Tämäpä olikin uskomaton palsta... Kaikki huostaanotot on tehty ilkeyttään ja lapsibisnestä ajatellen. Kenessäkään vanhemmassa ei suinkaan ole mitään vikaa.
Työssäni olen huomannut sellaisen asian, että 85 prosenttisesti paikat, jossa käyn, kärsivät "sairauden tunnottomuudesta". Kaikki asiat, joita heidän hyväkseen pyritään tekemään, onkin ihan vaan kiusaa. Vaikka yhdessä keskustelemalla sovitaan tietyistä käytänteistä, ne eivät enää seuraavalla viikolla miellytä.
Sossusta lähdetään kesken palaverien ovet paukkuen, ei suostuta keskustelemaan. Ihan yleiset säännöt eivät tunnu koskevan heitä. Jos joku asia ei miellytä, aina voi lyödä hanskat tiskiin. Työntekijöiden on joustettava ja sovittava ja taas joustettava, mutta asiakkaiden ei.
Vika on kaikissa muissa. Jos koulusta tulee valituksia, opettajat ja muut oppilaat ovat syyllisiä. Jos ohjataan sairauden hoidossa, se on puuttumista elämään ja määräilyä. "Jos MINUN täytyy tehdä näin, niin MINÄ ainakin..." tai "MINUN ei tarvitse...", "MINÄ en ainakaan...", ja lukemattomasti näitä juttuja. Sossu on suuri vihollinen, jota täytyy vastustaa ja inhota. Sossussa tehdään kaikki asiat hankalaksi, ihan koulutetun henkilökunnan toimesta. Huoh...
Te, joilla on ongelmia esim. lastensuojelun kanssa, yrittäkää ottaa vastaan sossun apu! Oma kuntani ainakin satsaa avohuollon tukitoimiin, mutta täällä ei asiakaskunta ota apua vastaan. Minäkin yritän tehdä sitä työtä päivittäin, ja suunnattomasti harmittaa, että minut koetaan vain viholliseksi, jolla on ketun häntä kainalossa.
Työssäni olen huomannut sellaisen asian, että 85 prosenttisesti paikat, jossa käyn, kärsivät "sairauden tunnottomuudesta". Kaikki asiat, joita heidän hyväkseen pyritään tekemään, onkin ihan vaan kiusaa. Vaikka yhdessä keskustelemalla sovitaan tietyistä käytänteistä, ne eivät enää seuraavalla viikolla miellytä.
Sossusta lähdetään kesken palaverien ovet paukkuen, ei suostuta keskustelemaan. Ihan yleiset säännöt eivät tunnu koskevan heitä. Jos joku asia ei miellytä, aina voi lyödä hanskat tiskiin. Työntekijöiden on joustettava ja sovittava ja taas joustettava, mutta asiakkaiden ei.
Vika on kaikissa muissa. Jos koulusta tulee valituksia, opettajat ja muut oppilaat ovat syyllisiä. Jos ohjataan sairauden hoidossa, se on puuttumista elämään ja määräilyä. "Jos MINUN täytyy tehdä näin, niin MINÄ ainakin..." tai "MINUN ei tarvitse...", "MINÄ en ainakaan...", ja lukemattomasti näitä juttuja. Sossu on suuri vihollinen, jota täytyy vastustaa ja inhota. Sossussa tehdään kaikki asiat hankalaksi, ihan koulutetun henkilökunnan toimesta. Huoh...
Te, joilla on ongelmia esim. lastensuojelun kanssa, yrittäkää ottaa vastaan sossun apu! Oma kuntani ainakin satsaa avohuollon tukitoimiin, mutta täällä ei asiakaskunta ota apua vastaan. Minäkin yritän tehdä sitä työtä päivittäin, ja suunnattomasti harmittaa, että minut koetaan vain viholliseksi, jolla on ketun häntä kainalossa.
Vastaukset 66
Vanhimmat
kyllä kirjoituksesikin! Laittaa epäilemään, oletko sossu ollenkaan, itseasiassa niin uskomaton on kirjoituksesi!
Minkähän takia muilla sosiaalityöntekijöillä on paljon onnistumiskokemuksia työssään? Miksi jotkut toiset saavat asiakkaaseen oikean kontaktin ja jotkut eivät?
Oletko pysähtynyt miettimään, mikä SINUN asiakkaasi saa hermostumaan, miksi tarjottu apu ei tavoita heitä? Tuo on nimittäin aika suuri työssä epäonnistumisprosentti tuo 85 %, jos se pitää paikkansa.
Minulla on ihan normaalit sosiaaliset taidot, eikä minun tarvinnut koskaan hermostua sosiaalityöntekijöilleni sinä lyhyenä aikana, jolloin lapseni oli huostaanotettu.
Ensimmäinen kirjoittaja kuvittelee että tänne palstalle kirjoittaa kaikki joilta on huostaanotettu lapsi ja toinen kirjoiottaja ei ymmärrä lukemaansa. Nyt en kyllä ihmettele enää yhtään mitään.
Mutta kyllä taustalla havaittavissa selviä vihollisen merkkejä.
Jos koulussa kiusataan, sen pitäisi aloittajan mukaan olla AINA kiusatun syy. Omasta kokemuksesta voin sanoa, ei ollut syytä minussa joutuessani sos tantan painostuksen ja mielivallan kohteeksi, siksi kun minua koulussa kiusattiin hakkaamalla ym ym ym ym ym ym. Sen ovat sanoneet myös muut oppilaat, sos tantta iski siihen heikompaan, ja nyt tyytyväisenä elelee lapinniemen miljoonataloissa, tuskin häntä muu kiinnosti kuin omat taloudelliset edut.
Ohjaatte sairauden hoidossa ! Onko sos tantat myös lääkäreitä, ehkä omasta mielestään, ja vielä hyviä sellaisia.
Asun paikkakunnalla jossa todellakin apua on tarjolla, mutta juuri siksi kun sos tantoilla on se ketunhäntä kainalossa, se apu ei kelpaa. Perhetyöntekijät ym keksivät juttuja perheistä jos niitä muuten ei löydy, meillä kävi kodinhoitaja, joka sitten ei tullutkaan, 2 vuotta myöhemmin kuulin syyn, joku ulkopuolinen oli sanonut hänelle, ettei meillä tarvitse käydä. Voi jumalan pyssyt sentään, tuollaisia ne korkeasti koulutetut ovat.
aloituskirjoittaja, ei ole.
Ei sossu valvo tuohon aikaan, ei ainakaan saisi valvoa. Jos valvoo, se on merkki alkoholin käytöstä.
mitään. Kävin minäkin klo 3:n maissa koneella yöllä kun valvoin vähän aikaa, enkä ollut juonut pisaraakaan alkoholia, en nyt enkä silloin. :)
Mutta tuo ketjun aloittaja ei ole sossu tai on harvinaisen tökerö sellainen.
On se ihan aito sossu, ja edustaa sossukuntaa aidoimmillaan. Asenne ja itsensä ylentäminen lääkäripalvelujakin antavaksi joka-alan asiantuntijaksi viittaa siihen, samoin kuin tuo asiakkaista puhuminen. Hän vaan unohti, että markkinataloudessa asiakas on aina oikeassa. En ottaisi mitään palveluja tuolta palveluntarjoajalta.
Niin, olen kirjoittanut ennenkin samasta asiasta. Ei ne koulukiusausasiassa kiusaajaan puutu kuin vain kiusattuun.
Syy, helpoimmalla pääsevät kun ovat uhria auttavinaan. Kiusaajan auttamisessa joutuisi jo jotain töitäkin tekemään.
Mikä sen helpompaa kuraattorille, kun ei tarvitse muuta kuin pakan nenäliinoja ja kuutelee niitä tukahdetettuja nyyhkytyksiä kolmevarttia. Välillä voi kuittailla että voi voi.
Mutta jos kiusaajan käytökseen puuttuisi, niin joutuisi jotain tekemäänkin. Laiskuus on ainakin niiden sossujen ja kuraattoreiden yksi ominaisuus.
Ja mikä sen helpompaa kuin huostaanottaa uhri. Sehän ja sen perhe ovat jo valmiiksi uhreja, niin eivät osaa, uskalla eivätkä ymmärrä olla mitään vailla. Siitten sossu on tilanteen selvittänyt kun uhri on "hoidossa". Kiusaaja saa ottaa uuden ja aloittaa alusta. Hyvässä lykyssä menee vuosia ennenkuin uhri uskaltaa pyytää apua, tai jos on seurannut edellisen uhrin tapausta, ei koskaan tule pyytämään sossulta apua.
kaikkien muiden laiminlyöntien ja älyttömyyksien lisäksi.
Ammattikasvattajatkin sanovat, että toista kiusaava oppilas on tosi ongelmainen, hän se vasta apua tarvitseekin. Mutta mitä tekee suomalainen lastensuojelu? Ottaa kiusatun perheen silmätikukseen ja pahimmillaan huostaa kiusatuksi tulleen lapsen!
