Hei kokeneemmat,
miten käy jos nyt ilmoittaisin myöhemmin syntyvälle lapselleni isän. Joka on epäonnistunut yrittäjä , sekä asuu 600 km päässä.
Seurustelimme, mutta emme tule elämään parisuhteessa. Nyt emme ole oikein väleissä (ei kiinni minusta).
Tuon uusimman OM:n elatusapusäännöksen perustella voisi päätellä että:
a. yrittäjän olemattomien tulojen perusteella päädyttäisiin minimielariin tai alle ?
b. jos ja kun joskus olisi tapaamismatkoja (lennot 150 e per kerta) vaikka 2 krt kuussa , vähennystä elariin -100 e
Tässä tapauksessa - jäisinkö vaan ihan nollille, and that's it?
Vai maksaisiko yhteiskunta kuitenkin minimielariin asti eli 129/kk ?
Vai onko viisampaa olla hiljaa, ja jättää isyys selvittämättä, olisi ainakin varmempi maksaja ?
Ja muutoinkin päätösvalta lapsen asioihin.
Olen valmis lapsen kasvettua sitten myöhemmin ilmoittamaan isän henkilöllisyyden ja avaamaan asian uudelleen. Ehkä. Riippuu vähän, tapahtuuko ihme ja miehessä onkin selkärankaa ja ymmärrystä isyyden attribuuteista.
miten käy jos nyt ilmoittaisin myöhemmin syntyvälle lapselleni isän. Joka on epäonnistunut yrittäjä , sekä asuu 600 km päässä.
Seurustelimme, mutta emme tule elämään parisuhteessa. Nyt emme ole oikein väleissä (ei kiinni minusta).
Tuon uusimman OM:n elatusapusäännöksen perustella voisi päätellä että:
a. yrittäjän olemattomien tulojen perusteella päädyttäisiin minimielariin tai alle ?
b. jos ja kun joskus olisi tapaamismatkoja (lennot 150 e per kerta) vaikka 2 krt kuussa , vähennystä elariin -100 e
Tässä tapauksessa - jäisinkö vaan ihan nollille, and that's it?
Vai maksaisiko yhteiskunta kuitenkin minimielariin asti eli 129/kk ?
Vai onko viisampaa olla hiljaa, ja jättää isyys selvittämättä, olisi ainakin varmempi maksaja ?
Ja muutoinkin päätösvalta lapsen asioihin.
Olen valmis lapsen kasvettua sitten myöhemmin ilmoittamaan isän henkilöllisyyden ja avaamaan asian uudelleen. Ehkä. Riippuu vähän, tapahtuuko ihme ja miehessä onkin selkärankaa ja ymmärrystä isyyden attribuuteista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kannata unohtaa tuo juttu, ja kasvattaa ihan itse.
isä joutuu joka tapauksessa maksamaan lapsestaan minimin ( joka ulosmitataan, ellei muuten suostu ), 129euroa, tuli siihen matkakuluja tai ei. Muutoin kaupunki maksaa sen sinulle, joka menee veronmaksajien pussista.
Jos toivot isän osallistuvan lapsen elämään, kannattaa lapsesta kertoa, mitä aiemmin sen parempi. Toinen vaihtoehto vaieta ikuisesti.
vaihtoehtoja. Eli nyt et ilmoita isäksi ja saat kaupungilta elarit, tulevat sitten pomminvarmasti kerran kuussa. Jos ja kun isää sitten kiinnostaa niin isyysselvityksen voi tehdä vaikka viiden vuoden päästä. Itseasiassa niin kauan kun lapsi on 15v ja sen jälkeen lapsi itse voi haastaa isän isyystestiin.
ottaa isää elämään, ei tällöin kannata vaatia niitä elareteitakaan...jos isä on vähävarainen voi hän saada nollasopimuksen ja kunta maksaa
(eikä vaadi nollasopimuksen ollessa kyseessä niitä takaisinkaan). Tällöin on sama olla tekemättä turhaan kiusaa...
mitä kiusaa? Miten elatuksen vaatiminen olisi kiusaa?
apua.
koska et saattanut lasta yksin alkuun (oletan että ehkäisyasia oli puhuttu) mielestäni sinun "velvollisuutesi"(oikeutesi) on ilmoittaa lapsen isän nimi eri viranomaisille jotka tietoa tarvitsevat. Toivoisin, että olet lapseen liittyvissä asioissa mahdollisuuksien mukaan yhteydessä isään, siis jos se on mahdollista.
Jos isä kieltää isyytensä, asia menee tutkittavaksi.
Elatus on lapsen oikeus= vanhemmat huolehtivat lapsen elatuksesta.
Oma tapaukseni; erosimme lapsen ollessa hyvin pieni, eli isyys oli tunnistettu. Lapsen isä ei työttömyyden yms takia pystynyt maksamaan elareita. Sosku maksoi mulle ja isä teki sopimuksen soskun kanssa pienestä maksusta, joka sitten kasvoi kun isä sai töitä. Eli ulosottoon ei jouduttu ja isän paperit pysyivät puhtaina. Isän on mahdollista sopia sossun kanssa maksuista.
