Aikaisemmin oli kirjoitusta kaksitahtidieselistä.Mutta kuten kaikille hyville jutuille käy,sekin turposi ja alkuperäinen aihe unohtui.Moottori on kuitenkin suht harvinainen nykyään,joten kerron jotain,mitä muistan siitä.
Perusrakenteeltaan kone on 6-sylinterinen kaksitahtimoottori.Kyljessä on Roots-tyyppinen huuhtelupumppu,joka painaa ilmaa moottorin huuhteluvaiheen aikana sylinterin seinämissä olevien aukkojen läpi.Sylinterin kannessa on kaksi pakoventtiiliä,niitä käytetään lohkossa olevan nokka-akselin,työntötankojen ja keinuvipujen kanssa.Kannessa sijaitsevat myös sylinterikohtaiset pumppusuutinyksikköt,joita käytetään samoin kuin venttiileitä.
Kyseiset moottorit,joiden kanssa olin tekemisissä,olivat -50 ja -60 lukujen vaihteesta peräisin,josta kielivät myös valurautaiset,tinapinnotteiset männät.Iskutilavuuden voi joku näppärä laskea,yhden sylinterin tilavuus oli 71 kuutiotuumaa.Tehoa irtosi aikalaiseksi mukavat 175 hv(SAE?).Nykyisissä Detroiteissa on jo neljä pakoventtiiliä/sylinteri,turboa ja välijäähdytintä apuna,joten tehotkin ovat eri luokkaa.
Moottorin rakenteesta pisti silmään joitakin erikoisuuksia:Sylinterilohko oli identtinen kummastakin päästä.Vaihtamalla kytkinkoppa ja jakopää toiseen päähän,sekä kääntämällä kampi- ja nokka-akseli toisinpäin saatiin toisenkätinen moottori:Pakosarjan ja huuhtelupumpun paikkaa voitiin vaihdella puolelta toiselle työkonekohtaisesti.Myöskin venttiilinnostajissa ja keinuvipujen päissä oli rullalaakerit.Tämä selittynee kaksitahtimoottorin tarpeesta:Pakovaihe sylinterissä kestää vain 1/4 kampiakselikierroksen,joten tarvitaan erittäin jyrkkänousuinen nokka jotta venttiilit ovat mahdollisimman paljon auki pakovaiheen ajan.Tästä lyhytkestoisesta pakoimpulsista muuten johtuu Gempsun pärisevä,terävä käyntiääni.
Se,miksi moottoria ei tavata Suomesta,osaavat varmaan kuljetusalan miehet sanoa,kestossahan ei varmaan ole vikaa.Näin maallikkona kalliin polttoaineen maassa tulee väistämättä mieleen,että polttoainetalous ei ole linjassa moottorin muiden ominaisuuksien kanssa.Myöskin EU-direktiivien aikaan moottorin ääni,jota on kiitelty,voi terävänä pärinänä olla liikaa db-mittarille.Nykyiset kuorma- ja vetoautot ovat ulospäin hämmästyttävän hiljaisia.
Tiedot eivät sitten ole kirjatietoa,eivätkä automaailmasta.Oikominen ja lisäily on toivottavaa.Niin,vetureissakin on kivoja koneita...
Perusrakenteeltaan kone on 6-sylinterinen kaksitahtimoottori.Kyljessä on Roots-tyyppinen huuhtelupumppu,joka painaa ilmaa moottorin huuhteluvaiheen aikana sylinterin seinämissä olevien aukkojen läpi.Sylinterin kannessa on kaksi pakoventtiiliä,niitä käytetään lohkossa olevan nokka-akselin,työntötankojen ja keinuvipujen kanssa.Kannessa sijaitsevat myös sylinterikohtaiset pumppusuutinyksikköt,joita käytetään samoin kuin venttiileitä.
Kyseiset moottorit,joiden kanssa olin tekemisissä,olivat -50 ja -60 lukujen vaihteesta peräisin,josta kielivät myös valurautaiset,tinapinnotteiset männät.Iskutilavuuden voi joku näppärä laskea,yhden sylinterin tilavuus oli 71 kuutiotuumaa.Tehoa irtosi aikalaiseksi mukavat 175 hv(SAE?).Nykyisissä Detroiteissa on jo neljä pakoventtiiliä/sylinteri,turboa ja välijäähdytintä apuna,joten tehotkin ovat eri luokkaa.
Moottorin rakenteesta pisti silmään joitakin erikoisuuksia:Sylinterilohko oli identtinen kummastakin päästä.Vaihtamalla kytkinkoppa ja jakopää toiseen päähän,sekä kääntämällä kampi- ja nokka-akseli toisinpäin saatiin toisenkätinen moottori:Pakosarjan ja huuhtelupumpun paikkaa voitiin vaihdella puolelta toiselle työkonekohtaisesti.Myöskin venttiilinnostajissa ja keinuvipujen päissä oli rullalaakerit.Tämä selittynee kaksitahtimoottorin tarpeesta:Pakovaihe sylinterissä kestää vain 1/4 kampiakselikierroksen,joten tarvitaan erittäin jyrkkänousuinen nokka jotta venttiilit ovat mahdollisimman paljon auki pakovaiheen ajan.Tästä lyhytkestoisesta pakoimpulsista muuten johtuu Gempsun pärisevä,terävä käyntiääni.