Joroisten tapauksessa tilanne oli alkkis-isän ja kunnan turjakkeiden kanssa ilmeisesti etukäteen sovittu noin. Tai jos kiusaaminen syntyi koulussa ilman etukäteissuunnitelmaa, niin sen annettiin jatkua, koska huostaanotosta oli sovittu jo, piti vain keksiä jokin edes nimellinen syy sille. Ja niin kiusaaminen jatkui ja rehtori todisti hallinto-oikeudessa, että heidän koulussaan ei ole koulukiusaamista. Oli siis syy vain kasvatuskyvyttömässä äidissä, joka ei saanut lastaan kouluun.
koulussa että kiusatuksi tulleesta tehdään lastensuojeluilmoitus. Koulukiusaamisen takia on tehty huostaanottoja.
hullujenhuoneeseen. Olin koulukiusattu, hakattu, peloissani, kukaan ei sanonut mitään sille verinen puukko kädessä riehuneelle, mutta minä olin PAHA, kun kuljin ikkunasta = menin riehujaa pakoon ikkunasta.
Ikää minulla oli tuolloin niin paljon, että jouduin hullujenhuoneeseen.
Aiemmin kun sama riehuja pahoinpiteli minua ja muitakin koulussa, siihen ei puuttunut kukaan.
Sosiaalitantta iski heikoimpaan. Jälkeenpäin ajatellut, paljonkohan tantta nettosi väärinkäytöksillään, kun on varaa asustaa lapinniemen ökytaloissa.
Olen itse kokenut ja saanut seurata koulukiusaamista, siksi toivon jokaisen taistelevan sitä vastaan, jokainen vastuuntuntoinen, tavallinen ihminen kyllä tajuaa, mitä tuntee lapsi/nuori, joutuessaan väkivallan kohteeksi ja pelätessään. Sosiaalitantan järjellä sitä ei haluta ymmärtää.
tarvitaan koulukiusaamista vastaan. Se on vakava ongelma, johon ei mielestäni vieläkään olla riittävästi puututtu. Viimeksi tv:ssä mainittiin, että 'koulukiusaamista ei olla vieläkään saatu loppumaan', vaikka jotain kampanjoitakin on ollut ja aloitettu eri kouluissa sen takia.
Pitäisikö vapaaehtoisista vanhemmista koota partioita koulunpihalle välituntivalvojiksi? Yksi ainut opettaja suurella koulun pihalla ei ehdi kuulla ja nähdä kaikkea, mutta jos siellä olisi enemmän aikuisia, voisi olla jotain vaikutusta.
Mutta aina jää tietysti ne hetket koulun sisällä, jolloin aikuisia ei ole kuulemassa ja näkemässä.
Koska kasvatusalan ammattilaistenkin mukaan nimenomaan KIUSAAJA on se, jolla on suurimmat ongelmat, niin tuo asia pitäisi saada lastensuojelunkin ymmärrykseen. Nyt asiaa lähestytään vain siltä kannalta, että kun lapsi koulukiusaamisen takia jää pois koulusta, käytetään huostaanottoperusteena "kyvyttömyyttä vanhemmuuteen", kun äiti ei ole saanut pelkäävää lasta kouluun, vaikka olisi kuinka yrittänyt saada koulussa kiusaamista loppumaan.
Mutta onhan sekin mahdollista, että huostaanoton jälkeen kun asiaa käsitellään hallinto-oikeudessa vanhempien valitusasiana, niin koulun rehtori tulee todistamaan oikeuteen, että "meidän koulussamme ei ole koulukiusaamista".
mielestäsi vanhempien olisi pitänyt tehdä?
Jos nyt jälkeen päin voit antaa neuvoa, niin mitä tuossa tilanteessa olisi pitänyt tehdä niin opettajien kuin vanhempienkin?
vanhempien olisi pitänyt tehdä, koskaan en kertonut heille mitä kouluissa tapahtui, enkä kenellekään muulle, kuin sille sosiaalitantalle, joka ei välittänyt yhtään siitä että minua hakattiin ja uhattiin tappaa,
vanhempiani se sosiaalitantta painosti allekirjoittamaan papereitaan, vanhempani eivät koskaan laittaneet nimeään niihin papereihin. Minä itse allekirjoitin hirvittävän paineen alaisena, tuhoisin seurauksin.
Tuossa tilanteessa olisi yksi väkivaltainen oppilas pitänyt rauhoittaa. Koskaan en kenenkään kuullut häntä kieltävän, tekipä hän mitä väkivaltaa tahansa.
Silloin kun tuo oppilas liikkui koulussa verinen puukko käsissään, silloin opettajan olisi pitänyt ottaa yhteyttä poliisiin, eikä seurata minun pakoani ikkunasta, josta ilmoitti myös sossuun. Ikkunasta kulkemistani pidettiinkin sossussa outona ilmiönä, johon puututtiin ankaralla kädellä.
JOS vielä nykyaikana kouluissa on samanlaista, ja miksei olisi, ei ihminen muutu,
vanhempien pitää seurata tilannetta ja vaatia opettajilta, kunnalta, kenelle asia sitten kuuluukaan,
pitää vaatia että lapset saavat rauhassa opiskella. Eihän siitä tule mitään jos ja kun koululainen saa vuosia pelätä, tuleeko sitä turpiin vai eikö tule. Jokainen varmaan käsittää millaisia traumoja tuollaiset pelot ja väkivalta aiheuttavat.
että sitä ei muka saada kuriin millään tavalla.
Tuo on käytäntö vieläkin, että nimenomaan kiusatuksi tulleen oppilaan käytökseen sossu puuttuu. Myös minun mielestäni pitäisi ensimmäisenä hoitaa se kiusaava osapuoli, sitä mieltä ovat myös kasvatuksen ammattilaiset.
Joillakin palstoilla asiasta on keskusteltu enemmänkin ja monet vanhemmat ovat päässeet hyviin tuloksiin sillä, että otetaan yhteyttä kiusaajan vanhempiin. Kaikki eivät vain rohkene sitä tehdä, koska ei ikinä tiedä, millaisen vastaanoton tulee saamaan.
Joissakin kouluissa opettajat eivät puutu vieläkään kiusaamiseen riittävästi vanhempien pyynnöistä huolimatta. Asioita on jouduttu ratkomaan rikosilmoituksilla, poliisikuulusteluissa jne.
Tiedätkö yhtään, miten tuolle väkivaltahäirikölle on myöhemmin elämässään käynyt?
Helinä-keijulle, joka kirjoitit:
"Hän (eli ap sossu) vaan unohti, että markkinataloudesa asiakas on aina oikeassa. En ottaisi mitään palveluja tuolta palveluntarjoajalta
.."
Lastensuojelussa ei ole kyse talouselämään liittyvästä termistöstä - tuo on miltei typerintä mitä olen lukenut. Ai, että vielä asiakas on aina asiakas on oikeassa? =)
Tuota ajastusmalliasi käyttäen kuoleen Eerinkan vanhemmat olivat oikeassa.. ja olipa tosiaan hyvä, ettei tosiaan tämän yhteiskunnan puitteissa "tarjottu" heille palveluja... kun eivät niitä huolineet, kun olivat niin upeita vanhempia.
Nitiä palveluita kutsutaan lastensuojelussa LAPSEN EDUN nimissä avohuollon tukitoimiksi ja sinulta ei kysytä otatko niitä vastaan, jos LAPSESI niitä tarvitsee. Idiootti! Luojalle kiitos lapsesi ei taida olla enää kotonasi, jotta voit vältellä hänelle avunsaamista, koska SINÄ et huoli palveluja.
Typerys.
sossuparka sinulla nyt todella kohdallaan.
Valtion toimesta teitä
(säälittäviä, työn alle uupuvia;
kun täytyy esimerkiksi käydä tsekkaamassa kaikki ne ilmoitetut suomalaiset yksin ulkoilevat lapset
tai ainakin nyt vähintään yrittää soittaa kenen kersa se tällä viikolla oli milläkin pihalla yksin ulkona.......)
sossuparkoja koulutetaan yliopistossa asiakaspalvelutyöhön
eli te olette asiakkaita varten
eivätkä suinkaan asiakkaat TEITÄ varten!
Huomaa siinä on SE pieni ero.......
työntekijä taitaa olla koulutettu mopin käyttäjäksi, kirjoituksesta päätellen kyvyt riittänevät juuri ja juuri siihen,
en yleensä arvostele sitä millä tyylillä joku kirjoittaa, mutta kun sosiaalitantta alkaa leikkimään lääkäriä, silloin rupee hälytyskellot soimaan. Ei kai kukaan tantta tosissaan kuvittele hoitavansa sosiaalityön ohessa lääkärin hommatkin ! Ei kenenkään kannata ihmetellä jos tantta tavatessa alkaa tutkimaan peräpukamiamme. Jos sellaisia ei ole, kyllä tantta nekin löytää.
suuttuakin silloin, kun tuollainen tantta työntää aiheetta nokkansa ihmisten asioihin.
