Sanojalle

Elämä on lyhyt
Se kestää vain hetken,
sitten se on ohi
Mutta ennekuin elämäsi on ohi,
sen on myöskin alettava.

Minulla on unelma...
kuka nämä sanoikaan?

Rauha meidän aikanamme - oliko Neville Chamberlain ?

Likka321 kirjoitti:

Minulla on unelma...
kuka nämä sanoikaan?

Rauha meidän aikanamme - oliko Neville Chamberlain ?

Ettei vaan ollut Martin Luther King!

Entäs kukas jatkuvasti kiekaisi sunnuntaiaamuisin lauseen:
"Ylös, ulos ja lenkille!"

mirjamarja kirjoitti:

Ettei vaan ollut Martin Luther King!

Entäs kukas jatkuvasti kiekaisi sunnuntaiaamuisin lauseen:
"Ylös, ulos ja lenkille!"

Hip hurraa tiedän minäkin ees vähän.
Sehän oli Niilo Tarvajärvi- elääkös hän muuten vielä?

fiiuliN kirjoitti:

Hip hurraa tiedän minäkin ees vähän.
Sehän oli Niilo Tarvajärvi- elääkös hän muuten vielä?

Tääll yksinäni laulelen...
(Suomalainen kansanlaulu)

Ei Tarva elä. On lenkit lenkkeilty ja laulut lauleltu.

Kuka sanoi: "Kyllä kansa tietää?"

yli 70 vee kirjoitti:

Tääll yksinäni laulelen...
(Suomalainen kansanlaulu)

Ei Tarva elä. On lenkit lenkkeilty ja laulut lauleltu.

Kuka sanoi: "Kyllä kansa tietää?"

Veikko Vennamohan se muistaakseni viisaasti noin sanoi.

Sinä iltana itkin ikävää
Niin lähellä ja silti kaukana
Niin kaukana ja silti niin lähellä
Sinä iltana itkin ikävää.

yli 70 vee kirjoitti:

Tääll yksinäni laulelen...
(Suomalainen kansanlaulu)

Ei Tarva elä. On lenkit lenkkeilty ja laulut lauleltu.

Kuka sanoi: "Kyllä kansa tietää?"

No sepä taisi olla Veikko Vennamo.

Likka321 kirjoitti:

Minulla on unelma...
kuka nämä sanoikaan?

Rauha meidän aikanamme - oliko Neville Chamberlain ?

Martin Luther King sanoi.

Paavo Lipponen??

Joopa joo kirjoitti:

Paavo Lipponen??

Esko Aho?

ollessaan, kun Koivisto teetti hänellä likaiset työt, EU:in liittymisen ja eläkeläisten KELA-eläkkeiden ryöstön peittääkseen omaa tyhmää rahapolitiikkaansa, jota teetti Kuhlbergilla, pääjohtajaksi Suomen Pankkiin tilalleen nostamallansa miehellä.

juupajuuko kirjoitti:

Esko Aho?

Ahokin lainasi nämä sanat, muistaakseni Paasikiveltä.

Joopa joo kirjoitti:

Paavo Lipponen??

Lipponen:"Nahkurin orsilla tavataan."
Holkeri:"Minä juon nyt kahvia."

Mainoksen possu joulun alla:" Syökää kanaa, syökää kanaa.."

pääministerinä kirjoitti:

ollessaan, kun Koivisto teetti hänellä likaiset työt, EU:in liittymisen ja eläkeläisten KELA-eläkkeiden ryöstön peittääkseen omaa tyhmää rahapolitiikkaansa, jota teetti Kuhlbergilla, pääjohtajaksi Suomen Pankkiin tilalleen nostamallansa miehellä.

Lue lisää

Historiaamme kuuluu aikakausi, jolloin syystä tai syyttäkin ihminen vietiin Siperiaan pakkotyöhön. Siperia opetti, jos ei muuta, niin pitämään suutaan pienemmällä.

Räikkö kirjoitti:

Historiaamme kuuluu aikakausi, jolloin syystä tai syyttäkin ihminen vietiin Siperiaan pakkotyöhön. Siperia opetti, jos ei muuta, niin pitämään suutaan pienemmällä.

sanoi totuuden.