Toivon, että saatte sovittua asianne, ja että lapsi olisi tärkein, eli isä tapaisi lastaan ja aikuiset olisivat sivuseikka silloin.
Päivänpaisteta elämääsi, vaikkei se aina siltä tunnu.
isäksi ja olisi pienikään epäily että luistaisi maksuista niin älä pistä isyyttä vireille. Tosiaan sen puolen voi hoitaa myöhemminkin kun saatte ensin kuviot kuntoon. Niin ja elatusvelvollisuus alkaa vasta sitten kun on oikeudessa on todettu isäksi verikokeiden jälkeen.
Isä voi olla isä vaikkei siitä ole minkään valtakunnan papereita, se että on todettu isyys ei tee vielä kenestäkään miehestä isää.
Kiitos vastauksista,
toki olen ihan ajatteleva ihminen ja olen asiaa aika moneltakin kannalta miettinyt.
Olin alussa tarjoamassa miehelle mahdollisuutta isyyteen , hyvinkin maanittelevasti, ymmärtävästi sun vaikka mitä. Miehen käytös vaan jatkui öykkäämisenä ja lähes uhkailuna, vaikka sanojensa mukaan hänellä ei ollut mitään lapsen syntymää vastaan. Käytännön käytös vaan oli melkoisen ikävää. Ja 'vahingon' mahdollisuus oli tosiaan molempien tiedossa , täysin. Eli en huijannut miestä mitenkään.
Summasummarum - totesin etten voi miehen puolesta vastuuta ottaa, enkä myöskään sitä tee.
Hän ei tuntunut ymmärtävän edes perusasioita isyyteen liittyen - ei perushuoltoa ('en vaihda kakkavaippoja', ei sopimuksia ja lupauksia ('perun tapaamisia mitenj huvittaa'), eikä aikonut pystyä keskustelemaan kanssani ja vaihtamaan tietoja pienen lapsen rytmistä.
Ja kuten aiemmin todettiin, vaihtoehtoja on monia.
Ensimmäiseksi velvollisuudeksi vauvaa ja itseäni kohtaan katson sen, että koetan järjestää turvallisen, tasapainoisen ja seeseteisen odotusajan. Jopa mahdollisuuden nauttia tästä - siis olenkin väliin oikeinkin onnellinen ;) Epärealistinen taistelu tai maanittelu öykkäävän miehen kans ei edistä raskaana olevan terveyttä , eikä näinollen vauvankaan. Sama juttu ihan vastasyntyneen - vaikkapa 2 vuotiaaseen asti , tää mies ei pystyisi (vaikka muuttuisi ihmeen kautta IhanneIsäksi) näkemään lasta kuin 2 kertaa kuussa, ehkä 1,5 päivää kerrallaan, tai alussa tunteja - kun lapsi on rintaruokinnalla. Josta seuraa se, ettei alussa (huom siis alussa) ei vauvan kehityksen kannalta tällä isällä ole suurta/mitään merkitystä lapsen tasapainoiseen kasvuun. Vaan mies on Vieras ja Outo aikuinen - pikkuvauvalle . Kuten kuka tahansa aikuinen , jota näkee noin harvoin.
Asia on eri myöhemmin - kun lapsi on isompi - ja mieltää paremmin. Ja ymmärtäisin , että isänkin on helpompaa solmia suhdetta myöhemmin ?
Se, mitä lapsen lähivanhempi , eli minä voi tarjota alussa on tärkeintä ihan alussa. Ja odotuksen, alkuhämmenyksen ja väsyn lisäksi en vaan halua mitään verikoe/oikeusjuttu/kiistely episodeja siihen alkuun.
Olen valmis niihin myöhemmin, jos asiat niin menee, ja mies osoittaa aikuista ja kypsää käytöstä oikeaan vastuukantamiseen.
Lapselle aion kertoa isän nimen, sitten kun hän sitä kysyy.
Kyllä isyyteenkin liittyy kysymys - millainen isä ? Lapsen elämässä on sitten oltava pysyvästi, pidettävä lupaukset ja sopimukset , sekä huolehdittava lapsen perushoivasta ja turvallisuudesta.
Anyway - alkuperäinen kysymys oli tuo elatusmaksukysymys - ja olen kallistumassa siihen , etten alussa näitä ala biolgisen isän kans jumppamaan. Vähemmän verta , hikeä ja kyyneleitä ;) Vaan teen tän omiin nimiin.
Itseasiassa se vaihtoehto, että mulla on lailliset oikeudet, turvatut elatusmaksut ja että isä jos kumminkin haluaisin tavata lastaan, olisi järkevimmän kuuloinen. (Yhdellä mun tutulla on tän tyyppinen tilanne ...)
Kaikille mukavaa kevättä , onneksi ainakin nuo trullit virpoi ja varpoi mulle ja Serafiinalle terveyttä ;)