JP Roosin sivuilta vielä tällainen katkelma:
"Äskettäin tietooni tulleessa tapauksessa 13-vuotias tyttö jolla ei ollut eikä (onneksi vieläkään) ole mitään ongelmia (muuta kuin huostaanoton aiheuttama syvä masennus) on joutunut olemaan kaksi vuotta vastoin tahtoaan laitoksessa, josta häntä ei tahdota luovuttaa takaisin perheelleen. Huostaan otettaessa tyttö oli luokkansa priimus! Huostaanottoa perusteltiin aluksi puolisoiden riitaisuudella, mutta kun puolisot nyt ovat eronneet niin tilanteen jatkamista perustellaan lähinnä äidin käytöksellä viranomaisia kohtaan. Lapsen mielipidettä ei oteta mitenkään huomioon. "
Kun huostan peruste oli alunperin 'puolisoiden riitaisuus' ja nyt ovat eronneet, niin huostan syy on siis poistunut. Mutta se ei riitä väärillä asenteilla työtä tekeville tantoille.
Aiemmin luokkansa priimus! Ja huostaanoton jälkeen kärsii syvästä masennuksesta!
Mikä helvetin tarve kenelläkään on olla viranomaisille yhteistyökykyinen silloin, kun tantoilla ei ole mitään laillista syytä roikkua ihmisten elämässä!?! On terve reaktio vastustaa rikollista mielivaltaa!
Linnaan tuollaiset tantat, mutta Suomessa se ei ole mahdollista. Tantat pitäisi voida haastaa rikosoikeuden puolelle vastaamaan rötöksistään! Mutta vaikka hallinto-oikeus ottaisikin tuollaisen asian käsittelyyn, se korkeintaan toteaa tanttojen toimineen väärin. Monesti tuo pelkkä toteamus riittää.
Jos asiasta valittaa vaikka eduskunnan oikeusasiamiehelle, on tulos sama tai korkeintaan tantat saavat HUOMAUTUKSEN ihmisoikeusrikoksistaan. Ja huomautuksen jälkeen sama peli jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
siis oletettu) tantan silmissä. mielestäni kiinnostava yksityiskohta!
onkin taas lastensuojelun virkamiesporukalla
syytä pitää lapsia, nuoria huostassa!
Jos tuo on vielä kirjallisesti kirjattuna huosta-asiakirjoissa
niin eikös siinä meinaa jo ihan väkisinkin tulla mieleen että millaisten pellehermannien tekemänä ja edesauttamana tätä suomalaista lastensuojelua oikein pyöritetään...
ettei jonkun lapsen vanhempien naama ja käytös miellytä niin pidetäänpä lapsi huostassa.....
ihmisiä, että ensin poliisi loukkaa, nöyryyttää, pomottaa, satuttaa henkilön lasta ja lopulta pidää, koska kaiken tuon jälkeen kyseinen henkilö ei hyppää kun poliisi napsauttaa.
Kuuntelisit nyt itseäsi!! Jos lastensuojeluilmoitus (vaikka aiheetonkin, sitähän ei vielä siinä kohtaa tiedetä) siirrettäisiin sossujen toimesta, tutkimatta mappi ö:hön, niin siitäkös vasta soppa syntyisi (paitsi ei varmaan tällä palstalla)!! Koska vaikka sitä harvemmin täällä tunnustetaan, on olemassa myös AIHEELLISIA huostaanottoja, uskokaa tai älkää!!
PAKKO sossujen on tarkistaa ilmoitusten paikkansa pitävyys, ja ihan taatusti aiheettomat ilmoitukset ja niihin kuluva tarpeeton työmäärä rassaa heitäkin.
Olen aloittajan kanssa yhtä mieltä siinä, että koska täällä aina peräänkuulutetaan sossujen käytöstapoja, niin välillä voisivat vanhemmatkin mennä itseensä ja tunnustaa, että JOSKUS se "vika" voi olla heissäkin. Ei tietenkään aina, eli en kiistä myös aiheettomia huostia.
V***ttaa vaan se, että raskasta työtä tekeviä mollataan aikuisten ihmisten taholta täysin näköalattomasti, eli koskaan ei nähdä sitä hyvää, mitä sosiaalitoimi myös saa aikaan.
minkä sosiaalitoimi on saanut aikaan, niin kaikille tulee varmaan hyvä mieli.
olla se, että jättävät ihmiset rauhaan.
Meille kävi näin kun olivat ensin huostanneet lapsen jota pahoinpideltiin laitoksessa eikä ihan vähää.
Kun asioiden eteen pyydettiin sossuja toimimaan, ei mitään.
Niin, kotiutettiinhan lapsi. Muutamaa vuotta myöhemmin lapsi kertoin myös päiväkodissa laitosajoistaan jotka nämä lapsen päälläistujat kirjasivat ylös. Lapsi ei tarvitse kiinnipito- tms. hoitoa.
Jo loppui lastensuojelun mielenkiinto perheeseemme kuin seinään, ei millään lailla puututtu laitoksessa tapahtuneisiin asioihin lapsen laitosaikana, ei myöskään kun perhetyöntekijä otti laitostapahtumat sossun tiimissä taannoin esille, ei tuota päiväkodissa tehtyä kirjausta noteeranneet millään lailla vaikka siitä kuulivat ja kopion saivat....
Rakensivat muurin ympärilleen, ei näy ei kuulu.
Näin sitä lasta suojellaan tai ainkin pahoinpitelijöitään mikäli sattuvat olemaan laitossetiä... Miksei tätejäkin mutta tässä tapauksessa ei.
asioiden tarkistamiseen (lapsi yksin pihalla) mitkä saa järkevillä kysymyksillä selvitettyä niin ettei joka p..n risausta tarvitse sossupartion lähteä tsekkaamaan.
Kyllä yliopistotason koulutuksella täytyy kovapäisimpien opiskelijoiden jotain oppia, ainakin omia aivoja käyttämään!
Sosiaalityöntekijöiden, juuri näiden ei ammattilaisten,
on annettu "rellestää kuin elopellossa" suomalaisen lastensuojelun parissa
niin ettei sitä työtä viitsi edes ammattilainen tehdä kun työ on niin "ryvetetty" ammattitaidottomien taholta!
En voi mitenkään ymmärtää sellaista sossua
joka ottaa lastensuojeluilmoituksen vastaan
jossa puhutaan esimerkiksi lapsen suurista vaatteista.
Täytyykö siihen "ihmettelyyn" puoli kaupunkia sotkeä pyörittelemään tapaamisaikoja, verkostopalavereja, kuulusteluja, papereita?
Hyi olkoon, jos tuollaisissa tapauksissa on yhtään ammattilaista selvittelemässä mokomaa vaatekertaa niin ei ainakaan meikäläisen pennoset ole tuollaiseen lastensuojelutyöhön todellakaan tarkoitettu!
Sossuparat ovat sahanneet itse koko 2000-luvun ajan omaa oksaansa näillä kevyesti tehdyillä
"äärimmäisillä toimenpiteillään".
Turhaa mokomia "temppuja" on kenenkään kehua.
Ja varsinkin jos lapsen etu on vielä unohdettu
jo heti alkumetreillä ja lain suomaa valtaa käytetään vaan akkojen keskinäiseen valtataisteluun!
Kun joku tekee ilmoituksen sossulle yksin ulkona leikkivästä lapsesta, pitäisi ilmoittajan nimi saada tietoon ja sen saisi myös kohteen vanhemmat, ainakin silloin kun ilmoitus on tehty aiheetta.
Miksi ilmoittajan henkilöllisyys salataan, eihän aiheellisessa ilmoituksessa ja sen tekijässä ole sellaista, joka vaatisi salaamista. Vaikuttaa siltä kuin koko lastensuojelujärjestelmä perustuukin valehteluun, salailuun ja ihmisoikeusrikoksiin. Siten on helppo tehdä rikollista lapsibisnestä, jota suojelevat poliisit kuin myös muutkin lain valvojat.
Jos sosiaalitunkiota hiukan pöyhästäisiin, ensinnäkin, lemu olisi valtava, mutta paljastuisi myös törkeitä lapsiin ja perheisiin kohdistuvia ihmisoikeusrikoksia.
myöten kyllästynyt sinun tyylisiin itkuiikkoihin, jotka eivät tajua, että täällä kyllä myönnetään ETTÄ AIHEELLISIA HUOSTAANOTTOJA ON OLEMASSA !!!!!!!
Kuinka usein se pitää toistaa?
Mutta lapseni huostaanotto ei kuulu niihin piste
Minkä takia siitä ei saisi täällä puhua?
Mikä sinua siinä ärsyttää?
Kun sossu suunnittelee rikollista, laitonta huostaanottoa, on erittäin ymmärrettävää, että vanhempi suuttuu. Jos oman lapsensa raivokas puolustaminen on sinusta näköalatonta, niin voi voi.
Jos joku henkilö tekee sinun lapsellesi pahaa, niin jätätkö suuttumatta hänelle sen takia, että tässä maassa ehkä joku on joskus saattanut tehdä lapsille hyvääkin? Tai tuo pahantekijä tekee raskasta työtä, niin siksi hänen rikollinen toimintansa on oikeutettua?
Voi jessus! Jos tuo ei ole näköalatonta, niin mikä sitten?