Räikkö kirjoitti:

Historiaamme kuuluu aikakausi, jolloin syystä tai syyttäkin ihminen vietiin Siperiaan pakkotyöhön. Siperia opetti, jos ei muuta, niin pitämään suutaan pienemmällä.

Äidinkielen opettajien vanha juttu pilkun paikan tärkeydestä liittyy Siperiaan. Vanki haki armahdusta keisarilta ja vastauksena tuli sähke: Armoa ei Siperiaan.Tuomarilla oli vangin kohtalo käsissään:
Armoa ei, Siperiaan! vai
Armoa, ei Siperiaan!

Siellä on paljon viisaita neuvoja puhumisen merkityksestä.
Olkoon kultaa,olkoon helmiä,aarteista kallein on punnittu puhe.
Joka suutaan ja kieltään varoo, varjelee itsensä ahdingolta.
Juorukellolta salaisuus karkaa, suupaltin kanssa älä seurustele.
Puheesi mukaan saat purtavaa, sanoistasi riippuu, mitä saat niellä.
Oma suu on tyhmän tuho, omat sanat punovat hänelle ansan.
Kiittäköön sinua toinen, ei oma suusi, vieras, ei oma kielesi.
Viisas ei kersku tiedoillaan, tyhmä kuuluttaa julki tyhmyytensä.

Likka321 kirjoitti:

Siellä on paljon viisaita neuvoja puhumisen merkityksestä.
Olkoon kultaa,olkoon helmiä,aarteista kallein on punnittu puhe.
Joka suutaan ja kieltään varoo, varjelee itsensä ahdingolta.
Juorukellolta salaisuus karkaa, suupaltin kanssa älä seurustele.
Puheesi mukaan saat purtavaa, sanoistasi riippuu, mitä saat niellä.
Oma suu on tyhmän tuho, omat sanat punovat hänelle ansan.
Kiittäköön sinua toinen, ei oma suusi, vieras, ei oma kielesi.
Viisas ei kersku tiedoillaan, tyhmä kuuluttaa julki tyhmyytensä.

Lue lisää

Tästäkin lyhyestä lainauksesta huomataan, että kun teksti on hyvää, ei sen voima katoa tuhansissa vuosissakaan.

Paras muistaa se, ja on myös mukava panna mieleen, että kirjoitettu sana ei häviä.
Sekin on tällä palstalla oiva ohjenuora sananvalintoja tehdessämme.

mirjamarja kirjoitti:

Tästäkin lyhyestä lainauksesta huomataan, että kun teksti on hyvää, ei sen voima katoa tuhansissa vuosissakaan.

Paras muistaa se, ja on myös mukava panna mieleen, että kirjoitettu sana ei häviä.
Sekin on tällä palstalla oiva ohjenuora sananvalintoja tehdessämme.

Lue lisää

Sanat ja sanomiset ovat kirjasta kopioituja. Niissä ei ole omistajan kirjoitusta joten en voi sanoa kuka tai mistä ne ovat laaditut.

Kirjassa on niin paljon kauniita sanoja ja sanontoja, että olen niitä lukenut useammin kuin kerran.

Joku oivalsi (sinäkö) että tarkoitukseni oli juuri esiintuoda nuo kaunit sanat myös meille kirjoittajille.

Tämäkin:
Elämme sanojen maailmassa.
meidän elämämme täytetään päivittäin sanoilla.
Valtava määrä painetaan sanoja pieneen tilaan,
meidän pitäisi pystyä hallitsemaan tätä sanojen paljoutta.
Juuri siihen me väsymme.

fiiuliN kirjoitti:

Sanat ja sanomiset ovat kirjasta kopioituja. Niissä ei ole omistajan kirjoitusta joten en voi sanoa kuka tai mistä ne ovat laaditut.

Kirjassa on niin paljon kauniita sanoja ja sanontoja, että olen niitä lukenut useammin kuin kerran.

Joku oivalsi (sinäkö) että tarkoitukseni oli juuri esiintuoda nuo kaunit sanat myös meille kirjoittajille.

