viihtyy niistä lähtökohdista, vaikka tutkinnon suorittaisikin. Unelma-ammatti on yleensä sellainen, jota varten haaveilijalla on todella minimaaliset valmiudet.
huolimatta, että harrastelija on ehkä varsinaisessa koodauksessa parempi. Itse ohjelmistosuunnittelu on muuten paljon muutakin kuin pelkkää koodausta. On kyettävä kirjoittamaan speksejä, studyja, yms. usein Englannin kielellä. Sanoisin, että tutkinnon suorittaneella on kokonaisuutena paremmat valmiudet kehittyä oikeesti alan ammattilaiseksi. Toki tähän vaikuttaa millaisen ohjelmiston suunnittelusta on kyse. Oma kokemus on laajoista sulautetuista moniprosessorijärjestelmissä pyöristä ohjelmistoista.
Harrastelijat harrastaa ja ammattilaiset tekee työt.
t. harrastelijainsinööri
Voin sanoo et jos pystyt näyttämään mihin oot kykenevä saat töitä. jos et niin oot ulkona. !! Osaaminen on tärkeämpää kuin paperit. kokemuksesta tiedän..... Opiskellut paljon ja työtä vähän. Kaveri taas opikellu vähän ja työtä paljon. Itse (amk)ins. ja keveri (tietokoneasentaja). Palkkaero meillä 2500 / KK ja se on raaka tosiasia. Sillä kaverila on tietoa ja taitoa hoitaa asiat. Palkka 4400/kk ja se ei välitä onko joku J2EE-koodaaja... se tekee itse jos ei muita löydy !
Nyt kuule kelpaa ihan mikä tahansa.