Varmasti joissain tapauksissa on näinkin kun kuvailit.
Mutta entäs se, että te ette tarjoakkaan apua, niille ihmisille jotka sitä tarvitsevat.
Avotyötä ei saada alkuun, henkilöpulan vuoksi.
Päihteettömälle ihmisille tarjoatte päihdehuollon kontakteja, suorastaan kiristämällä, lasten huostaan otolla.
Mielenterveyspotilaille tarjoatte taas päihdehuoltoa.
Syyllistätte vanhempia, aina kaikesta, olkoon kyseessä sitten koulukiusattu lapsi, perätön ilmianto, lapsen sairaus ym. ym.
Aina vika on äidissä tai isässä, ei koskaan siinä että palveluja ei pystytä tarjoamaan tai niitä on liian vähän.
Ja entäs sitten kun itse haet apua esim. yksityiseltä hoitotaholta vaikka lapsellesi. Kyllä siitäkin ollaan kunnia ottamassa, että "kun me nyt tuimme perhettä ja ohjasimme" ym.
Tämä kirjoitus ei niinkään kuvaa omaa tilannettani, ainakaan kaikin osin, mutta kun olen näitä kohtalotovereita tavannut, heidän juttujaan lukenut, niin en voi kuin todeta, etten ihmettele jos ovet paukkuu.
Henkilökohtaisesti olen oman päätökseni jo tehnyt, minun silmilleni ei enää yksikään sossu hypi.
minäkin, olen vaikka valmis kuolemaan jotta Päätökseni pitää. Olen nähnyt ja kokenut niin likaista peliä viranomaisten taholta, että minulle riitti.
rajaa,Törkeitä syytöksiä,joita tutkitaan vuosia,ja perättömäksi todetaan,ei edes anteeksi pyyntöä,Parempi mitä vähemmän joutuu olemaan soskun kanssa tekemisissä.
on tutkittu tosiasia että sossuissa saattaa olla VAIN 19 % ammattialaisia
(tutkimus eteläsuomen läänin alueella)
niin mitäpä muutakaan sitä voi odottaa "ammattilaisen" touhuamisen jäljiltä!
Lastensuojelusossussakin ollaan niiin ressaantuneita työmäärästä (kun pitää käydä tai saada kiinni kaikki yksin ulkoilevien kersojen vanhemmatkin ja tarkistaa perheen tilanne .....),
pelätään väkivaltaa (tehdään mielivaltaisia päätöksiä asiakasta tai asiakas perheen todellisia tarpeita, tukea, apua huomioimatta...
valitetaan ettei ehdi jokapaikkaan (lastensuojeluilmoituksia kun tulvii ovista, ikkunoista ja netistäkin sisään kaikenmaailman ilmoittelijoilta ja lapsiperheiden "seuraajilta",
älkäämme unohtako tässä kohden uutuutta; varpus haukkaakaan...)
ja niin edelleen.....
Ja missähän se syy onkaan
asiakkaissa.......
ja paatuneet niin putkinäköisiksi, ettei mielestänne löydy sijaa ajatukselle, että kaikki eivät ole samanlaisia.
Ette halua yleistää ns. ongelmaperheitä samanlaisiksi tapauksiksi eikä tietenkään pidäkään, mutta olette sitä mieltä, että jokainen sossu on samasta ammattitaidottomasta muotista ja aina vihollinen.
Eikö jokainen tilanne ole yksilöllinen ja eikö sitä tulisi tarkastella yksilöllisesti. Tilannetta ei varmastikaan helpota / nopeuta jos ovia paiskomalla häivytään tilanteesta jos se tuntuu itselle liian vaikealta. Tilannetta ei myöskään helpota se, että täällä palstalla kirjoittelette rumia. Hetkeksi se saattaa auttaa omaa mielentilaa kun saa itseänsä purkaa toisille samalla tavalla ajatteleville, mutta pidemmän päälle se ei kanna. Totuutta on tosi vaikea katsoa kauempaa ja vielä vaikeampaa sitä on itselle myöntää jos kaikki asiat eivät olekaan niin kuin on itse aikaisemmin ajatellut. Selvänä maailma näyttää erilaiselta.
Moni on oikeasti saanut apua, elämänsä kuntoon, lapsensa takaisin, päässyt eroon riippuvuuksista yms. Ja liian usein tämä unohtuu. Olis hienoa jos jossain vaiheessa pystyisitte näkemään asioiden toisenkin laidan, eikä katkeruutenne ja sokeutenne jumittaisi teitä surkeaan itsesääliin ja katkeraan elämään kovin pitkäksi aikaa.
Tiedän, että se ottaa aikaa ja sitä ennen päähän niin kovaa kuin näiden kirjoitusten perusteella on helppo ymmärtää. Tiedän senkin, että kun silmät avautuvat ja uskaltaa tunnustaa asioiden voivan olla toisinkin niin sitten vasta voi elämästä nauttia oikeasti ilman ainaista vääntöä.
erilaiselta ! Kerropa millälailla erilaiselta, en ole koskaan ollutkaan kuin selvin päin. Kerro vaikka millaista on olla pää sekaisin, juovuksissa, kerro kun kerran tiedät.
todella paljon ja pahaa "jälkeä" aikaiseksi....
Hiljaa jä nöyränäkö pitäisi kuunnella,
kun sossu jauhaa "p...aa"
silmät pyöreinä, suu vaahdoten,
tietämättä ja tuntematta koko ihmistä kenelle?
Söpöttäen kuin vähä-älyiselle ja mitään ymmärtämättömälle, alentuvasti
ja todella tahdittomasti ja epäsivistyneesti!
Kun vikaa ei oikeasti kotoa löydy.
Ja kun aikuinen ihminen pystyy ja on valmis asialliseen keskusteluun.
Miten sitten toimitaan, siinä tulevat esille, nämä hätiköidyt päätökset, syyttely, avohuollon ja sosiaalitoimen henkilöstöpula ym.
Ymmärrettävää kyllä, mutta pitääkö perheen ja ennen kaikkea lasten maksaa siitä.
omien asioiden kirjoittamisesta tulisi mitään, jos JOKA VIESTIIN pitäisi liittää kokonaiskuvaus koko tämän hetkisen lastensuojelun toiminnasta!
Totta kai se tiedetään, että onnistuneitakin tapauksia on, mutta kun itsellä on kokemus erilainen, niin puhumme siitä. Miksi se sinua harmittaa?
Ja kyllä ihmisellä on oikeus suuttumisensa näyttää kun omaa lasta kohdellaan väärin. Älä huutele ohjeita, jos et ole itse samaan tilanteeseen joutunut.
Lue esim. vanhemmat.comin huostaanottopalstalta nimimerkki Tuppiksen kertomus, miten saatujen hyvien ohjeiden jälkeen lastensuojeluilmoituksen tekijä ja sossu taitavat jäädä nuolemaan näppejään. Niin ei ole jokaisen kohdalla käynyt, vaikka tilanne olisi muuten viranomaisten laittomuuksien suhteen sama.
lasten vanhempien on todella oltava HEREILLÄ
kun "aloittaa" syystä tai syyttä asioinnin sosiaalitoimiston lastensuojelusossujen kanssa.
Lapsen etu ei ole todellakaan aina sama kuin
VIRANOMAISEN, VIRKAMIEHEN ETU!
putkiaivoissa pyöri kun ko. taho Suomea suurista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lasten ja nuorten lukumäärästä "moitti"?
Putkiaivoja riittää Suomessa ihan ylimpään sossulan johtoon asti (L.Hyssälä) hänen kertoessa "uusista tuulista" lastensuojelussa viime keväänä; kunnissa avohuollon toimenpiteitä on asianmukaistettava ja lisättävä!.
Puuta heinää saa kuka tahansa kirjoitella (tälläkin palstalla) ja jokainen miettiköön tarkemmin omaa suhtautumistaan eri viranomaisiin.
Mutta jos sosiaalitoimistosta avun pyynnön hetkellä apua tarjotaan lapsen huostaanoton muodossa tai vanhemmat näkevät ettei lasta kohdella asianmukaisesti yhteiskunnan taholta annettavissa palveluissa
niin pitääkö lapsi vain antaa "leijonan kitaan"
ja vielä sossuja ylistäen ja heidän erinomaisuuttaan hymistäen?
Kyllä lapsen vanhempien velvollisuus on kaikissa lasta koskevissa tilanteissa olla lapsensa ylin edunvalvoja, sitä ei sossu ole eikä siksi tule!
Eikä hereillä olo vähene
ainakaan näiden ammattitaidottomien sossujen yhä lisääntyvässä määrässä viranomaisissa. Päin vastoin, lapsen oikeuksia on valvottava entistä tarkemmin samoin kuin lapsen perheen oikeuksia.
syytä itsessään. Mutta kun rikolliset viranomaistoimet alkavat suuntautua hyvään perheeseen, on hyökättävä koko arsenaalilla, asianajajien, todistajien, nauhoitusten ynnä muilla mahdollisilla keinoilla! Alistua ei pidä!