Tämäkin:
Elämme sanojen maailmassa.
meidän elämämme täytetään päivittäin sanoilla.
Valtava määrä painetaan sanoja pieneen tilaan,
meidän pitäisi pystyä hallitsemaan tätä sanojen paljoutta.
Juuri siihen me väsymme.

Lue lisää

Taannoin näin, kun raavaat miehet keskustelivat arkisista asioista tien laidalla, vitseilivät ja naureskelivat. Sitten eräs miehistä erkaantui joukosta tehden lähtöä. Hän nosti kätensä sanoen: "Siunausta". Kaikki vakavoituivat kunnioittavasti. Se oli vahva sana, hyvä sana.

Maalaismies* kirjoitti:

Taannoin näin, kun raavaat miehet keskustelivat arkisista asioista tien laidalla, vitseilivät ja naureskelivat. Sitten eräs miehistä erkaantui joukosta tehden lähtöä. Hän nosti kätensä sanoen: "Siunausta". Kaikki vakavoituivat kunnioittavasti. Se oli vahva sana, hyvä sana.

Lue lisää

Hän ei enää puhunut, mutta kauniit tummansiniset silmät puhuivat, kun lauloin hiljaa hänen lempivirtään hänen aivan lähellään. Yli 90-vuotias vanhus ymmärsi kaiken, tunnisti, tiesi.

Samassa huoneessa oli toinen vuode, jossa makasi dementoitunut vanhus.

Kun minun oli lähdettävä, silittelin ja hyvästelin äidin ja olin jo ovella, tuo dementikko nousi äkkiä istumaan sängyllään ja sanoi: "Jumalan siunaus mukaan matkallesi!"

Kyynelet valuivat silmistäni mennessäni, ja ajattelin, oliko telepaatinen yhteys äidistäni häneen pakottanut sanomaan noin, sillä aina aiemmin äiti oli sanonut minulle nuo sanat lähtiessäni.

Maminka kirjoitti:

Hän ei enää puhunut, mutta kauniit tummansiniset silmät puhuivat, kun lauloin hiljaa hänen lempivirtään hänen aivan lähellään. Yli 90-vuotias vanhus ymmärsi kaiken, tunnisti, tiesi.

Samassa huoneessa oli toinen vuode, jossa makasi dementoitunut vanhus.

Kun minun oli lähdettävä, silittelin ja hyvästelin äidin ja olin jo ovella, tuo dementikko nousi äkkiä istumaan sängyllään ja sanoi: "Jumalan siunaus mukaan matkallesi!"

Kyynelet valuivat silmistäni mennessäni, ja ajattelin, oliko telepaatinen yhteys äidistäni häneen pakottanut sanomaan noin, sillä aina aiemmin äiti oli sanonut minulle nuo sanat lähtiessäni.

Lue lisää

Et varmaan koskaan unohda tuota hetkeä ja noita sanoja ja sitä mitä tunsit.
"Muut koarvas aika minkä vei, sydäntä äidin konsaan ei."

katicat kirjoitti:

Et varmaan koskaan unohda tuota hetkeä ja noita sanoja ja sitä mitä tunsit.
"Muut koarvas aika minkä vei, sydäntä äidin konsaan ei."

...sanoi vastaavassa tilanteessa aikanaan, että kyllähän minä ihan hyvin voisin tänne vielä jäädäkin, mutta kun ne sillä puolella jo niin odottavat.
Hän kertoi, että äitikin oli jo käynyt hänen vuoteensa vieressä.

Oli jotenkin helpottavaa saattaa hänet matkaan, koska hän oli niin kovin jo menossa. Hän sanoi miettiväisenä, että kaiken hän on jo tehnyt, mitään ei jäänyt kesken.

Maalaismies* kirjoitti:

Taannoin näin, kun raavaat miehet keskustelivat arkisista asioista tien laidalla, vitseilivät ja naureskelivat. Sitten eräs miehistä erkaantui joukosta tehden lähtöä. Hän nosti kätensä sanoen: "Siunausta". Kaikki vakavoituivat kunnioittavasti. Se oli vahva sana, hyvä sana.

