kysyn nyt kuitenkin. Olemme olleet mieheni kanssa avioliitossa kymmenisen vuotta. Ensimmäinen asuntomme oli vuokra-asunto, jossa olimme muutaman vuoden, mies kävi töissä ja minä hoidin kotona lastamme. Sitten ostimme mieheni kotomaatilan, hän kävi yhä muualla töissä,mutta viljeli myös kotona peltoja ja minä hoidin yhä lastamme sekä kotia. Eli nelisen vuotta hän työskenteli muualla sekä kotona, maksoi kaikki laskut,lainan lyhennykset ynnä muut...siis kaiken (koska en itse saanut mitään tukia). Sitten onnistuin pääsemään töihin, jossa olen saanut olla nelisen vuotta. Nyt kun meillä on ero ehkäpä tulossa, niin mieheni sanoo, että vaikka kaikissa papereissa on minunkin nimeni, niin saan vähemmän rahaa jos tila menee myyntiin. Syyksi hän sanoo sen, että tilan ostettuamme minä olin "vain" kotona enkä maksanut mitään laskuja,lyhentänyt laina eriä enkä tienannut. Näiden neljän vuoden kotona olo aikana hän on maksanut kaiken ja laissa on kuulemma jokin porsaanreikä, missä se katsotaan miehen eduksi.Onko näin? Vähän epäselvästi kirjoitettu, mutta yritin mahd. lyhyesti.....
Ei varmaan
kuulu tänne....mutta
221528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Höpö höpö ...
ellei teillä ole avioehtoa, niin sinulla on avio-oikeus miehesikin nettovarallisuuteen. Jakoon mene tila.... ja saat tasinkoa.
Onko sillä merkitystä onko toisen nimeä papereissa?Kaikki avioliiton aikana hommattu yhteistä?
aina ajatellut, mutta hän vetosi siihen, että kävi töissä ja teki kaikki maatalouteen liittyvät työt melkein yksin....Avioehtoa ei ole.
..osaisi vastata?Tarvitseeko molempien nimi olla esim lainapapereissa tai kuiteissa.Mielestäni ei tarvi..silti menee puoliksi jos ei ole avioehtoa.....?
on molempien nimet....en vaan ymmärrä mikä se semmoinen porsaanreikä on, että kun hän tekee työt ja minä "vaan" hoidan kotia ja lapsia, niin en saa puolia kaikesta.
Uskohan jo!!!
Vaikka kaikki maat ja mannut, autot ja osakkeet, mökit ja Espanjan asunnot -aivan kaikki - olisi AVIOEHDOTTOMASSA avioliitossa miehen nimillä, nettovarallisuus (= varat-velat) menee puoliksi.Eikä silläkään ole mitään väliä kuka ne on maksanut. Vaikka vaim/mies olis maannut reporankana passattavana 20 vuotta, niin puoliksi menee.
Lakihan nimenomaan mahdollistaa ns. "kohtuullistamisen". Enpä sen vuoksi olisi tuossakaan asiassa kovin ehdoton.
Mielestäni hyvä asianaja (asiassa kuin asiassa) on kultaakin kallimpi!
Kohtuullistamista käytetään (jos ja kun ylipäätään käytetään) lähinnä silloin, kun avioliitto on ollut kovin lyhyt.
Asianajaja on todellakin "kultaakin kalliimpi".Olisi syytä olla tarkkana niiden kanssa,meinaan jokaikinen papru maksaa ja toimi minkä asianajaja tekee.Eikä lainapapereissa tarvitse olla molempien nimeä kuten joku yllä kirjoitti..
Vaikkei puolisoilla olisikaan avioehtoa, niin omistussuhteet EIVÄT OLE automaattisesti 50/50... mistä tuon olet keksinyt? Nooh... melko yleinen HARHAkuvitelma.
Omistussuhde omaisuuteensa on yksi sillä kenen se on, on sitten talo, auto vene, tms.
Kaksi ihmistä voivat omistaa omaisuutta puoliksi, esim. talon osalta hyvn yleistä.
Samoin velat ovat yksin hänen "vastuullaan" kuka velkaa ottanut (ja pahimmassa tapauksesa takaajien)... eivät tietenkään nekään ole avioliitossa 50/50 !! Ne YHTEISET velat jälleen eri asia, millaisia yleensä asuntovelat ovat, ja usein auton osamaksusopimukset.
MUTTA, ellei ole avioehtoa... ja kun erotaan... 100% avioliitoista päättyy eroon! Joko avioeroon, tai KUN kuolema erottaa puolisot. Silloin astuu kuvioon termi "avo-oikeus".
Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että erossa (avioero tai kuolema) ositus. Siinä lasketaan kummankin puolison nettovarallisuus (oma omaisuus ja puolet yhteisestä miinus omat velat ja puolet yhteisitä veloista) ... "käyhempi" voi vaatia avio-oikeuden perusteella "rikkaammalta" tasinkoa niin paljon, että varallisuudet saadaan yhtäsuuriksi. Tasingon maksaja voi vapaasti päättää millä omaisuudellaan tasingon suorittaa (vai ottaako siihen pankista lainaa).
Omaisuus EI MENE puoliksi, mutta nettovarallisuudet tasataan tasingolla (jos avioehto, tasinkoa ei välttämättä lasketa lainkaan). Nettovarallisuuteen vaikuttavat myös velat.
Kumpikin puoliso voi avioerossakin pitää OMAN omaisuutensa, ja vastaavat OMISTA veloistaan. Edelleen, ne kyllä vaikuttavat siihen paljonko toinen joutuu maksamaan tasinkoa.
Ei mene puoliksi ... VÄÄRIN.