Tuossa alkuvaiheessa nimittäin asianajajat vielä pystyvät auttamaan, mutta jos huostaanotto on jo tehty, vaikka kuinka laittomien perustein, on tilanne jo asianajajallekin paljon vaikeampi.
On aivan väärin toitottaa vanhemmille joka kohdassa vain pelkkää alistumista ja "hyvää yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa"! Ei tarvitse myöntää yhtään mitään silloin kun itse on syytön, eikä tarvitse alistua rikolliseen mielivaltaan, mikä suuntautuu pahimmillaan juuri omaan lapseen. Valehdellako vanhempien pitäisi ja myöntää sellaista, mitä ei ole tapahtunut?
Joka vinkuintiaani, joka kehottaa tuossa vaiheessa nöyrään yhteistyöhön sossujen kanssa, saa itse toljottaa sinne omaan peiliinsä niin kauan, että edes yksi aivosolu alkaa toimia korvien välissä!
iskemään! Sitä Tuppiksenkin tapauksessa opettaja oli varmaan vakoillut ennakkoon, kun oli täysin asiattomasti kysynyt, että onko Tuppiksella edes taloudellisia edellytyksiä elättää lapsiaan? Törkeää! Onhan sitä suurtakin köyhyyttä olemassa, jolloin äidillä ei ole mitään mahdollisuutta puolustautua tuollaisia petolintuja vastaan. Mutta nyt iski opettaja kirveensä kiveen. Hah-haa!
Tuppis kertoi, että rahaa hänellä on palanut noin 10.000 e, mutta asiat ovat siinä pisteessä, että opettaja on pyydellyt anteeksi tekemäänsä aiheetonta lastensuojeluilmoitusta. Lisäksi Tuppiksella on salaa tehty nauhoitus, josta ilmenee, että open siskolla on joko perhekoti tai hän on sijaisvanhempi!!!!
Niin että tällä tavalla niitä lastensuojelubisnekseen lapsia tahkotaan! Tai kovasti yritetään ainakin, varsinkin, jos lähisukulaisella on oma lehmä ojassa tässä tuottoisassa yritystoiminnassa.
...itse lapsettomia (syystä tai toisesta) sen kummemmin kuitenkaan yleistämättä. Ovatko he niin katkeria että haluavat viedä toisiltakin lapset pois...? Itsellä sossuntätytskä oli kyläilemässä ollessani vielä kotihoidontuella kotona, mutta eipä tullut sen jälkeen kun menin töihin... Rahako tosiaankin ratkaisee senkin että pitääkö perheen elämää kyylätä (enkä edes hakenut silloin toimeentulotukea ollessani kotona, pärjättiin ilmankin!)
se täti teille tuli kyläilemään? Minäkin olin kotihoidontuella kotona eikä meille tullut ketään käymään sosiaalitoimistosta.
vain edellisen viestin ja jos rupesit ihmettelemään :D
Näin ollen sinulle täytyy vastata, että kuule niitä on ihmisiä, jotka ovat kotihoidon tuella ja tulee sossu käymään. Ja sitten on niitä, jotka ovat kotihoidon tuella, eikä tule sossu käymään. Ja vastaavasti on niilläkin, jotka eivät ole eläessään saaneet kotihoidon tukea jne.
Lähteekö AA:t/lakimiehet&naiset, helposti huostaanottojuttuihin ? Tottakai jos on rahaa maksaa, kyllä lakimies mukaan tulee , mutta köyhän apua on vaikea saada.
Kun kysymyksessä on kuitenkin sosiaaliviranomaisen (laillinen&oikea) toimenpide, jota käsitykseni mukaan, ei voi viedä Oikeuteen vaan asiasta voi valittaa lääninhallitukseen.
Kysyin lakimieheltä hieman asioita ennakolta, ja hän oli sitä mieltä, että ei siellä neuvotteluissa lakimiestä tarvita. Vakuutuksesta ei myöskään ole apua neuvotteluvaiheessa, vasta kunnon rähinä saa lakimiehet ja vakuutusyhtiön hereille.
Jollakin lailla asia pitäisi saada riitaiseksi, jolloin lakiapua saisi, mutta eihän viranomaisen laillista toimenpidettä saa riitautettua, sostantta tekee aina oikein,
miten siis asian saisi riitaiseksi.
lastensuojelujärjestöihin ja mm. Oikeusasiainministeriön juristineuvontaan. Järjestöissä ei yleensä löytynyt ketään, joka olisi osannut neuvoa ja OM:n vastaus kuului:
"Enpä ole 25-vuotta kestävän juristin urani aikana kuullutkaan moisesta!"
Leeni Ikonen (lakitoimiston omistaja, tekee vapaaehtoistyötä huost.ottoasioiden epäkohtien vastustamiseksi) sen sijaan tiesi ja hän tuki neuvoineen koko h-oton ajan. Tosin hän tuli kuvaan mukaan vasta siinä vaiheessa kun h-otto oli jo tehty, jolloin juristin keinot auttaa ovat jo aika vähissä.
Jos joku lakimies on ollut sitä mieltä, että huostaanoton valmisteluvaiheessa ei lakimiestä tarvita, niin tavallaan hän on siinä mielessä oikeassa, että on varmaan tapauksia, jossa AA ei pysty auttamaan. Asia on siinäkin mielessä ongelmallinen, että juristit toimivat rikosoikeuden puolella ja ne syytteet, joita vanhempia kohtaan esitetään eivät kuulu rikosoikeuden puolelle yleensä (paitsi esim. insesti, pahoinpitely, heitteillejättö).
Näin ollen syytteistä ei tehdä poliisitutkintaa, on olemassa vain asiakkaan sana vastaan viranomaisen sana, ja viranomainenhan on aina oikeassa, näin Suomessa oletetaan. Kaiken kruunaa lainmukaisten h-ottoperusteiden kolmas kohta eli maagiset sanat "lapsen etu", joka mahdollistaa miten mielivaltaiset toimet tahansa.
Viranomaisen tulkinta lapsen edusta ei läheskään aina ole lapsen etu todellisuudessa, mutta kuitenkin heillä on oikeus määritellä tämä hyvin venyvä käsite. Nyt voimassa olevan vanhan lain mukaan sossu esittää huostaanottoa, jonka lautakunta hyväksyy ja hallinto-oikeus vahvistaa. Vahvistusvaiheessa haO ei puutu h-oton syihin millään tavalla, vaan katsoo, että viranomaiset ovat toimineet kuta kuinkin lain mukaan hallinnollisessa mielessä.
Vasta kun h-otto tulee vanhempien valitusasiana hallinto-oikeuteen joskus aikojen päästä, silloin muka tsekataan myös syitä, mutta asian käsittely on vähän samaa räpellystä kuin aiemmin sossuoikeudessakin. Toisin sanoen vanhempien pitäisi pystyä todistamaan esitetyt väitteet aiheettomiksi, väitteet, joita ei välttämättä ole todistettu oikeiksi.
Tuolla vanhemmat.comissa kerrotussa nimim. Tuppiksen tapauksessa perheen pelasti se, että ennen h-oton toimeenpanoa äidillä oli varaa laittaa rahaa maineikkaaseen asianajajaan 10.000 e ja lisäksi hän pystyi rahoittamaan labratutkimukset yksityisellä lääkäriasemalla, jotka todistivat, että sossun syyte alkoholismista oli väärä.
Monien muiden syiden lisäksi se, että h-ottoja tehdään eniten pienituloisista yh-perheistä, on juuri vanhemman rahattomuus puolustautua aiheettomiakin syytteitä vastaan.
Kun uutta Lastensuojelulakia valmisteltiin ja suunniteltiin vastentahtoisten h-ottojen käsittelyn siirtämistä suoraan hallinto-oikeuksien päätettäviksi, älähtivät hallinnollisten oikeuksien tuomarit, että heillä ei ole kuulema riittävää asiantuntemusta päättää h-ottoasioista. Hah! Ja nimenomaan heidän varassaan perheiden oikeusturva on ollut kaikki nämä vuodet!
"Sossusta lähdetään kesken palaverien ovet paukkuen, ei suostuta keskustelemaan. Ihan yleiset säännöt eivät tunnu koskevan heitä. Jos joku asia ei miellytä, aina voi lyödä hanskat tiskiin. Työntekijöiden on joustettava ja sovittava ja taas joustettava, mutta asiakkaiden ei."
Mikä aiheuttaa sen että palavereista lähdetään kesken kaiken ovet paukkuen?
Ystävällinen ja totuudenmukainen, asiakasta kunnioittava puhe vai?
Minkälaisia ovat "yleiset säännöt" siellä teillä pääin?
Oletetaanko virkakuntaanne kuulumattoman henkilön käyttäytyvän samalla tavoin kuin mitä keskenänne käyttäydytte?
Minkälaisia ovat asiat, jotka eivät asiakkaita miellytä?
Millaisissa tilanteissa he "lyövät hanskat tiskiin"?
Onko esim. kokemusta mahdollisista tukitoimista sekä siitä, onko tukitoimi oikein kohdistettu?