Lue lisää

Hyppäsimme kaupan edessä polkupyörillemme ja olimme kassinemme lähdössä kotiin.

Eräs laitapuolenkulkija huusi meille: Varjelusta teille molemmille!

Tuli hieman outo olo, mutta kyllä kai se varjelus on tarpeen tämän ikäisille pyöräilijöille, niin ja kelle tahansa.

Kiitos vaan laitapuolenkulkijalle!

Maminka kirjoitti:

Hän ei enää puhunut, mutta kauniit tummansiniset silmät puhuivat, kun lauloin hiljaa hänen lempivirtään hänen aivan lähellään. Yli 90-vuotias vanhus ymmärsi kaiken, tunnisti, tiesi.

Samassa huoneessa oli toinen vuode, jossa makasi dementoitunut vanhus.

Kun minun oli lähdettävä, silittelin ja hyvästelin äidin ja olin jo ovella, tuo dementikko nousi äkkiä istumaan sängyllään ja sanoi: "Jumalan siunaus mukaan matkallesi!"

Kyynelet valuivat silmistäni mennessäni, ja ajattelin, oliko telepaatinen yhteys äidistäni häneen pakottanut sanomaan noin, sillä aina aiemmin äiti oli sanonut minulle nuo sanat lähtiessäni.

Lue lisää

Kirjoitin Maminka-nimimerkillä tuon äidin viimetapaamiseni.
Voisi ajatella, että dementikko olisi kuullessaan aikaisemmin oppinut tuon äidin siunauksen,
mutta kun tuo huonetoveri dementikkona oli aivan
muistamaton, ei tunnistanut ketään omaisistaankaan.
Siksi tuntui, että äitini olisi telepaattisesti pyytänyt häntä puolestaan siunaamaan,
äiti kun oli halvaantunut, eikä enää voinut puhua.
Pitkänperjantain mietteitä.

Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Ja kaikki syntyi Sanan voimalla.Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman Häntä.

Minulla on ajatus, että sanassa kokretisoituu mieli ja sielu.Ihmisen erottaa eläimestä kieli. Uusien polvien ei tarvitse aloittaa kaikkea alusta, vaan kielen avulla tieto säilyy.

Väitetään, että kehitysoppi on ristiriidassa Raamatun kanssa, mutta minulle niin ei ole.Luomiskertomuksessa puhutaan seitsemästä päivästä, mutta toisaalla, että Jumalalle tuhat vuotta on yksi päivä.Ajattelen, että ensimmäiset ihmiset, Aatami ja Eeva, ovat noita, jotka katsoivat silmiin ihmistä, kaltaistaan ja pystyivät ilmaisemaan toiselle tunteensa ja tahtonsa.Heidät luotiin myös avuksi ja iloksi toisillensa.
Ihmiskunnan vanhimpia sanoja tutkimusten mukaan ovat perheenjäsenten, taivaankappaleiden,luonnon , eläinten, ravinnon nimitykset.

Likka321 kirjoitti:

Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Ja kaikki syntyi Sanan voimalla.Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman Häntä.

Minulla on ajatus, että sanassa kokretisoituu mieli ja sielu.Ihmisen erottaa eläimestä kieli. Uusien polvien ei tarvitse aloittaa kaikkea alusta, vaan kielen avulla tieto säilyy.

Väitetään, että kehitysoppi on ristiriidassa Raamatun kanssa, mutta minulle niin ei ole.Luomiskertomuksessa puhutaan seitsemästä päivästä, mutta toisaalla, että Jumalalle tuhat vuotta on yksi päivä.Ajattelen, että ensimmäiset ihmiset, Aatami ja Eeva, ovat noita, jotka katsoivat silmiin ihmistä, kaltaistaan ja pystyivät ilmaisemaan toiselle tunteensa ja tahtonsa.Heidät luotiin myös avuksi ja iloksi toisillensa.
Ihmiskunnan vanhimpia sanoja tutkimusten mukaan ovat perheenjäsenten, taivaankappaleiden,luonnon , eläinten, ravinnon nimitykset.