Lasketaan KUMMANKIN nettovarallisuus. Eli, myös tasinkoa saavan omaisuus ja velat vaikuttavat tasinkoon.
Avioehdottoman avioeron osituksessa lopuksi kummankin yhteenslaskettu nettovarallisuus tasataan yhtä suuriiksi (50/50) tasingolla. Tasinkoa maksamaan joutuva (sitä ei muuten ole pakko vaatia) voi päättää millä omaisuudellaan sen suorittaa.
He, keiden nimet siinä on ... ovat velallisia ja vastaavat lainastaan yhdessä. Elleivät he siihen pysty, loppupelissä mahdolliset takaajat.
Tosin velat ovat mukna jos erossa joudutaan laskemaan nettovarallisuuksia, ja vaikuttavat siis tasingon määrään.
Avioeron ositusta voidaan kohtuullistaa. Usein sitä tehdään vapaaehtoisesti (poiketaan siitä mitä "laki määrää"), tai sitten toinen vaatii oikeuden määräämäää pesänjakajaa kuka voi kohtuullistaa "pakolla".
Niin avioehdollisen kuin avioehdottomankin avioliiton ositusta voidaan kohtuullistaa.
Yksi peruste on lyhyt kestoinen avioliitto, ja joillakin syillä kohtuullistaminen todennäköisempää kuin toisilla. Yhtä kaikki, avioeron osituksen kohtuullistaminen on aina tapauskohtaista.
Sinä M36 sitten aina vaan jaksat jankkuttaa tätä päivän selvää asiaa. Kyllä nettovarallisuus menee laskennallisesti puoliksi!!!!!!!!!!!!
Kyllä M36 on oikeassa. Hän puhuu oikeilla termeillä, jotta asioita ei turhaan sekoitettaisi keskenään.
Otahan itse selvää ennenkuin höpiset omiasi. Omaisuuden puoliksijako on eri asia kuin tasingonmaksu! Omaisuudella tarkoitetaan sitä, mikä kenenkin NIMISSÄ on, se säilyy tasinkoa tehdessäkin.
Joo, oikeassa olet, mutta KÄYTÄNNÖSSÄ asia menee just niin, että nettovarallisuus menee LASKENNALLISESTI puoliksi ilman avioehtoa. Ihan turhaa sekoittaa ihmisten päitä turhilla termeilä.
Joo'o ... osituksessa lasketaan kummankin nettovarallisuudet, osituksen jälkeen kummallakin sitä yhtä paljon ellei toisin SOVITA (eikä ole avioehtoa). Tasaaminen tapahtuu tasingolla, sen maksaja voi päättää millä omaisuudellaan sen suorittaa.
Se ei tarkoita, että miehen omistamista kahdesta autosta toinen annettava erossa vaimolle ... tai etteivät naisen velat vaikuttaisi osituksen tulemaan, vaikkei velkavastuu mihinkään muutukaan. Se tarkoittaa kyllä sitä, että kaikki ne ovat mukana osituksessa, ja vaikuttavat nettovarlalisuuteen ja taisngon määrään.
Kyllä minä tuon kaiken tiedän. Kiitos nyt kuitenkin "opetuksesta" ;)
kaikille jotka tästä aiheesta tänne kirjoittelitte!Siis...kaikki tasan, tein sitten "vähemmän rahallista" työtä tai en! Toisaalta kyllä aavistin, että mitään sellaista porsaanreikää ei ole.....mutta kunhan varmistin! KIITOS VIELÄ KERRAN KAIKILLE! Mielenkiintoisia keskusteluita!! ; )
Minua muistutettiin juuri....kun ostimme mieheni kototilan, hänen siskolleen (vanhemmat) antoivat kauppahinnasta osan. Kauppakirjassa lukee että se on lahja. Sitähän ei voi millään tulkita ennakkoperinnöksi...vai voiko? Kuulemma hyvä asianajaja saa sen aikaseksi. Entäs kun mieheni jäisi ehkä kuitenkin taloomme, hän lupasi maksaa siitä puolet minulle, mutta pellot ja metsä, niistä ei maksaisi, vaan antaa puolet minulle. Täytyykö minun hyväksyä tämä vaihtoehto.
En nyt ihan ymmärrä ongelmaasi.
Tarkoititko että miehesi osti vanhemmiltaan tilan vaikka 600.000 EUR:lla. Nyt hän omistaaa tilan, eivät enään hänen vanhempansa.
Appivanhempansa voivat tehdä rahoillaan mitä tahtovat, vaikka lahjoittaa miehesi siskolle ... mutta se lahjoitus kyllä huomioidaan "ennakkoperintönä". Muutoinhan yksi lapsista voisi saada lahjoituksena vaikka koko tilan.
Jos arvaan, miehesi osti tilan "halvemmalla" kuin "markkinahinta", koska hinnassa huomioitu ennakkoperintöä hänelle, minkä siskonsa sitten sai rahana. Aivan normaali käytäntö.
Tähän asti kuvio ei oikeastan kullu sinulle, se on miehesi, siskonsa ja heidän vanhempiensa välinen juttu.
MUTTA, jos avioeroatte, eikä teillä ole avioehtoa (tila siis ostettu, eikä lahjoitettu jolloin lahjoittaja olisi voinut "evätä" avio-oikeutesi tilaan)... niin ositus sinun ja miehesi kesken tehdään aivan normaalisti. Ja koska sinulla avio-oikeus hänen varallisuuteensa, hänen maksettava sinulle tasinkoa niin paljon että varallisuutenne ovat osituksen jälkeen yhtä suuret. Hän voi päättää millä varallisuudellaan tasingon maksaa, vaikka sitten metsällä (jonka tietenkin sinä voit myydä).