Jos perheen vanhemmat ovat vain väsyneitä tai jopa apaattisia sen vuoksi, etteivät koskaan pääse lastensa kanssa mihinkään varojen puuttuessa, onko teillä tapana lähetellä lapsia leireille mutta vanhemmat tai jopa yksinhuoltajan paikka loman sijaan on olla neljän seinän sisällä?
Onko kukaan miettinyt sitä, kuinka tietyillä menetelmillä saadaan aikaan epäoikeudenmukaisuuden tunnetta sillä, kuinka "lasta ollaan paapovinaan" sosiaalitoimen puolesta niin, että vanhemmat tuntevat itsensä arvottomiksi?
Entä harrastukset?
Kuinka moni vanhempi joutuu varojen puutteessa kuitenkin kustkaamaan lastaan jalkapatikkakuskina (aivan oikein, kävellen) harrastustoiminnan pariin, johon lapselle ei sosiaalitoimi ole "ohjauksestaan" huolimatta katsonut tarpeelliseksi osoittaa lapsilla asianmukaista harrastusvälineistöä?
Kuinka moni lapsi on jättänyt menemättä "ohjatun" harrastuksen pariin, jonka sosiaalitoimi on luvannut kustantaa mutta varusteita ei ole rahaa hankkia eikä sosiaalitoimi katso sitä tarpeelliseksi?
Eikö se ole lasten kiusaamista?
Hommata sitoumus lapselle vaikka harrastelijoiden junnukiekkoilun pariin, jossa tämän pitäisi "luistella" talvisaappailla ja kuunnella varakkaampien lasten hekottelua samoin kuin näiden vanhempien halveksuvaa katsetta?
Oletteko te siellä päin havainneet, kuinka tuohon ylläolevaan soveltuvia, erilaisia muunnoksia löytyy lopulta hyvinkin paljon?
ihan kommunikaatiota.Itse jouduttuani ensimmäisen kerran sossutantan kanssa tekemisiin (ex kiusaa tehtailemalla ls-ilmoituksia) olin suorastaan järkyttynyt miten epäkunnioittavasti ja suorastaan asiakasta halventavasti sossu käyttäytyi. Ei puhettakaan, että olisi edes asianmukaisesti tervehtinyt. sen jälkeen ihme vinoilua ja niskojen nakkeluja, vittuilemista ja vainoharhaista joka sanan epäilyä. Itsekin olin lähes raivon partaalla vaikka minut tunnetaan pitkäpinnaisena ihmisenä. Ja tämä toistuu sossusta toiseen (kokemusta on jo lähemmäs 10 koko ajan vaihtuu). Tuommoisella tyylillä saisi jo monesta paikasta potkut. Kelallakin hoidetaan "köyhiä ja kurjia" mutta tavat ovat siellä kohdallaan.
omalla käytöksellään provosoi asiakastaan käyttäytymään SOSIAALITYÖNTEKIJÄN toivomalla tavalla vain saadakseen "näyttöä" asiakkaansa "tavoista" muiden tahojen läsnäollessa, voin kertoa sinulle "mietiskelijä", kuinka täällä päin työskenteli sosiaalitt. joka saattoi soitella asiakkailleen jopa loukkaavia puheluita.
Näihin puheluihin viitaten sitten eri neuvotteluissa kiertoilmaisuja hyväksi käyttäen esitti asioita "hyvänä sossuna".
Otetaan karrikoitu esimerkki jotta "mietiskelijä" ymmärtäisi (vaikka veikkaan kyllä että tietää):
Sos.tt soittaa vaikkapa toimeentulotukeen liittyen asiakkaalleen ja ilmoittaa ettei tälle tulla myöntämään yhtään mitään sillä sillä kaksi euroa on hänen ja lasten ruokaan riitettävä, oli vaje kuinka asumismenojen jälkeen tullut.
Tai ettei kakaroille tarvitse mitään sossun rahoja myöntää, huostaanhan ne otetaan kuitenkin.
Neuvottelussa sitten sosiaalityöntekijä tekopyhästi heittää enkelin hymy kasvoillaan, että -Eikö vain olekin niin, etteivät lapsesi harrasta mitään? tai -Eikö vain ettei teillä oikein ruokarahat ole riittäneet?
Saattaapa pokerinaamalla myös esittää, kuinka asiakas ei ole välittänyt edes toimeentulotukea hakea tai vastaavasti arvon sosiaalityöntekijä saattaa myös kylmästi sanoa, kuinka lapsille myönnetään sitä ja tätä... Kaikki saavat sen kuvan, kuinka hommat ovatkin hienosti ja kuinka asiakkaalla on hyvä sossu.
Asiakas tietenkin suuttuu, onhan sosiaalienkeli muutamaa päivää aiemmin heittänyt puhelimessa varsin törkeätä tekstiä.
Kuka tahansa normaali suuttuisi siitä kaksinaamaisuudesta ja röyhkeydestä jota sossu esittää.
Neuvottelun lopussa sosiaalienkeli voi hyvällä syyllä sanoa muille paikalla olijoille, että -Niin, tällaista tämä on. Tai -Siinäs näitte, tuollainen se on.
Yleensä tuota "Siinäs näitte"-sanontaa ei sanota, ellei jotain olla ETUKÄTEEN provottu....
Eli kyseessä on puhdas laskelmointi.
sitten sosiaalityöntekijä esitti neuvottelussa, kuinka lapselleni ja itselleni tullaan järjestämään mm. tuettua lomaa, tukiperhettä ym.
Yksikään näistä yleisön läsnäollessa annetuista lupauksista EI toteutunut.
Ns. pöytäkirjaansakaan ei oltu merkitty mitään mistä oltiin sovittu.
Kuukausia myöhemmin yksi paikalla olleista kysyi mm. tukiperheasiasta. Vastasin ettei ollut toteutunut.
Tottahan tunsimme erään henkilön joka toimii tukiperheenä virallisesti kuntamme alueella ja joka oli maksutta toiminut niin lapselleni kuin itsellenikin eräänlaisena "mummolana".
Virallistettavaksi tuota henkilöä ei kuitenkaan millään saatu. Johtui ilmeisesti siitä että ko. henkilö todella ajattelee lasten parasta, ei sossun.
Lääniin asiasta valittaessani perhepalvelujen järjestäjäsossu pahoitteli sitä kuinka ei myönnetty sitä eikä tätä sillä niitä ei katsottu tarpeelliseksi....
Kun tukiperhe sitten vihdoinkin virallistettiin, sille jätettiin ne kulukorvaukset maksamatta. Tukiperheen henkilö sanoi irti turhana pitämänsä sopimuksen, sillä hän ei nähnyt mitään syytä kirjoittaa raportteja joiden edellytys on yhteistyö sosiaalitoimen kanssa ja tietenkin se kulukorvaus.
Sosiaali ei koskaan (TODISTETTAVASTI) ole pitänyt sovituista asioista sitä omaa puoltaan.
Mistähän tämä kertoo???
TÄYSI SAMAA MIELTÄ!!
Itse olen seurannut äitini puuhia, hän on sos.toimiston ahkera asiakas ja kaksi nuorinta lasta on häneltä huostaanotettu. HÄN KÄYTTÄYTYY JUURI YLLÄKIRJOITETULLA TAVALLA.
Palalverit hän aloittaa sanoilla "minä vaadin että lapsi pääsee takaisin kotiin", jos joku uskaltaakin ehdottaa, että jos nyt keskustellaan asioista niin johan alkaa "Aijaa, tolleen vaan lynkaatte heti mut ja sinäkin siinä ja Te TE TE teette aina näin" (itsehän hän on täysin syytön ja mitään koskaan tehnyt ja olosuhteet ja paskat!)
Huh, toiset ne ei tajuu, et sossutkin tekee vaan työtään, niillä- ihan niinku meillä muillakin- on myös se oma elämä!!
toinen ääripää.
Kaikkein pahimmassa tilanteessa ovat lapset. Oli kyseessä sitten mainitsemasi kaltainen äiti tai henkisesti epätasapainoinen sosiaalityöntekijä.
Uskomaton palsta, vielä sinä tantta uskot, vielä uskot, varmasti uskot.
uskoa?
Tuollainen turhautuminen kieltämättä iskee joskus pöydän tällekin puolen, sitä ei vain saa näyttää asiakkaille. Jos joku lähtee ovet paukkuen niin siinähän lähtee, sitten asioita ei voida käsitellä jos asianosainen ei ole paikalla. En minä voi pakottaa ketään puhumaan. Ovet paukkuen joku lähtee ehkä kerran vuodessa joten ei sitä ainakaan minulle kovin usein ole sattunut!
Totta kai on niitä joiden mielestä kaikki ongelmat ovat sossujen kiusaa eivätkä suostu yhtään mihinkään, niitä onneksi on vähemmistö asiakkaista. Avohuollon tukitoimet ovat vapaaehtoisia asiakkaalle, omalla kohdalla kieltäytymisiä on todella harvoin!