Se,miksi moottoria ei tavata Suomesta,osaavat varmaan kuljetusalan miehet sanoa,kestossahan ei varmaan ole vikaa.Näin maallikkona kalliin polttoaineen maassa tulee väistämättä mieleen,että polttoainetalous ei ole linjassa moottorin muiden ominaisuuksien kanssa.Myöskin EU-direktiivien aikaan moottorin ääni,jota on kiitelty,voi terävänä pärinänä olla liikaa db-mittarille.Nykyiset kuorma- ja vetoautot ovat ulospäin hämmästyttävän hiljaisia.
Tiedot eivät sitten ole kirjatietoa,eivätkä automaailmasta.Oikominen ja lisäily on toivottavaa.Niin,vetureissakin on kivoja koneita...
Vastaukset 6
Vanhimmat
olet kaiketi entiseissä vaiheissa
ettet nyt vaan sekoita johonkin pesukoneeseen noita huuhtelujasi ?
voisitko tarkentaa
Se huuhtelu on englanniksi "scavenging". Ei ehken ihan samaa tarkoita kuin pyykin huuhtelu. Taitaa olla se huuhtelu puhallin sitten loordien kielellä "scavenging blower". Nuita kaksitahtidieseleitä kun ei oikein pysty ahtamaan.
Ilma virtaa huuhteluvaiheen aikana sylinterin alaosassa olevista huuhtelu- eli täyttöaukoista sylinterin läpi kohti kannessa sijaitsevia pakoventtiilien aukkoja ja "huuhtelee" mennessään palamiskaasujen jäännökset sylinteristä. Siitä kaiketi tuo nimitys.
Täytöspuolelta tuollainen kaksitahtidieselmoottori on siis mäntäohjattu.
On myös olemassa muuan kaksitahtidiesel, jossa sekä täyttö- että pakoaukot ovat mäntäohjattuja: pakoaukko aukeaa ensin ja sitten paljastuu sylinterin toisessa päässä oleva huuhtelu- eli täyttöaukko ja ilma virtaa sylinterin läpi huuhteluaukosta sylinterin toisessa päässä olevaa pakoaukkoa kohti.
Tällaisessa moottorissa _tehollinen iskunpituus_ on saatu suuremmaksi kuin venttiiliohjatussa kaksitahtidieselissä. Moottorin rakenne tosin on paljon monimutkaisempi.
Sanakirjatietoa "huuhtelusta" siinä mielessä kuin nyt on puhe:
scavenging puhdistus, lakaisu, huuhtelu; keräyserottelu; puhdistussaostus; riperikastus (kaiv); pengonta, tiedon pengonta (atk). scavenging agent huuhteluaine. scavenging air huuhteluilma. scavenging chamber huuhteluilmakammio. scavenging duct huuhtelujohto. scavenging engine (kaksitahtinen) huuhtelupolttomoottori. scavenging equipment ilmahuuhtelulaitteet. scavenging of burned gases sylinterin huuhtelu. scavenging oil line paluuöljyjohto. scavenging period huuhteluvaihe, huuhteluaika. scavenging port huuhtelusola. scavenging pressure huuhtelupaine. scavenging pump scavenger pump. scavenging service roskien lakaisu, puhtaanapito, jätteiden poisto. scavenging stroke (polttomoottorin männän) poistotahti. scavenging valve huuhteluventtiili.
Tarkoititko Topias aikanaan hyvinkin yleistä englantilaista Doxford-laivadieseliä, jossa oli ylämäntä ja alamäntä? Olin joskus 30 vuotta sitten eräässä "kongolaisessa" tankkerissa, jossa oli tuollainen. Toimi koko ajan ilman konetoppeja. Ylämäntien liikkeen näki ja kone oli aika hiljainen, konemiehet kehuivat sitä hiljaisimmaksi laivakoneeksi. Ylämännät toimivat todennäköisesti pakoventtiileinä. Koneen kierrosluku oli kai n. 100rpm, teho 5500 hv. Doxford lienee kuuluisin englantilainen laivakone, mutta tuskin niitä enää käytetään.
Toinen erikoinen kaksitahtidieseli oli Commer -kuorma-autoissa käytetty vastakkaismäntäkone, jossa mäntien liike oli kampiakseliin välitetty keinuvipu-kiertokankikoneiston välityksellä. Näitä autoja on tietääkseni ollut Suomessakin. Osaako joku kertoa jotain niistä.
Tarkoitin itse asiassa juuri tuota Commer-tyyppistä moottoria. Linkin takaa löytyy selkeä artikkeli siitä.
http://www.topolino.demon.co.uk/ts3.htm
Isompi saman tyyppinen on tietenkin Napier Celtic, josta on tällä palstalla ollutkin jo puhetta.
Mielenkiintoista tuossa Commer-moottorissa on sen [aikalaisekseen] hyvä ominaisteho:iskutilavuus on vain 3.25 litraa, mutta moottori kehittää 90 heppaa. Tuon ajan nelitahtikoneet kehittivät saman tehon vasta 8 litrasta!
Tuohon Doxfordiin pitää tutustua! Keskustelisimmeko siitä Moottori-palstalla?
Se on kumma ett'ei mitään Usassa valmistettua ajoneuvo sellaisenaan saa Eu markkinoille,vaikka
Yhdysvalloissa jopa tiukemmat päästö ja valaisulaitemääräykset,ei viitsisi autoon vaikka vuoden 2010
Freightliner Ka-vaihtaa puolet auton alkuperäis osista tai olkoon sitten vaikka henkilöauto vuodelta 2000
vaihda valoja ja pahimmillaan laseja,ja aivan turhaan maahantuontikatsastuksen ryöstöhinnat,