Lue lisää

Vankka oli sanan asema ja mahti Suomessakin entisaikaan. Oli tietomiehiä, jotka pysäyttivät veren sanan voimalla. Suuri oli myös rukouksen voima. Esirukousta harrastetaan tietääkseni vieläkin uskovaisten piirissä. Hyvä sanoma kantaa telepaattisesti kohteeseensa.

Likka321 kirjoitti:

Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Ja kaikki syntyi Sanan voimalla.Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman Häntä.

Minulla on ajatus, että sanassa kokretisoituu mieli ja sielu.Ihmisen erottaa eläimestä kieli. Uusien polvien ei tarvitse aloittaa kaikkea alusta, vaan kielen avulla tieto säilyy.

Väitetään, että kehitysoppi on ristiriidassa Raamatun kanssa, mutta minulle niin ei ole.Luomiskertomuksessa puhutaan seitsemästä päivästä, mutta toisaalla, että Jumalalle tuhat vuotta on yksi päivä.Ajattelen, että ensimmäiset ihmiset, Aatami ja Eeva, ovat noita, jotka katsoivat silmiin ihmistä, kaltaistaan ja pystyivät ilmaisemaan toiselle tunteensa ja tahtonsa.Heidät luotiin myös avuksi ja iloksi toisillensa.
Ihmiskunnan vanhimpia sanoja tutkimusten mukaan ovat perheenjäsenten, taivaankappaleiden,luonnon , eläinten, ravinnon nimitykset.

Lue lisää

...puheen lisäksi ihmisen erottaa eläimistä myöskin kyky leikkiä vielä aikuisenakin.

Maalaismies* kirjoitti:

Vankka oli sanan asema ja mahti Suomessakin entisaikaan. Oli tietomiehiä, jotka pysäyttivät veren sanan voimalla. Suuri oli myös rukouksen voima. Esirukousta harrastetaan tietääkseni vieläkin uskovaisten piirissä. Hyvä sanoma kantaa telepaattisesti kohteeseensa.

Lue lisää

Ottakaamme vastaan sana joka meihin on istutettu sillä se voi pelastaa sielumme.

Älkäämme suunnitelko pahaa toinen toisillemme, vaan kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus joka tekee sanan tarkoituksen täydelliseksi.

Tuulikin puhaltaa missä tahtoo.
Kuulen sen huminan mutta en tiedä mistä se tulee ja minne menee.

satu kirjoitti:

...puheen lisäksi ihmisen erottaa eläimistä myöskin kyky leikkiä vielä aikuisenakin.

Miten tärkeitä ovatkaan sanat ,mitä kylvämme kevyesti ympärillemme..Sanat voivat vahingoittaa tai tuoda suurta iloa lähimmäisillemme.Sanoja kannattaa käyttää harkitusti ja ajatuksin.
Löysin runon Matiaksesta ,joka oli jäänyt ilman tärkeitä sanoja:
"Aikuisena Matias muisti isänsä
vihreät silmät niin selvästi,
että hän muistissaan näki ne paremmin,
kuin oli koskaan tajunnut niitä silloin,
kun hän oli katsonut elävän isän
eläviin vihreisiin silmiin.
Hän näki,paitsi niiden värin,
myös niiden tuskan.
Isän silmät yrittivät hirveästi ponnistellen puhua:Kertoa jotakin tärkeää isästä ja
samalla jotakin tärkeää Matiaksesta,
mutta ne eivät osanneet puhua:
Isä ei ollut koskaan ,elämänsä aikana,osannut
puhua ja eläessään nyt Matiaksen muistissa ,
isä tuntui olevan suorastaan pakahtumaisillaan
kaikkeen siihen elintärkeään,
mitä hänen piti Matiakselle sanoa,
ettei isiltä pojille siirtyvä viesti katkeaisi,
ettei hukkuisi matkalle se varsinainen perintö,
joka on isillä annettavana.------
Jos sinä olisit uskaltanut Isä,
tai jos sinä olisit voinut..
Matias puhui äänettömästi tyhjälle huoneelle.
Ja sille tyhjälle paikalle sisässään,
isän paikalle---Jos sinä olisit uskaltanut,
niin minä olisin antanut sinulle jotakin,
mitä et löydä mistään tästä maailmasta.
Kirj.Markku Lahtela