Tätä palstaa lukiessa olen miettinyt että sanotteko samat asiat sossullenne suoraan mitä täällä keskustelette? Sen takia kysyn kun ei tuollaista tekstiä ole minulle tullut lastensuojeluasioissa kertaakaan! Voin käsi sydämellä ja vaikka millä vannoa että koskaan en ole kierrellyt kyttäämässä ja etsimässä lastensuojeluun asiakkaita (aika hassu ajatus oikeasti kun sitä ajattelee...) enkä sellaista huostaanottoa tehnyt jossa olisi jotain muuta ollut tehtävissä. Tiedän tosin parin asiakkaan olevan tästä eri mieltä kanssani. Tämä palsta ei siinä mielessä kuvaa koko todellisuutta, että päivittäin toimin hyvässä yhteistyössä perheiden kanssa ja tukitoimista sovitaan yhdessä. Tästä palstasta saa hieman toisenlaisen käsityksen.
suhteet ovat vastavuoroisia asiakassuhteessakin!
Kirjoituksesi sävy on aivan toinen kuin aloittajalla, josta voi päätellä, että myös suhtautumisesi asiakkaaseen on aivan erilaista kuin aloittajan (jos hän edes sosiaalityöntekijä onkaan).
Jos toista ihmistä lähestyy ystävällisesti tai edes asiallisesti, saa asiakkaalta varmaan myös erilaista palautetta kuin jos last.suoj.tt:n asenne on ylimielinen, syyllistävä, vähättelevä, tuomitseva, hyvin 'ylhäältä' päin puhuva. On käsittämätöntä, että tässäkin ketjussa arvostelijat vaativat asiakkaalta silti asiallista käytöstä, vaikka työntekijän käytös on kaikkea muuta.
En minäkään usko, että tukitoimista kovin usein kieltäydytään, jos ne ovat likikään oikeaan osuneita. Ja kyllä vanhemmat yleensä tietävät sen, että kieltäytymiselläkin voi olla seurauksensa.
Se että syytetään 'kiertelemistä kyttäämässä', sillä tarkoitetaan juuri loputtomia tapaamisia joko kotona tai toimistolla, joita hyvinkin töykeästi käyttäytyvä työntekijä saattaa perheeltä vaatia. Jos soppaan sotketaan lisäksi vielä - kaiken kukkuraksi - aiheeton lastensuojeluilmoitus, en yhtään ihmettele, että asiakkaan mitta alkaa täyttyä.
Jos sinä toimit oikein ja asiallisesti, ei varmaan tästä palstasta saa käsitystä sinun toimistasi. Kyllä täällä tiedetään ja uskotaan, että myös työnsä hyvin hoitavia henkilöitä on, mutta täällä purkavat useimmiten sydäntään ne muuta kokeneet. On aivan mahdoton keskustella, jos joka viestiin pitäisi liittää laaja katsaus lastensuojelun nykytilasta, viranomaisten käytöksestä ja ammattitaidosta.
Kysyt, että sanotaanko ajatuksia suoraan sos.tt:lle? Minulla oli hyvät työntekijät, he uhrasivat aikaansa minulle paljon, koska minulla oli valtava puhumisen tarve h-otosta ja siitä, miten järkyttävänä sen koin. Sananmukaisesti itkettiin ja naurettiin yhdessä, välillä suutuinkin, mutta he eivät olleet suoranaisesti suuttumisen kohteena, vaan tämä mätä yhteiskunta, joka ei pysty järjestämään lapsille riittävästi sairaalapaikkoja.
Kaikki sos.tt:t eivät ole hoidollisen huostan tekemiseen edes törmänneet, ei se tilanne kovin helppo näyttänyt sossuillekaan olevan. Mutta se tapa, jolla he laittoivat itsensä likoon pelkästään minun kuuntelemisessa, sai minut vakuuttuneeksi, että hyviäkin työntekijöitä on. Ylimielistä ja alentuvaa käytöstä näin ihan riittävästi h-oton jälkeen lastenkodissa.
Sosiaalihuolto tai mikä lie, en tiedä,. AIkanaan lukitsi minut säilöön, koulukiusatun.
En tehnyt(enkä tee edelleenkään) pahaa k'rpäsellekkään, mutta paikkaan jonne menin.....siellä oli kalterit ikkunoissa, ruoka... no kyllä sitä söi. Kiusaajat? vapaalla jalalla niiden opettajien kanssa jotka liittyivät kiusaamiseen sanallisesti.
Heidän ollessa vapaana, vietin vuoden turhaan lukittuna. Jäljelle jäi mielipaha siitä että minua ei kuunneltu ja minua ohjattiin sanomaan mitä haluttiin kuulla. Opin sen ja todettuani, ettei sieltä pääse pois, aloin leikkimään mukana. He olettivat minun olevan masentunut: seurasin sen seurauksena sitten muidenkin käyttäytymistä ja aloin toistamaan sananparsia(ei niin mukavia) ja kaikenlaista hölynpölyä heidän ilokseen. Kun sitten aikaa oli kulunut minut aiottiin päästää pois. Oli aika mennä opiskelemaan.
Varmasti kaikilla on ala jonne haluaisi tai jos ei vielä tiedä, niin varmaan jokin hakupaikoista on silti se odotetuin. MInullakin oli paikka minne halusin opiskelemaan. MInulle sanottiin etten saa hakea sinne! Jos sinne haen jään vielä vuodeksi sinne(lukkojen taakse)! Siis ilman kunnon syytä!
MInulle sitten sanottiin minne saan hakea, koska(kuulemma) pidän siitä ja siitä jutusta. Sen jälkeen ne vielä ihmetteli, kun en sinne heidän ehdottamaan paikkaan sitten mennytkään,vaikka olisin päässyt.
Sen vuoksi(oli heidän mielestään huolestuttavaa, kun minähän pidän siitä jutusta! ->heidän mielestään) he sitten veivät minut ja vanhempani kouluun juttusille että saataisiin minut sinne houkuteltua.
En koskaan halunnut sinne kouluun! halusin sinne jonne en saanut edes mahdollisuutta hakea.
En luota terveydenhoitoalaan yhtään, kiitos heidän. Lukittuna sain heidän puolesta kiusausta, uhkailua ja lapsellista käytöstä(aikuiset korottivat ensimmäisenä ääntään, kun heille sanoi asiallisesti jostain ja kyseinen tapaus merkittiin sitten minun syykseni tapaus jossa henkilökuntaan kuuluva ei tehnyt ennalta sovitusti ja meinasi sitten siitä jutellessa katkaista jalkani). Säännön joustivat henkilökunnan kohdalla, mutta asiakkaat(lukitut) eivät saaneet joustoa. Jos oli kipeänä ei saanut jäädä levähtämään vaan piti olla yhteisissä asioissa mukana.
Mutta toisaalta, lähdettyäni sain käteeni rahaa useamman tonnin, joten meinasin sanoa, että " olisitte heti sanoneet, että rikastun vain täällä olemalla, olisin tullu aiemmin ja viipynyt pidempään".
Mutta joo, on varmaan joillakin hyviäkin kokemuksia, minulle niitä ei vain kertynyt. tuli siellä mieleen se elokuva, vuosi nuoruudestani.....katsoin sen muuten silloin eikä se paljoa todellisuudesta eroa...
mainittakoon vielä, etten uskaltanut ottaa riskiä ja hakea haluamaani kouluun. En halunnut todeta heidän toteuttava uhlailunsa ja jättävän minut vielä vuodeksi virumaan.
Sijaishuollossa on vallalla käytänne, jonka mukaan sijaishuolto määrittelee ne kolulutuspaikat, joihin sijoitettu saa hakea. Tätä käytänteensä noudattamista sijaishuollon edustajat tehostavat uhkailuilla. Uhkaukset eivät myöskään jää uhkailuksi mikäli heidän määräyksiään ei suostu noudattamaan. Saatoit välttää traumatisoitumisen sillä erää.
Olen oman lapseni kohdalla joutunut saman asian kanssa vastakkain, kuin sinä. Otin selvää nuoren nuoreni osallisuudesta hänen valitessaan itselleen koulutuspaikan, joka ei ollut sijaishuollon toiveen mukainen. Sain tietooni että kolutuspaikan valinnassa nuoren valinta on ensisijainen. Lapseni pidettiin lukkojen takana jossa häntä käytiin uhkailemassa. Periksi ei annettu jolloin sijaishuollon työntekijä totesi lapseni saavan paleltua tuleviin pakkasiin koulumatkallaan. Sijoittaja oli samaa mieltä. Ja olisivat kanssa palelluttaneet lapseni varpaat kuolioon ellei linja-auton kuljettaja olisi ilmaissut huoltaan pakkassa linja-autoa odottavan lapseni tilanteeseen. Sijoittajan piti pakon edessä puuttua, mutta ei yhtään aikaisemmin.
Rahoista, niin ne ovat sinun omia rahojasi mitä lähtiessäsi sait. Eivät kunnan eikä yhteiskunnan, vaan sinun omia rahojasi. Et siis rikastunut rikastumismielessä, vaan sinulle tilitettiin ainoastaan sinun omia rahojasi.
Olet paljon viisaampi koettuasi sijaishuollon. Osaat varoa lastensuojelua. Sen kanssa ei ole leikkimistä. Menestystä elämääsi.
Hirveitä kokemuksia tämä maa on väärällään lapsilla ja nuorilla, sekä lastensa kärsimystä sivusta seuraamaan pakotetuilta vanhemmilta.
Ja kun vanhemmat kertovat lastensa kokemuksista, on se kuulema vanhempien oikeuksien ajamista, ei lasten. Tällaisilla valheilla ja vääristelyillä vesitetään se, että lasten asema korjaantuisi terveydenhuollossa tai lastensuojelussa vieläkään.
Se on RAHA, mikä puhuu, ei lasten oikeudet.
Vanhempien oikeuksista ei ole vuosikausiin voinut enää mitään puhuakaan.
Miksi näitä vanhoja aloituksia pitää kaivaa esiin, aloitus on päivätty 30.7..2007 klo 22.53, eli lähes viisi ja puoli vuotta sitten.
Helsingin Sanomat uutisoi tänään 22.10.2012.
Yksityiset hoivayhtiöt hakevat kasvua lastensuojelusta.
Lasten huostaanotto on noin 620 miljoonan euron arvoinen liikeala.
Sosiaali- ja terveydenalan yhtiöt etenkin Mehiläinen, Attendo, Mikeva ja Nainio Vire ovat nappaamassa entistä suurempia siivuja.
Päivitä tietosi.
http://www.hs.fi/talous/Yksityiset hoivayhtiöt hakevat kasvua lastensuojelusta/a1305608892894
---------
No kuule kun minun kotikunnassani esim. perhetyötä tarjotaan ihan muodollisesti, siinä on ennalta asetetut määräajat, joiden jälkeen jos tulosta ei ole tullut nin aletaan valmistetlla pitkäaikaista huostaanottoa. Kaikki tietävät tämän eikä sosiaalitoimikaan sitä kiistä. Perhetyötä tyrkytetään ja jos sitä ei ota vastaan, niin leimataan yhteistyökyvyttömäksi ja huostaanottolla uhkaillaan. Perhetyö on ainakin meidän kunnassa lähinnä jonkun sosiaalitoimiston naisten kanssa kahvittelua ja keskustelua, enkä tiedä mitä hyötyä siitä olisi rasittuneelle yksinhuoltajalle, joka tarvitsee ihan konkreettista kodinhoitoapua tai lastenhoitoapua asioilla käymistä varten. Ilmankin on pärjätty mutta sellaisiin asioihin sitä apua kaipaisi, eikä mitään maallikkoterapiaa. Perhetyötä kun on vähän aikaa tehty, voi huostaanottohakemukseen perustella, että "avohuollon tukitoimia tarjottu mutta eivät olleet riittäviä".
Lastensuojelu on perheiden vihollinen. Sen ei pitäisi olla, mutta se on.
Perheiden vihollinen on hyvä ilmaus.
Avohuollon tukitoimet ovat puuhastelua ja mileikuvituksellisia kirjauksia ilman mitään järjellistä auttamisen mahdollisuutta. Syy on yksinkertainen. Ei ole mitään tukimuotoja. Tukimuotojen puuttuminen kätketään loputtomiin paperipinkkoihin. Ja "vanhemmuus hukassa" on aivan ehdottoman kekseliäs ja kaikenkattava peruste itkevän ja kirkuvan lapsen raahaamiselle väkivalloin kasvatuslaitokseen.
Perheen kokema tuska, epätoivo ja hätä eivät ole mitään sen rinnalla mitä lapsi joutuu kestämään uudessa vankilassaan.
Oikeusvaltio on luonut järjestelmän, joka pilkkaa oikeutta.
On aivan turha keskustella asioista ja esittää mielipiteitä, mikäli luulee, että ongelmien taustalla on lastesuojelun ongelmat
On tahoja, jotka puolustavat lasten oikeuksia elää ydinperheessä, mutta on myös tahoja, joidenka mielestä asiat eivät ole aina niin mustavalkoisia.
Pohdittavaa löytyy tässä.
http://www.amnesty.fi/tietoa-meista/amnestyn-teemat/seksuaali-ja-sukupuolivahemmistot
------
Perehtykää narsismiin! Anne-Liisa Palmu-Joroinen oikeustieteen kandidaatti.
Kolumni | Turun Sanomat 13.11.2010 02:45
.Maailma on epäoikeudenmukainen paikka. Valitettavasti. Mutta, me saisimme siitä paljon oikeudenmukaisemman, jos ne ihmiset, jotka tekevät päätöksiä toisten ihmisten asioista, perehtyisivät narsismiin.
Erityisesti tuomarit, asianajajat, oikeusaputoimistojen juristit ja mm. lasten elatus- ja huoltajuusasioita käsittelevät sosiaalityöntekijät, ovat niitä ihmisiä, jotka voivat joutua täydellisen huijauksen kohteeksi, jos eivät ymmärrä mistä narsismissa on kyse.
Jos ei ole itse kohdannut pahasti narsistista ihmistä, on hyvin vaikea käsittää, minkälainen tällainen ihminen on käytökseltään ja olemukseltaan. He ovat aivan varmasti vahvasti edustettuina erilaisissa riita-asioissa.
Narsistinen ihminen saa tarinansa kuulostamaan uskottavalta, koska hänellä on usein vakuuttava ulosanti ja hän pystyy manipuloimaan kuulijansa uskomattomalla tavalla. Esimerkiksi avioerotilanteessa lasten huoltajuuteen liittyvissä riidoissa, puoliso on saattanut kertoa kokemastaan henkisestä väkivallasta, valheista ja petoksesta selkeitä esimerkkejä monen vuoden ajalta.
Hän on usein joutunut käymään monen vuoden terapian saadakseen itsensä jälleen henkisesti ehjäksi, koska narsisti on rikkonut hänet julmuudellaan toistuvasti. Silti tämä ei riitä näytöksi siitä, että se, josta erotaan, on sadistinen ihminen, jonka puheisiin ei voi luottaa.
Juristien ongelma on se, että juristin koulutus opettaa ihmisen ajattelemaan loogisesti ja luottamaan siihen, että jokainen ihminen pystyy ja haluaa toimia järkevästi. Ainoat rajoitteet ovat, että henkilö on julistettu holhouksen alaiseksi tai hänellä on mielenterveydellinen diagnoosi, jonka voi ajatella viittaavan alentuneeseen harkintakykyyn.
Narsismia ei yleensä diagnosoida, koska narsistiset ihmiset pystyvät elämään yhteiskunnassa ja menestymään; usein he ovat jopa erittäin menestyneitä. Narsismia voi siksikin olla vaikea ymmärtää ja oivaltaa henkilössä, jos hän on olemukseltaan fiksun ja filmaattisen tuntuinen, menestynyt, hyvin pukeutuva ja itsensä kaikin puolin hallitsevan tuntuinen, järkevästi keskusteleva ja huomaavaiselta vaikuttava henkilö. Eihän tällainen malli-ihminen mitenkään voi olla paha ihminen.
Kyllä näin voi olla ja siksi on tärkeätä tutustua siihen, mistä narsismissa on kyse ja miten narsistinen ihminen toimii ja miksi.
Nykymaailma suosii narsismia; korostamme ihmisten yksilöllisyyttä ja rohkeutta toimia omapäisesti. Siksi sekoitamme hyvin usein itsekkyyden yksilöllisyyteen ja häpeämättömyyden ja häikäilemättömyyden omapäiseen rohkeuteen.
Narsistisen ihmisen henkinen rakenne on osittain 2–3-vuotiaan tasolla, koska hänelle ei ole lapsuudessa kehittynyt kykyä käsitellä omaa häpeää. Siksi hän haluaa hallita kaikkea ympärillään ja kaikki ihmiset ovat olemassa hänen tarpeitaan varten. Hän ei kestä arvostelua, eikä hän osaa olla aidosti vastavuoroinen. Hän on usein hyvin älykäs ja ovela, koska hän on koko elämänsä opetellut kuinka manipuloida muita ihmisiä omaksi hyväkseen.
Muut ihmiset ovat hänelle esineitä. Hän ei kestä heikkouksia itsessään eikä toisissa. Itsessään hän ei näe niitä ja toisissa hän halveksii niitä syvästi. Hän ei osaa rakastaa toista ihmistä inhimillisenä kanssaihmisenä. Ja mikä surullisinta ja tärkeitä ymmärtää; tällaista ihmistä ei voi rakastaa terveeksi. Ihminen ei voi parantua, kun hän ei edes ymmärrä ja hyväksy, että hänessä on jotain hoidettavaa.
Tuomarit, juristit ja sosiaalityöntekijät, tehdään Suomesta oikeudenmukaisempi maa! Perehtykää tähän asiaan. Te kohtaatte näitä ihmisiä aivan varmasti. He ovat joukossamme joka päivä.
Kirjoittaja on oikeustieteen kandidaatti, johtajuuskouluttaja ja johdon työnohjaaja.
Anne-Liisa Palmu-Joronen
----------
Juristit ilmeisesti ovat ammattikunta, joka hipoo täydellisyyttä.